08 Ihminen tarvitsee unta
Vireystila = elimistön fyysinen aktivaatiotaso
- Alhainen vireystila ilmenee:
- väsymyksenä
- keskittymiskyvyn puutteena
- tarkkaavaisuuden, havaintotoimintojen, päättelykyvyn ja oppimisen heikentymisenä
- Korkea vireystila ilmenee:
- virkeytenä
- hyvänä tarkkaavaisuutena ja keskittymiskykynä
- Objektiivisesti vireystilaa voi mitata mm. EEG-mittauksell
Vireystilan ja suoritustason välinen suhde
Vireystilaa säätelevät tähän kuva sens..
- aivojen ulkoiset ärsykkeet
- ääripäinä sensorinen deprivaatio – ärsykkeiden ylikuormitus
- sähkökemiallinen toiminta:
- retikulaarijärjestelmä (sijaitsee aivorungossa)
- säätelee valvetilan aktivaatiota
- vaikuttaa orientaatiorefleksin syntyyn
- aivorungon hermoratojen vauriosta voi seurata jatkuva väsymystila
- Hypotalamus
- erittää hypokretiinia, joka säätelee siirtymää unen ja valveen välillä
- säätelee myös ruuansulatusta näläntunteen ja vireystilan yhteys
- toimii katkaisijana univaiheesta toiseen siirryttäessä
- kehon biologiset toiminnot.
Retikulaarijärjestelmä säätelee valvetilan aktivaatioita.
Nukkuminen ja uni
Unen vaiheet
Univajeen vaikutuksia
Tilapäisen univajeen seurauksia
Unisykli
- Ensimmäinen ja toinen vaihe (S1 ja S2) ovat kevyttä unta. (N-REM-unta)
- Kolmas ja neljäs vaihe (S3 ja S4) ovat syvää unta. (N-REM-unta)
- Viides vaihe on REM-unta eli vilkeunta.
Univajeen vaikutuksia
Tilapäisen univajeen seurauksia
- mikrounet
- tarkkaavaisuuden, suoritustason ja motivaation heikkeneminen
- mielialanlasku
- immunologia heikkenee
- kognitiiviset toiminnot heikentyvät
- mahdollisesti ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja tunne-elämässä
Pitkäaikaisen univajeen seurauksia (edellisten lisäksi)
- aineenvaihdunnan ja hormonitoiminnan muutokset II-tyypin diabetes
- rottakokeissa valvottaminen on johtanut lopulta eläinten kuolemaan
- Uni korjaa ja eheyttää aivojen toimintoja.
- REM-uni edistää kehitystä.
- Uni tukee oppimista ja muistitoimintoja.
- Uni puhdistaa aivoja ja pitää yllä aivojen terveyttä.
Uni on kaikista tärkein asia aivojen hyvinvoinnin kannalta!
Vuorokausirytmin säätely
- Suprakiasmaattinen tumake:
- reagoi valoon, säätelee hormonitoimintaa
- Käpyrauhanen:
- erittää yöaikaan melatoniinihormonia, valon vaikutuksesta eritys lakkaa
Tutkimus vuorokausirytmin pysyvyydestä
Vuorokausirytmin häiriöitä 
- Vuorotyö
- Aikaerorasitus eli jet lag
- Viivästynyt nukahtaminen
- Varhainen nukahtaminen
Tavallisimpia unihäiriöitä
- unettomuus eli nukahtamisvaikeus, katkonainen uni tai liian varhainen herääminen
- uniapnea eli unenaikainen hengityskatkos
- parasomniat eli unenaikaiset häiriöt (painajaiset ja unissakävely ja -puhuminen)
- levottomat jalat eli epämiellyttävät tuntemukset nukkumaan mentäessä
- narkolepsia eli nukahtelusairaus
Miksi näemme unia?
- Psykodynaaminen teoria (Sigmund Freud):
- unet paljastavat piilotajunnan sisältöjä
- unien tulkinta
- Neuropsykoginen aktivaatio–synteesi teoria:
- sähköiset aallot aktivoivat etuaivoja, jotka yhdistelevät satunnaisesti unimielikuvia säilömuistin sisällöistä
- Evoluutiopsykologinen teoria (Antti Revonsuo):
- unet virtuaalimaailmana, joka mahdollistaa vaaratilanteiden jäljittelyn