Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajat ohjaavat harrastusryhmiä, liikuntaryhmiä sekä järjestävät kulttuuri-, luonto- ja elämystoimintaa. He työskentelevät yleensä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen palveluksessa nuorisotalojen ja -kahviloiden, kerhojen, tapahtumien ja työpajojen ohjaajina.

He voivat sijoittua myös hallintotehtäviin tai järjestöjen tiedotus- ja koulutustehtäviin. Työpaikkoja on myös vapaa-ajan- ja elämyspalveluyrityksissä, lastenkodeissa sekä hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. Vapaa-ajan toimintaan suuntautuneet ohjaajat työskentelevät eri-ikäisten ihmisten kanssa.
Nuoriso-ohjaajan työ on ohjata, toteuttaa ja luoda edellytyksiä nuorten vapaaehtoiselle, heidän omista lähtökohdistaan syntyvälle vapaa-ajantoiminnalle ja harrastuksille. Nuoriso-ohjaajat myös suunnittelevat ja järjestävät kulttuuri-, liikunta-, seikkailu-, leiri-, retki- ja elämystoimintaa. Vakituisten ja kokoaikaisten työntekijöiden lisäksi alalla on paljon tunti- ja vapaaehtoistyöntekijöitä.

Työn tavoitteena on tukea nuoren yhteisöllisyyttä ja yksilöllistä kasvua auttamalla häntä omien voimavarojen tunnistamisessa, oman identiteetin vahvistamisessa sekä elämänhallinnan taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämisessä. Työn luonne ja sisältö on monipuolistunut ja laaja-alaistunut kunnallisen nuorisotyön verkottuessa koulun ja muiden kasvatus- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa. Ohjaajia toimii myös esimerkiksi nuorten työpajoissa, kouluissa ja erilaisissa nuorten ohjauspisteissä. Järjestöissä nuoriso-ohjaajat voivat toimia myös tiedotus- tai koulutustehtävissä.

Erityisnuorisotyöhön kuuluu myös etsivää katutyötä ja työskentelyä vaikeissa olosuhteissa elävien ja moniongelmaisten nuorten kanssa. Monet järjestöt tarjoavat katupartiointi- ja yökahvilatyyppistä toimintaa, leirejä ja puhelinpäivystystä.

Työn luonteen vuoksi monen nuoriso-ohjaajan työaika painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Nuoriso-ohjaajan palkkaan vaikuttavat erilaiset ikä- tai kokemuslisät sekä ilta- ja viikonlopputyöstä tulevat lisät. Palkkaus määräytyy työnantajasta riippuen esimerkiksi kunnan tai kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

Kuntien nuorisotoimessa työskentelee maassamme kaikkiaan noin 3 400 henkilöä, joista osalla on muitakin kuin nuorisotyöhön liittyviä tehtäviä. Nuorisotyön ydintehtävissä työskentelee noin 1 700 työntekijää. Useimmissa kunnissa nuorisotyötä tehdään korkeintaan kolmen työntekijän voimin. Nuorisotyötä tehdään myös osa-aikaisesti, määräaikaisuuksilla ja projektityönä.
Työllisyystilanne on yleisesti ottaen vakaa, mutta vaihtelee kunnittain. Henkilöstöä palkataan pääasiassa muihin tehtäviin tai eläkkeelle siirtyvien tilalle. Kuntien nuorisotoimen työllistävyydessä ei arvioida tapahtuvan suurempia muutoksia lähivuosien aikana. Nuorisotoimi saattaa sijoittua hallinnollisesti uusiin palvelukokonaisuuksiin, jolloin tehtäväalueet ja toimenkuvat laajenevat.

Kunnat käyttävät ostopalveluita yhä enemmän, jolloin ne hankkivat nuorisotyön palveluita kuten esimerkiksi nuorisotoiminnan järjestämistä, työpajatoimintaa tai nuorisotiloja säätiöiltä, yleishyödyllisiltä yhdistyksiltä, alan yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta. Alan palveluja tarjoavien yritysten uskotaan työllistävän nykyistä enemmän tulevaisuudessa.

Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö työllistää noin 1 400 henkilötyövuoden edestä. Seurakuntien työllisyystilanne on samankaltainen kuin kunnilla. Nuorisojärjestöissä työskentelee noin 500 palkattua nuorisotyötä tekevää työntekijää.

Linkkejä:
Ammattiosaaja.fi/nuoriso-ja vapaa-ajanohjaaja
Koulutuksesta ja sen sisällöstä voit lukea lisää muun muassa Koulutuskeskus Salpauksen kotisivuilta.


Lähteet:
www.ammattinetti.fi
www.ammattiosaaja.fi
www.kuntatyo.fi
www.opintopolku.fi