2.4 Oppimiskäsitys
Esiopetuksen oppimiskäsityksen määrittelyä
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Esiopetuksen lähtökohta ja menetelmät
Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.
Petäjäveden esiopetuksen oppimiskäsitys
- Esiopetuksessa lapsen omat kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja lähiympäristö muodostavat oppimisen perustan.
- Lapsi on oman tietorakenteensa aktiivinen järjestäjä. Tietoa ei voida suoraan opettamalla siirtää lapselle, vaan lapsi itse rakentaa käsityksensä aikaisemmin oppimansa ja uuden tiedon pohjalta. Uusi opittu tieto ja uudet taidot nivoutuvat oppimisprosessin edetessä lapsen arkeen.
- Lapsen luova ajattelu kehittyy, kun hän ratkaisee ongelmia, perustelee toimintaansa ja soveltaa tietojaan sekä taitojaan uusissa tilanteissa.
- Lapsi tutkii ympäristöään, kyselee ja kokeilee rohkeasti. Lapsella on kokonaisvaltainen tapa mieltää ympäristönsä ja havainnoida todellisuutta.
- Vertaisryhmässä lapset oppivat yhdessä toisten kanssa ja toisiltaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, pääasiassa pienryhmissä.
- Lapselle annetaan riittävästi aikaa havainnoida, pohtia ja tehdä johtopäätöksiä. Aikuisen rooli oppimisprosessi on tarvittaessa toimia opastajana ja lapsen mielenkiinnon suuntaajana. Lapsi on aktiivinen toimija kaikessa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Lapsi osallistuu oppimisympäristön rakentamiseen.
- Lapsen oppimista ja oman osaamisen kehittämistä tuetaan myönteisillä tunnekokemuksilla, ilolla ja uutta luovalla toiminnalla.
- Esiopetuksessa oppiminen on kokonaisuus, joka huomioi tieto- ja taitosisällön lisäksi lapsen aktiivisuuden ja luovuuden, sekä spontaanit leikit ja kiinnostuksen kohteet.
- Oppimiskokemusten muodostavat elämyksellinen, ajattelua eheyttävän kokonaisuuden. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.
- Arviointi on myös olennainen osa oppimiskäsitystä, sillä oppiminen, ohjaaminen ja tavoitteet luovat pohjan arvioinnille. Arvioinnin toteutumiseksi toiminnan tavoitteiden tulee olla selvillä myös lapsilla.
- Ympäristön tulee olla myönteinen, turvallinen ja motivoiva, jotta oppimista voi tapahtua. Yhteisössä kaikki ovat oppimassa - myös esiopetuksen henkilöstö.
Lasten mielestä oppiminen on...
"sellaista, että iloitsee siitä"
"kun oppii jotain uutta"
"olen oppinut tekeen rusetin, kun kokeilin sitä monta kertaa"