1. Biohakkereiksi kutsutaan ihmisiä, jotka mittaavat itseään teknologisilla laitteilla, saadakaseen objektiivista tietoa kehostaan (Terve 3). Toisaalta biohekerointiin liitetään myös itsensä kehittäminen teknologisilla apuvälineillä (kuten Ylen artikkelin kuudes aisti). Täysin selvää ei ole missä menee biohakkeroinnin ja muun mittaamisen välinen raja. Pelkkä verenpaineen mittaaminen silloin tällöin ei liene biohakkerointia; onko sitä myöskään aktiivisuusrannekkeen omistaminen ja käyttäminen. Raja on siis veteen piirretty.

2. Esimerkkejä kirjasta ja nettiartikkeleista:

• geenitestit
• verinäytteet
• unta, aktiivisuutta ja palautumista mittaavat rannekkeet, sormukset, vaatteet yms.
• limakalvojen ja suoliston mikrobiomin selvittäminen
• keinotekoinen, magneettinen aisti

3. Hyötyjä:

• Suorituskykyä ja terveyttä voi optimoida
• Jos optimoidaan ympäristöä, se hyödyttää koko yhteisöä
• Voi auttaa terveydenhuollon resurssipulassa, jos kansalaiset mittaavat itseään ja toisaalta pysyvät terveempinä
• Eräät laitteet mahdollistavat paremmin kotihoidon ja se säästää rahaa ja toisaalta potilaalle on usein parempi olla kotona

Haittoja:

• Riippuvuus laitteista
• Omien tuntemusten vähättely
• Ahdistus, joka aiheutuu jatkuvasta tarkkailusta; sekä itsellä että muilla; voi pahentaa neurooseja
• Huonommuuden tunteet, jos kaikki ei terveydessä mene täydellisesti; vääristynyt kuvitelma siitä, että eläää voi täysin hallita
• Väärät tulkinnat sairauksista ja sen aiheuttamat kustannukset myös yhteiskunnalle
• Luonnonvarojen tuhlaaminen erilaisiin laitteisiin
• Voiko tämä tieto joutua vääriin käsiin ja onko oikein, jos esimerkiksi työnantaja tai vakuutusyhtiö haluaa tarkkailla ihmisten terveyttä tällä tavalla?

4. Mitä tämä kertoo nykyajasta?

• Terveys on tärkeä arvo, samoin tuottavuus
• Elämme hyvin yksilöllisessä ajassa
• Teknologia on merkittävä osa nykyaikaa