Mikä muuttuu? Mitä muutos edellyttää oppilaan kannalta sekä opettajan kannalta? Näitä asioita meidän oli määrä pohdiskella. Tässä päällimmäisiä ajatuksia, joita minulla heräsi kun lueskelin OPS luonnosta.

HISTORIA 4. - 6. LK.

Historian opetus muuttuu alakoulun puolella siten, että historian opetus on mahdollista aloittaa jo neljännellä luokalla. 2016 OPSissa oppiaineen tehtävä on määritelty tarkemmin kuin nykyisessä OPSissa. Historian opiskelun kautta oppilas tulisi saada ymmärtämään syyseuraussuhteita; yksilön merkitystä historiallisena toimijana ja toiminnan taustalla vaikuttavia motiiveja. Opettajan haasteena on löytää keinoja, joilla nämä tavoitteet saavutetaan. Oppilaalta vaaditaan taas jo melko kehittynyttä ajattelua. Kriittinen ajattelu, syyseuraussuhteet, tutkiminen, vertailu sekä yhteiskunnan arvojen ja muutoksien huomaaminen ovat tulevaisuudessa varmasti tärkeitä taitoja ja siksi on hyvä, että niitä harjoitellaan koulussa. Alakoulun historian keskeiset sisällöt säilyvät melko lailla samoina kuin nykyisessäkin OPSissa. Historian arviointiosuus on uudessa OPSissa laajempi kuin nykyisessä. Arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota oppilaan kykyyn soveltaa tietoa ja historiallisen ajattelun kehittymiseen. Opettajan täytyy huomioida tämä työtavoissa ja kokeissa. Uuden OPSin mukainen arviointi edellyttää mielestäni oppilaiden jatkuvaa arviointia, tietojen mittaaminen ainoastaan kokeilla ei riitä. (Tosin ei se taida olla riittävä arviointitapa nykyisenkään OPSin aikana. ) Vaikka historian uusi OPS vaatii oppilailta paljon, se myös ehkä antaa oppilaille enemmän mahdollisuuksia ja väyliä näyttää osaamisensa.

YHTEISKUNTAOPPI
Vuosiluokat 4-6

Uuden OPSin myötä myös yhteiskuntaoppi alkaa jo alakoulussa. Oppilaiden kannalta tämä muutos on varmasti vain positiivinen. Tällä hetkellä yhteiskuntaopin oppisisältöjä ei ole alakoulun puolella selkeästi määritelty minkään oppiaineen alle. Luin OPSista yhteiskuntaopin kohdalta oppilaineen tehtävän ja hymy nousi huulille. En ole koskaan opettanut yhteiskuntaoppia, mutta lukemani perusteella se tulee olemaan mielenkiintoista. Vastuuntuntoiseksi kansalaiseksi kasvaminen, erilaisuuden ymmärtäminen, ajankohtaisten kysymysten ja tapahtuminen seuraaminen, lähdekritiikki, tiedon soveltaminen sekä aktiiviseen toimintaan kannustaminen ovat mielestäni kaikki tärkeitä taitoja ja asioita. Jos (luokan)opettaja ajattelee yhteiskuntaopin positiiviseksi haasteeksi, on oppiaineesta mahdollista tehdä oppilaille todella mielekäs ja työtavoiltaan vaihteleva. Yhteistyö lähiyhteisön kanssa on varmasti niin oppilaille kuin opettajallekin antoisaa. Muiden alojen toimijoiden kanssa yhteistyötä tehdessä olisi opettajalla itselläkin mahdollisuus oppia paljon uutta. Kuinka käytännössä yhteistyö järjestetään ja mitkä tahot yhteistyökumppaneiksi saadaan / valikoituvat, on varmastikin asia joka kouluissa mietityttää. Työtavat yhteiskuntaopissa tulisivat olla vuorovaikutuksellisia, toiminnallisia ja elämyksellisiä. Kaikki opettajat eivät ole tottuneet käyttämään esimerkiksi draamaa opetuksessaan. Omalta mukavuusalueelta poistuminen ja uusien opetustapojen opettelu voi herättää myös vastustusta.

USKONTO alakoulu

Oppiaineen tehtävä – osio on OPS 2016: ssa laajempi ja tarkemmin määritelty. Itse koen sen hyväksi, koska se antaa raameja opetukseen. Kuten historiassa ja yhteiskuntaopissakin, myös uskonnossa identiteetin kehittyminen, yhteistyötaidot, yleissivistys sekä yhteisön ja yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi kasvaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Yhteisten tavoitteiden ja osittain myös sisältöjen kautta oppiainerajojen ylittävä yhteistyö on helpompaa. Opettajiemme keskuudessa on mietityttänyt, mistä aika ja mahdollisuudet yhteistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen löytyy. Tämä on asia, jota opetuksen järjestäjän tulee pohtia.

Kaikkia uskontoja koskeva yleinen osa on myöskin uudessa OPSissa laajempi. Yksittäisiä uskontoja koskevat osiot ovat melko suppeat ja tavoitteiltaan keskenään samankaltaiset. Liekö tarkoituksena ollut korostaa uskontojen yhteneväisyyksiä erojen sijaan.

Vuosiluokat 1-2
Sisältöalueissa lähdetään liikkeelle omasta elinpiiristä. Tämä lähtökohta onkin sopiva pienelle oppilaalle, jonka ajattelu keskittyy paljolti vielä omaan itseen ja omien kokemusten kautta asioiden ymmärtämiseen. Opetuksen tulisi olla luovaa, elämyksellistä, toiminnallista ja keskustelevaa. Tavoitteena olisi myöskin vahvistaa oppilaan opiskelutaitoja ja oma-aloitteisuutta. Opettajan tulisi osata hyödyntää opetuksessaan tieto- ja viestintäteknologiaa. Onneksi monet alkuopettajat ovat leikkimielisiä, monitaitoisia ja helposti innostuvia, joten OPSin tavoitteet tuskin säikäyttävät heitä.

Vuosiluokat 3-6

Oppilaiden tulisi osata perehtyä uskontojen keskeisiin lähteisiin ja piirteisiin, tutkia niitä sekä tehdä asioista omia tulkintoja. Keskiössä ovat asioiden ymmärtäminen ja soveltaminen sekä ajattelun kehittyminen. Tämä vaatii jo oppilaalta melko paljon. Siksi opettajan tulee kiinnittää huomionsa oppilaiden työskentely- ja ajattelutaitojen kehittämiseen. Täytyy miettiä, kuinka oppiainesisältöjä opiskellaan, jotta opiskelutavat kehittäisivät edellä mainittuja kognitiivisia taitoja. Tässä onkin meille opettajille haastetta kerrakseen.