Pidennetty oppivelvollisuus

Jos on ilmeistä, että perusopetuksen tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää yksitoista vuotta. (POL 25§ 2 mom.) Tätä kutsutaan pidennetyksi oppivelvollisuudeksi. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä esiopetus voi kestää yhden tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti kehityshäiriöiset tai vammaiset lapset (esim. näkö- ja kuulovammaiset lapset, fyysisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset lapset tai kehityksessään viivästyneet lapset). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Perusopetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voida poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan yleisopetuksen ryhmään, kahdenkymmenen oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Ryhmäkokosäännökset koskevat myös esiopetusta. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, näin ollen tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi. (Oppimisen tuen ja oppilashuollon käsikirja luku 3.1.3)