Ajattelu alkaa ihmettelystä, joka johtaa tarpeeseen tutkia asioita. Ajattelu kehittyy parhaiten prosessinomaisessa työskentelyssä, joka antaa tilaa luovuudelle. Lapsen annetaan työstää rauhassa omaa prosessiaan, vaikka lopputulos ei vastaisikaan annetun ohjeen tavoitteita. Lasta kannustetaan yrittämään ja erehtymään sekä oppimaan virheistä.

Esiopetuksen henkilöstö tutustuu lapseen ja havainnoi hänen toimintaansa. Havainnoimalla saadaan tietoa lapsen osaamisen ja ajattelun kehitysvaiheista sekä lapsen oppimistyylistä. Havaintojen pohjalta voidaan suunnitella ja toteuttaa riittävän haastavaa ja lapsen taitoja kehittävää toimintaa.

Henkilöstö kannustaa lasta ajattelemaan luovasti ja huomioimaan eri näkökulmia. Avointen kysymysten esittäminen lapselle edesauttaa hänen oman ajattelunsa kehittymistä, ja lapsen tulee saada pohtia vastauksia kiireettömästi. Toiminnan onnistumisesta tai epäonnistumisesta keskustellaan yhdessä lasten kanssa. Lapsen toimintaa, työskentelyä ja tuotoksia dokumentoidaan. Näin lapsi näkee itsekin työskentelynsä tuloksen ja voi arvioida omaa toimintaansa.

Petäjävedellä käytetään monipuolisia menetelmiä ajattelun ja oppimisen kehittymisen tukemiseksi, muun muassa loruja, musisointia ja leikkejä. Pienryhmä- ja parityöskentely ovat tärkeimpiä arjen menetelmiä ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymiselle. Metsäeskaritoiminta on yksi luova oppimisen menetelmä, ja sieltä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää myös muussa esiopetustoiminnassa.