7.4.6 Toiminta-alueittain järjestettävä opetus
7.4.6. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus
Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.
Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.
Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Opetustavoissa toiminta-alueista riippumatta painotetaan elämyksellisyyttä, moniaistisuutta, konkreettisuutta ja tekemällä oppimista. Tärkeää on opettaa taitojen siirtämistä eri ympäristöstä toiseen yhteistyössä huoltajien kanssa. Oman toiminnan ohjauksen harjaannuttaminen yksilöllisesti on osa päivittäistä toimintaa.
Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimivaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen arviointi kuvataan HOJKSissa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.
Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuksia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpidetään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.
Opetustavoissa toiminta-alueista riippumatta painotetaan elämyksellisyyttä, moniaistisuutta, konkreettisuutta ja tekemällä oppimista. Tärkeää on opettaa taitojen siirtämistä eri ympäristöstä toiseen yhteistyössä huoltajien kanssa. Oman toiminnan ohjauksen harjaannuttaminen yksilöllisesti on osa päivittäistä toimintaa.
Motoriset taidot
Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.
Orimattilassa tehdään tutuksi eri liikuntamuotoja ja kannustetaan liikunnan harrastamiseen virkistyksen ja hyvinvoinnin lähteenä. Tärkeässä asemassa on kädentaitojen harjaannuttaminen monipuolisesti koko perusopetuksen ajan eri yhteyksissä kuten käsitöissä, kotitaloudessa ja muissa arkielämän taidoissa.
Orimattilassa tehdään tutuksi eri liikuntamuotoja ja kannustetaan liikunnan harrastamiseen virkistyksen ja hyvinvoinnin lähteenä. Tärkeässä asemassa on kädentaitojen harjaannuttaminen monipuolisesti koko perusopetuksen ajan eri yhteyksissä kuten käsitöissä, kotitaloudessa ja muissa arkielämän taidoissa.
Kommunikaatiotaidot
Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.
Kommunikoinnin opettamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota vastaamisen ja kuuntelemisen harjoittamiseen. Lisäksi opetetaan muodostamaan mielipiteitä ja kertomaan omista tunteista ja tarpeista. Oppilaalle voidaan opettaa myös vieraalla kielellä kommunikointia, kun hänen kielellinen tietoisuutensa ja ilmaisunsa on riittävän kehittynyttä.
Kommunikoinnin opettamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota vastaamisen ja kuuntelemisen harjoittamiseen. Lisäksi opetetaan muodostamaan mielipiteitä ja kertomaan omista tunteista ja tarpeista. Oppilaalle voidaan opettaa myös vieraalla kielellä kommunikointia, kun hänen kielellinen tietoisuutensa ja ilmaisunsa on riittävän kehittynyttä.
Kognitiiviset taidot
Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taitojen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.
Kognitiivisten taitojen opettamisen lähtökohtana ja oppisisältöjen valinnan perusteena tulee olla oppilaan mahdollisimman itsenäinen selviytyminen yhä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Tällöin korostuvat ajan ja rahan hallinta sekä yhteiskuntaan sopeutumisen ja selviytymisen kannalta olennainen yleistietous ympäröivästä maailmasta. Tärkeää on ottaa huomioon oppilaan ikä- ja kehitystaso opetettaessa uuden tiedon hankkimista, sen kriittistä arviointia ja soveltamista.
Kognitiivisten taitojen opettamisen lähtökohtana ja oppisisältöjen valinnan perusteena tulee olla oppilaan mahdollisimman itsenäinen selviytyminen yhä monimutkaistuvassa yhteiskunnassa. Tällöin korostuvat ajan ja rahan hallinta sekä yhteiskuntaan sopeutumisen ja selviytymisen kannalta olennainen yleistietous ympäröivästä maailmasta. Tärkeää on ottaa huomioon oppilaan ikä- ja kehitystaso opetettaessa uuden tiedon hankkimista, sen kriittistä arviointia ja soveltamista.
Sosiaaliset taidot
Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita huomioiden oppilaan käytössä olevat kommunikointikeinot. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.
Päivittäiset taidot
Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arjen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Oppilaita ohjataan taiteen ja kulttuurin eri muotojen havainnointiin, tuottamiseen ja arviointiin. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tieto- ja viestintäteknologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.
Toiminta-alueopetuksen arviointi
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Oppilaita ohjataan omien kykyjensä mukaan itsearviointiin.