Osallistuminen ja vaikuttaminen
Demokratia, kestävä tulevaisuus ja lasten oikeudet
Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustaa demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa[1]. Esiopetuksessa kunnioitetaan näitä demokratian toteutumisen keskeisiä periaatteita. Esiopetuksen tehtävä on tukea lasten vähitellen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja.
[1] YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989
Keinoja osallisuuden lisäämiseen
Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten, esiopetuksen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Kun lapset ovat mukana vaikuttamassa, he oppivat samalla hahmottamaan yhteisten sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkitystä. Lasten arvostava kohtaaminen, heidän ajatustensa kuunteleminen ja yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa toimiminen vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia kannustetaan auttamaan toisia ja pyytämään tarvittaessa apua. Lasten on tärkeä saada kokea ja tietää, että he lapsina ovat oikeutettuja aikuisten apuun ja suojeluun.
Osallistuminen ja vaikuttaminen Petäjävedellä
Kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa ovat lapsen oikeuksia, jotka huomioidaan myös esiopetuksessa. Lapsella on esiopetuspäivän aikana useita mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua päivän kulkuun ja toimintaan. Lapsella on esimerkiksi mahdollisuus päättää tietyissä tilanteissa, mitä hän tekee, missä järjestyksessä tai minkä hän annetuista vaihtoehdoista valitsee. Lapsen kiinnostuksen kohteita ja toiveita huomioidaan suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Lapset ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Koska esiopetuksessa harjoitellaan demokraattista päätöksen tekoa, valintamenetelmänä voidaan käyttää äänestämistä. Lapsia ohjataan neuvottelemaan asioista toistensa kanssa. Lapsen aito kuunteleminen ja kohtaaminen kasvattaa häntä myös arvostamaan omia ja toisten näkemyksiä ja mielipiteitä.
Aikuisten tehtävä on jatkuvasti valmentaa lapsen vaikuttamisen ja osallistumisen taitoja. Kiireettömässä ja arvostavassa ilmapiirissä on enemmän tilaisuuksia harjoitella näitä taitoja. Osallisuuden tasot vaihtelevat lasten taitojen mukaan eikä turvallisuuden tunne saa kadota lapsilta. Aikuisten aito läsnäolo on tärkeää ja se luo turvallisuuden tunnetta lapsiryhmään ja mahdollistaa aktiivisen havainnoinnin. Lapsia myös kannustetaan auttamaan toisiaan.
Yhteiset säännöt ja sopimukset ryhmässä ovat perustana osallistumiselle ja vaikuttamiselle. Ryhmähengen luominen on tärkeää, jotta kyetään toimimaan yhdessä. Säännöt ja sopimukset tulevat lapsille konkreettisiksi, kun lapset saavat osallistua niiden laatimiseen. Sääntöjä ja sopimuksia käsitellään monin eri keinoin, esimerkiksi draaman avulla. Tärkeää on, että esiopetushenkilöstöllä on suojeleva ja turvallinen ote lasten kanssa tehtävään toimintaan.
Huoltajia pyritään aktiivisesti osallistamaan esiopetusvuoden aikana tehtävään toimintaan ja sen suunnitteluun keskustelemalla heidän kanssaan mm. lapsen esiopetussuunnitelman laatimisen yhteydessä. Huoltajille myös tarjotaan mahdollisuus palautteen antamiseen ja toiveiden ilmaisemiseen erillisten palautelaatikoiden ja kyselyiden muodossa. Vanhempainillat esiopetusvuoden aikana ovat hyvä mahdollisuus käydä yhteistä keskustelua laajemmalla osallistujajoukolla.
Petäjävedellä esiopetuksessa järjestetään lasten kokouksia. Esiopetusryhmistä kootaan niin sanottu lasten raati, joka kokoontuu esiopetushenkilöstön johdolla, ja joka saa vaikuttaa esiopetuksessa ja päivähoidossa olevien lasten asioihin ikätason mukaisesti.