2.4 Oppimiskäsitys

Esiopetuksen oppimiskäsityksen määrittelyä

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset omaksuvat uusia tietoja ja taitoja vuorovaikutuksessa toisten lasten, opettajien, eri yhteisöjen ja lähiympäristön kanssa. Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma, jossa toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset ja ajattelu yhdistyvät. Olennaista oppimisessa on lasten oma toiminta ja luottamus omiin mahdollisuuksiinsa oppijana. Lisäksi lasten tahdolla ja kehittyvällä taidolla toimia yhdessä on merkitystä oppimiselle. Lapset oppivat esiopetuksessa leikkien, liikkuen, tutkien, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteisiin perustuvassa toiminnassa. Myönteiset tunnekokemukset, ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Esiopetuksen lähtökohta ja menetelmät

Oppimisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen aiemmat kokemukset ja hänen osaamisensa. On tärkeää, että uusilla opittavilla tiedoilla ja taidoilla on yhteys lasten arkeen ja kokemusmaailmaan. Esiopetuksen ohjatussa toiminnassa ja leikissä lapset opettelevat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa ja asettamaan tavoitteita omalle ja yhteiselle toiminnalle. Lapsia kuunnellaan, kuullaan ja heidän kanssaan keskustellaan sekä ohjataan heitä ottamaan huomioon toiset. Näin lapsille syntyy kokemus ryhmän ja yhteisön jäsenyydestä. Tavoitteena on, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen herättää lapsissa halun oppia lisää.

Muuramen kunnan painotusalueet oppimiskäsityksessä

Lapsi oppi1.pdf

Positiivinen ilmapiiri luo hyvän pohjan oppimiselle. Lapsen tuntemus, hänen mielenkiinnon kohteensa ja luontainen uteliaisuutensa on pohjana toiminnalle esiopetuksessa.

Leikki ja vaihtoehtoiset toimintatavat mahdollistavat monipuolisen oppimisen. Innostava ja elämysten kautta tapahtuva yhdessäoppiminen lisää oppimisen iloa ja syvyyttä.

Oppimista tukee aikuisen oma esimerkki innostua asioista, oppia ja ihmetellä.