Ajattelu ja oppiminen
Luottamuksen vahvistaminen
Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon määrä ja sen nopea uudistuminen edellyttävät taitoja uuden omaksumiseen sekä oman oppimisen ohjaamiseen. Tiedon jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua. Esiopetuksen tehtävä on rohkaista ja auttaa lapsia kehittämään ajattelun ja oppimisen taitojaan sekä vahvistaa lasten luottamusta omaan osaamiseensa.
Keinoja oppimisen vahvistamiseksi
Lasten muistin ja mielikuvituksen kehittymistä tuetaan esimerkiksi lorujen, musisoinnin ja draamatoiminnan avulla. Leikin, pelien ja erilaisten ongelmanratkaisu- ja tutkimustehtävien käyttö tarjoaa lapsille elämyksiä sekä oivaltamisen ja uuden löytämisen iloa. Monipuolinen liikkuminen ja havaintomotoriset harjoitukset tukevat lasten oppimista. Lapsia kannustetaan kokeilemaan ja opettelemaan myös heille vaativia asioita ja heitä ohjataan kysymään ja kyseenalaistamaan. Heitä rohkaistaan iloitsemaan onnistumisista ja kannustamaan toisia sekä samalla olemaan lannistumatta epäonnistumisista. Toimintaa dokumentoidaan, siitä keskustellaan, ja sen onnistumista pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla autetaan lapsia havaitsemaan edistymistään ja oppimistaan.
Ajattelun ja oppimisen taitojen kehittyminen Petäjävedellä
Ajattelu alkaa ihmettelystä, joka johtaa tarpeeseen tutkia asioita. Ajattelu kehittyy parhaiten prosessinomaisessa työskentelyssä, joka antaa tilaa luovuudelle. Lapsen annetaan työstää rauhassa omaa prosessiaan, vaikka lopputulos ei vastaisikaan annetun ohjeen tavoitteita. Lasta kannustetaan yrittämään ja erehtymään sekä oppimaan virheistä.
Esiopetuksen henkilöstö tutustuu lapseen ja havainnoi hänen toimintaansa. Havainnoimalla saadaan tietoa lapsen osaamisen ja ajattelun kehitysvaiheista sekä lapsen oppimistyylistä. Havaintojen pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa riittävän haastavaa ja lapsen taitoja kehittävää toimintaa.
Henkilöstö kannustaa lasta ajattelemaan luovasti ja huomioimaan eri näkökulmia. Avointen kysymysten esittäminen lapselle edesauttaa hänen oman ajattelunsa kehittymistä, ja lapsen tulee saada pohtia vastauksia kiireettömästi. Toiminnan onnistumisesta tai epäonnistumisesta keskustellaan yhdessä lasten kanssa. Lapsen toimintaa, työskentelyä ja tuotoksia dokumentoidaan. Näin lapsi näkee itsekin työskentelynsä tuloksen ja voi arvioida omaa toimintaansa.
Petäjävedellä käytetään monipuolisia menetelmiä ajattelun ja oppimisen kehittymisen tukemiseksi, muun muassa loruja, musisointia ja leikkejä. Pienryhmä- ja parityöskentely ovat tärkeimpiä arjen menetelmiä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle. Metsäeskaritoiminta on yksi luova oppimisen menetelmä, ja sieltä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muussa esiopetustoiminnassa.