7.5.1 Tukiopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta[1]. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää suunnitelmallisesti sekä niin usein kuin on tarpeen.

Tukiopetukselle on ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Ennakoivassa tukiopetuksessa uusiin opittaviin asioihin perehdytään jo etukäteen. Tukiopetuksella voidaan vastata myös poissaoloista johtuviin tuen tarpeisiin.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myös oppilas tai huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjestettyyn tukiopetukseen.

Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet tukiopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKSiin kirjataan myös tukiopetuksen tavoitteet ja antaminen.


[1] Perusopetuslaki 16 § 1 mom. (642/2010)

Konneveden paikalliset opetussuunnitelmaratkaisut

Tukiopetuksen keskeisenä tavoitteena on vastata tuen tarpeisiin, jotka johtuvat oppilaan tilapäisistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tuen tarpeet saattavat johtua esimerkiksi sairauspoissaoloista tai muista henkilökohtaisista syistä. Tukiopetus voi olla myös luonteeltaan ennaltaehkäisevää. Siksi tukiopetus tuleekin aloittaa heti, kun oppimisen hankaluudet on huomattu. Tukiopetusta tulee antaa niin usein ja niin laajasti, kuin on oppilaan oppimisen kannalta tarpeen. Tukiopetus on yksi tärkeimmistä yleisen ja tehostetun tuen tukimuodoista. Sitä voidaan kuitenkin järjestää myös erityisen tuen piirissä oleville oppilaille.

Ensisijaisesti aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee luokan- tai aineenopettaja. Tukiopetusta voidaan antaa myös oppilaan tai huoltajan aloitteesta. Luokan- tai aineenopettaja on myös vastuussa tukiopetuksen suunnittelusta ja järjestämisestä. Tuen tarpeen huomattuaan opettaja keskustelee asiasta oppilaan kanssa ja ottaa yhteyttä huoltajiin. Opettaja antaa oppilaalle ja huoltajalle tietoa tukiopetuksesta, sen toteuttamisesta sekä merkityksestä.

Tukiopetus voidaan järjestää oppituntien ulkopuolella tai oppilaan työjärjestyksen mukaisesti niiden oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy. Sitä voidaan antaa yksilöllisesti, pienryhmässä tai samanaikaisopetuksena luokassa. Tukiopetuksen suunnittelu ja toteutus lähtee aina oppilaan yksilöllisistä tuen tarpeista. Tukiopetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja.