Johdanto
Laaja-alaisen osaamisen määrittelyä
Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu läpi elämän. Se vahvistuu vähitellen oppimisen polun aikana eri tiedon- ja taidonaloihin liittyvässä opiskelussa sekä arjen toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Laaja-alaisen osaamisen tarve korostuu ympäröivän maailman muuttuessa. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu ja työn teko sekä kansalaisena toimiminen edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa laaja-alaista, tiedonalarajat ylittävää osaamista.
Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä
Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä. Tehtävä perustuu valtioneuvoston asetuksen periaatteelle tarkastella opetusta kokonaisuutena[1]. Sen toteutuminen edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä esi- ja perusopetuksen yhteistyötä.
[1] Valtioneuvoston asetus (422/2012) ja OKM muistio 28.6.2012
Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen
Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen edistää lasten kasvua yksilöinä ja yhteisönsä jäseninä. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet tukevat heidän valmiuttaan suuntautua elinikäisen oppimisen polulle ja luovat pohjaa kestävän elämäntavan omaksumiselle. Esiopetuksessa painopisteenä ovat kestävän elämäntavan sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat. Lasten laaja-alaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa opeteltavia tietosisältöjä enemmän se, miten esiopetuksessa työskennellään, millaisiksi oppimisympäristöt rakennetaan sekä miten lasten oppimista ja hyvinvointia tuetaan.
Laaja-alainen osaaminen Muuramessa
Laaja-alaisessa osaamisen oppimisessa korostuvat erilaiset oppimisympäristöt sekä se miten lapsen oppimista ja hyvinvointia tuetaan. Aikuisen tehtävä on tukea lapsen oman ajattelun kehittymistä arjen eri tilanteissa sekä kannustaa laaja-alaiseen ajatteluun. Muuramen esiopetuksen painopisteet on kirjattu jokaiseen laaja-alaisen osaamisen osa-alueeseen erikseen.
Laaja-alaisen osaamisen arviointi ja kehittäminen
Lasten havainnointi on arvionnin ja kehittämisen perustana. Huoltajien kanssa käydään aktiivista keskustelua lapsesta ja pohditaan yhdessä keinoja lapsen kehittymisen tukemiseksi.
Lapsen kanssa arvioidaan hänen osaamistaan päivittäin arjen eri tilanteissa. Lisäksi lapset tekevät itsearvioinnin kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Syksyn itsearviointi painottuu omatoimisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin. Kevään itsearvioinnissa painottuvat kouluvalmiudet.
Henkilökunta arvioi ja kehittää pedagogiikkaansa ja toimintatapoja yhdessä keskustellen. Työvälineitä henkilökunta voi käyttää erilaisia toiminnan arvioinnin välineitä.
Laaja-alaisen osaamisen arviointi ja kehittäminen
Lasten havainnointi on arvionnin ja kehittämisen perustana. Huoltajien kanssa käydään aktiivista keskustelua lapsesta ja pohditaan yhdessä keinoja lapsen kehittymisen tukemiseksi.
Lapsen kanssa arvioidaan hänen osaamistaan päivittäin arjen eri tilanteissa. Lisäksi lapset tekevät itsearvioinnin kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Syksyn itsearviointi painottuu omatoimisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin. Kevään itsearvioinnissa painottuvat kouluvalmiudet.
Henkilökunta arvioi ja kehittää pedagogiikkaansa ja toimintatapoja yhdessä keskustellen. Työvälineitä henkilökunta voi käyttää erilaisia toiminnan arvioinnin välineitä.