Vaara-Suomen maisema-alue muodostuu Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Koillismaan alueista. Nimensä maisema-alue on saanut yli 50 metriä korkeista mäistä. Vaara-Suomen alueet kuuluvat laajalti ylänköön sijaitessaan yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Vaaraketjut ovat jäänteitä mahtavasta, tasoittuneesta Karelidien vuoristosta. Alueella tunnetuimpia jäännösvuoria ovat Rukatunturi ja Vuokatti. Jäännösvuoret ovat paikkoja, jossa kivilajit ovat kestäneet rapautumisen aiheuttamaa kulutusta muita kivilajeja paremmin.

Vaarat ovat havumetsien peittämiä. Metsät ovat suurimmaksi osaksi talousmetsiä, mutta alueelta löytyy myös suojeltuja metsiä. Vaara-Suomen harvaan asutut seudut tarjoavat turvaa eläimille tarjoten niille riittävästi elintilaa ja ravintoa. Marjoja ja sieniä kerätään paljon alueen kotitalouksien käyttöön ja myyntiin - viime vuosina ulkomaalaisten marjanpoimijoidenkin avustuksella.

Vaara-Suomessa Kainuu on saavuttanut maineensa suurena, karun erämaisena maakuntana. Siitäkin huolimatta, vaikka alueen metsät ja vesien virrat valjastettiin viime vuosisadalla palvelemaan teollisuutta ja energiataloutta. Kallioperän päällä on paikoitellen vain ohut kerros irtaimia maalajeja, joista moreeni on yleinen. Karuutta keventävät rehevän kasvillisuuden laikut puronotkoissa ja rinteiden soilla. Kainuun havumetsät ja suot ovat eläimistön kulkuväyliä, jotka yhdistävät itärajan salomaita Suomenselkään.

Maisema-alueen suurimmat kaupungit Joensuu ja Kajaani ovat aikoinaan muodostuneet vesistöjen ääreen: Kajaani Oulujärven kupeeseen ja Joensuu Saimaan Pyhäselän pohjoisrannalle. Asutuksen alueelliset piirteet ovat asutushistorian aikana muotoutuneet luonnonolojen vaikutuksesta. Talot on rakennettu vaarojen laelle, jotka eivät ole olleet veden peitossa Itämeren vaiheiden aikana. Kivisyydestään huolimatta vaarojen laet ovat alueella parasta viljelymaata. Vaarojen laet eivät myöskään ole niin hallanarkoja kuin alavat maat, joille kylmä ilma painuu.



Metsätalous on tällä maisema-alueella voimissaan nykyäänkin, mutta perinteisten pientilojen asema on heikentynyt maatalouspolitiikan vaikutuksesta. Tämä on vaikuttanut kylien autioitumiseen ja palvelujen siirtymiseen isompiin keskuksiin. Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutuksesta monien Vaara-Suomen kuntien väkimäärä kaksinkertaistuu kesäkuukausien ajaksi.

Vaara-Suomen kulttuuriperinteessä on paljon Venäjältä peräisin olevia piirteitä. Karjalaiset kansanperinteet, kuten karjalanpiirakat, rotinat ja virpomalorut ovat levinneet muualle Suomeen Vaara-Suomen kautta. Kulttuurissa ja taiteessa ilmenee alueen vaikutus Elias Lönnrotin Kalevalassa, Eino Leinon runoteoksissa ja Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa.


Vaara-Suomi on Suomen kauneimpia seutuja. Kuusamo.