Elokuva-analyysi 2018

1 Yksilöön ja ympäristöön liittyvät mielenterveyttä koskevat tekijät


Mitkä yksilöön ja ympäristöön liittyvät tekijät tukevat elokuvan henkilöiden mielenterveyttä? Mitkä tekijät horjuttavat mielenterveyttä?

Äiti: Tukevat: Toiminta, yksilön elämän olosuhteet
Horjuttavat: Toiminta, itsetunto, toisten ihmisten arviot yksilön terveydestä, ympäröivä kulttuurin normit ja tavat

Isä: Tukevat: Itsetunto, toisten ihmisten arviot yksilön terveydestä, yksilön elämän olosuhteet, ympäröivän kulttuurin normit ja tavat ( aluksi auttoi pysymään pystyssä ja auttoi myös äitiä, mutta loppupeleissä esti käsittelemästä asiaa)
Horjuttavat: Toiminta- ja ongelman ratkaidutavat, elämänaikana kertyneet kokemukset ja tulkinnat omasta mielenterveydestä, 

Veli: Tukevat: yksilön elämän olosuhteet, toisten ihmisten arviot yksilön terveydestä
 Horjuttavat: elämän aikana kertyneet kokemukset sekä tulkinnat omasta mielenterveydestä




Tarkastele perheen äidin mielenterveyttä mielenterveyden jatkumolla elokuvan kuvaaman ajanjakson aikana.

-Pojan kuoleman jälkeen mielenterveys romahti. Äidillä havaittiin sairauden oireita ja lieviä häiriöitä. Mm. toimintakyvyttömyys . Yritettiin hoitaa lääkkeiden avulla, mutta se esti käsittelemästä. Kuitenkin pikkuhiljaa asiaa saatiin käsiteltyä ja mielenterveyden tila nousi aikalailla neutraaliksi. Pystyi selviytymään arjessa ja jopa lohduttamaan puolisoaan.

2 Psyykkinen työ





Miten elokuvan henkilöiden psyykkinen työ linkittyy fyysiseen ja sosiaaliseen toimintaan?

Äiti: Aluksi vain nukkui, kysyi muiden esim. miehensä tuntemuksia, aneli miestään olemaan jättämättä häntä. 

Isä: Ajaa itseään porakoneella käteen, poltti itseään sytkärillä käteen, halusi vahingoittaa itseään fyysisesti koska poikakin oli kärsinyt hänen vuokseen.
Kyseli neuvoja omalta isältään

Veli: Kyseli vanhemmiltaan tapahtumasta, soitteli koulusta kotiin, kaipasi vanhempiensa turvaa


Minkälaisia hallintakeinoja (coping) elokuvan henkilöt käyttävät ja mikä selviytyjätyyppikuvaus (s.56) käy äidille ja isälle parhaiten?

Äiti: Rauhoittavat, emotionaalisesti suuntautunut selviytyjä

Isä: Syyllisyyden myötä muuttui käsitys itsestään, teki paljon töitä ja halusi auttaa, kognitiivisesti ja sosiaalisesti suuntautunut selviytyjä

Veli: Turvautuminen vanhempiin



Avun kieltäminen pitäisi olla arvon kieltäminen.

Minkälaisia defenssejä elokuvan henkilöt käyttävät?

Äiti: Todellisuuden vääristäminen, käyttää neuroottisia defenssejä

Isä: Altruismi, psykoottinen defenssi

Veli: Epäadaptiiviset defenssit, acting out

3 Postraumaattinen stressireaktio



Perheen isä ei lähtenyt käsittelemään perheen kohtaamaa kriisiä. Hänen selviytymisprosessiaan voi käsitellä traumaperäisen stressireaktion näkökulmasta.

Kuvaa, miten postraumaattinen stressireaktio isällä ilmeni?
-Onnettomuuden jälkeen isä ei antanut itsensä surra ja hän yritti pitää perheen koossa. Vasta vuoden päästä isä käsitteli tapahtunutta ja itki. Isästä tuli vainoharhainen ja hän kävi ylikierroksilla, esim. oli tarkka kodin turvallisuudesta. Uupumuksen oireita olivat hikoilu, äkillinen nukahtaminen, ärtyisyys, hajamielisyys ja unohtelu, hallusinaatiot (esim. onnettomuushetken uudelleen kokeminen). Käsitteli syyllisyyttä polttamalla itseään.

Miten koettu stressi vaikutti isän sosiaalisiin suhteisiin?
-Stressin myötä isä etääntyi vaimostaan, halusi muuttaa yksin Poriin. Henrikin (isän isä) kanssa kireät välit. Isä luuli Henrikin kuolleen, jolloin hän ehkä tajusi tämän merkityksen.

4. Kriisiprosessi







Tarkastele äidin kokemaa kriisiä ja hänen läpikäymäänsä kriisiprosessia kriisin määritelmän, Caplanin kriisiteorian ja kriisiprosessin vaiheiden avulla.


Perheen äiti Marja kokee menetyksen jälkeen voimakkaita kielteisiä tunteita kuten hysteria ja shokki. Hän ajautuu käyttämään rauhottavia lääkkeitä, sillä ei pärjää omien tunteidensa kanssa. Kun Marja jättää rauhoittavat pois hän onnistuu hyväksymään tapahtuneen ja jatkamaan arkea. Tästä huomataan kriisin olevan ajallinen tila.

Marja ei saa menetykseensä tarpeeksi ymmärrystä ja tukea ympäriltään, jonka vuoksi hänen arviointikykynsä ja ratkaisukeinonsa häiriintyvät (Caplanin kriisiteoria). Tämä näkyy esim. siinä, kun äiti kieltäytyy ottamasta lääkkeitä ennen hautajaisia, muttei kuitenkaan usko pärjäävänsä ilman niitä. Perheen isä ei näytä minkäänlaisia surun tunteita, jolloin Marja tuntee olevansa yksin ja siksi yrittää varmistaa ihmisten pysyvyyttä hänen elämässä.

Tässä prosessissa laukaiseva tekijä on pojan menetys, josta seuraa tasapainoa uhkaava tilanne eli voimakkaat kielteiset tunteet. Nämä ajavat äidin shokkiin, jolloin hänelle aletaan antaa rauhoittavia, joiden hän uskoo itsekin olevan ratkaisu tilanteeseen. Silloin hänen ei tarvitse käsitellä tunteitaan. Hautajaisten jälkeen Marja kuitenkin tajuaa tarvitsevansa toisen keinon selvitä poikansa kuolemasta. Hän jättää lääkkeet pois ja antaa surun tulla, mikä auttaa tätä sopeutumaan tilanteeseen ja elämään surun kanssa. Kriisin käsittelyn jälkeen hän pystyy jatkamaan normaalia arkea ja keskittymään paremmin toiseen poikaansa.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä