Oppilasryhmän opiskelu vuosiluokkiin sitomattomasti vuosiluokilla 0-2 (VSOP- opetus)
Opetuksen tavoitteet:
Varhaisen tuen ja puuttumisen keinojen tehostaminen esi-ja alkuopetuksessa
- Oppilaan joustava eteneminen taitojen ja vahvuuksien mukaisesti.
- Mahdollisuus käydä esi- ja alkuopetusta 2-4 vuotta.
- Oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy esiopetuksesta alkaen
- Moniammatillinen oppilashuolto lapsen oppimisen tukena
- Ryhmän tiivis tuki oppimisessa ja turvallisuuden tunteen luomisessa
- Tiivis yhteistyö kodin kanssa
- Uuden opetussuunnitelman mukaisen työn toteuttaminen kouluissa: oppilaan osallistaminen oppimisessaan, yksilöllisen opintopolun suunnittelu opintokokonaisuuksien kautta, yhteistyö koulun ja esikoulun aikuisten kesken ja resurssin käytön uudelleen suunnittelu, koulumotivaation lisääminen, opetusmenetelmien kehittäminen
Opetuksen sisällöt opintokokonaisuuksittain
Oppimiskokonaisuudet | Tavoitteet ja sisällöt sekä laaja-alainen osaaminen VSOPssa | vvh / yhteensä 20 |
ILMAISUN MONET MUODOT |
|
4 vvh |
KIELEN RIKAS MAAILMA (äidinkieli, kirjallisuus, ja vuorovaikutus, 2.lk englanti) |
|
7-8 vvh |
MINÄ JA MEIDÄN YHTEISÖMME (etiikka, uskonto, yhteiskunta) |
|
1 vvh |
TUTKIN JA TOIMIN YMPÄRISTÖSSÄNI (matematiikka, ympäristöoppi, teknologia) |
|
5-6 vvh |
KASVAN JA KEHITYN (liikunta, turvallisuus, hyvinvointi) |
|
2 vvh |
Arviointi
Arvioinnilla on esi- ja alkuopetuksessa kaksi tehtävää: sen avulla suunnitellaan ja kehitetään opetusta sekä tuetaan kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista. Arviointi kohdistuu oppimisen ja oppimaan oppimisen taitoihin, työskentelyyn sekä käyttäytymiseen. Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Arviointiin kuuluu tavoitteiden asettaminen lapsen kulloisenkin taitotason mukaisesti. Arviointi on vuorovaikutteista ja tapahtuu toiminnassa havainnoiden, itsearvioiden, vertaisarvioiden ja osaamista eri tavoin näyttäen. Lisäksi voidaan tehdä kartoituksia. Oppilaiden edistymistä seurataan ja dokumentoidaan jatkuvasti (formatiivinen arviointi) suhteessa opetussuunnitelman ja oman oppimissuunnitelman tavoitteisiin.
Lapsen kasvun, kehittymisen ja oppimisen arvioinnin pohjana on lapsihavainnointi ja dokumentointi. Havainnointi on jatkuva prosessi, jossa painopisteenä ovat lapsen vahvuudet. Havainnointiprosessin apuvälineinä käytetään erilaisia havainnointimateriaaleja esim. Eskarin arki -lomakkeistoa, johon kootaan tietoa lapsen vahvuuksista sekä tuentarpeista, oppimisesta, kehittymisestä ja mielenkiinnonkohteista.Havainnoinnin tukena ja tuen tarpeen selvittämiseen käytetään kunnassa erikseen päätettyjä arviointimenetelmiä ja taitokartoituksia. Waltterin koulun VSOP-pilotoinnissa lukuvuonna 2017-2018 on tarkoituksena kehittää arviointimalli (sähköinen lapsen edistymisen dokumentointimenetelmä), jossa noudatetaan edellä mainittuja periaatteita, ja joka mahdollistaa yksilöllisen oppimisen etenemisen.
Osaamista ja oppimaan oppimisen taitoja arvioidaan:
- alkukartoitukset ja pedagogisten tarpeiden tunnistus elo-syyskuussa → tavoitteet syyslukukaudelle
- marras-tammikuussa oppimis- ja arviointikeskustelu huoltajien ja oppilaan kanssa→ tavoitteet kevätlukukaudelle
- lukuvuoden päättyessä lukuvuosiarviointi
- 2. luokalla huhti-toukokuussa ohjaava palautekeskustelu oppilaan kanssa
- 2. luokan keväällä, 3. vuosiluokalle siirtymisen nivelkohdassa, lapsen osaamista ja edistymistä arvioidaan yksilöllisesti suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman 2. vuosiluokan tavoitteisiin eri oppimiskokonaisuuksissa ja oppimaan oppimisen taidoissa.
Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta koskevan päätöksenteko. Oppilaalle laadittavan opinto-ohjelman rakenne ja sen laatimisen periaatteet.
Kokonaisen ryhmän opiskelusta vuosiluokkiin sitomattomasti päätetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.
Oppimiskokonaisuudet ovat ryhmälle yhteiset. Pienten koulussa opetus noudattaa esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä. Lapsen opetus voidaan kuitenkin järjestää erityisin opetusjärjestelyin ja oman opinto-ohjelman mukaisesti, jos
- lapsella katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot tai
- perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi lapselle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta.
Päätöksen perusteella lapselle laaditaan yksityiskohtaisempi oppimissuunnitelma, jossa mainitaan ne oppimiskokonaisuuksien sisällöt ja tavoitteet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan. Oppimissuunnitelmassa määritellään myös niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.
Vuosiluokkiin sitomattomuus rakennetaan yksilöllisen etenemisen poluksi lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan perustaitojen pohjalta. Lapsen oppimisen taso kartoitetaan esiopetuksen alussa, ja hän voi vuosiluokattomasti edetä lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikan perustaidoissa 2. luokan kevääseen. 2. luokan keväällä arvioidaan yksilöllisesti lapsen edistymistä ja taitoja peilaten 2. luokan tavoitteisiin eri oppimiskokonaisuuksissa ja oppimaan oppimisen taidoissa, kun arvioidaan siirtymistä 3. vuosiluokalle.
Toteutuksesta vastaava VSOP-tiimi
- Luokanopettaja (perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestäminen)
- Koulunkäynninohjaaja (ryhmäavustajana toimiminen, lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa ja oppimisessa)
- Lastentarhanopettaja (esiopetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestäminen)
- Lastenhoitaja (ryhmäavustajana toimiminen, lasten avustaminen, ohjaaminen ja tukeminen kasvussa ja kehityksessä)
- Erityisopettaja (opetuksesta, kartoituksista ja tuen määrittelemisestä vastaaminen yhteistyössä luokanopettajan ja lastentarhanopettajan kanssa. Erityisopettaja toimii molemmissa tiimeissä.
- Rehtori (vastaa päivittäisestä VSOP-toiminnasta, kuten yksikön muustakin toiminnasta)