KPL 12 Terveysteknologia

Terveysteknologia on hyvin laaja käsite. Siihen kuuluvat esimerkiksi teknologiset diagnosointiin tarkoitetut laitteet terveydenhuollossa (esim. verenpainemittari, röntgenlaite) ja hoitoon tarkoitetut laitteet (esim. hengityskone), digitaaliset tietokannat (OmaKanta, hoitoilmoitusrekisteri yms.), sähköinen tiedonsiirto (esim. eResepti, röntgenkuvien lähettäminen digitaalisessa muodossa), etäyhteydellä tapahtuvt vastaanotot, vertaistuki somessa ja tiedonhaku internetistä, ennaltaehkäisyyn tarkoitetut sovellukset (esim. kännykkään ladattavat liikunta- tai ravitsemus-sovellukset), terveyden edistämiseen tarkoitetut rannekkeet (aktiivisuusrannekkeet, älysormukset yms.), tekoäly diagnosoinnissa, vanhusten ja vammaisten teknologiset apuvälineet. Tutkimuksessa käytetään biopankkeja, jotka nekin ovat osoitus teknologian käytöstä.

Mobiiliteknologialla toteutettu terveydenhuolto eli mHealth on merkittävä edistysaskel erityisesti kehitysmaissa; se on parantanut terveydenhuollon saavutettavuutta. Voi myös rikkaammissa maissa parantaa tehokkuutta, saavutettavuutta ja joustavuutta sekä helpottaa ennataehkäisyä, itsehoitoa ja omahoitoa. Teknologian lisääntymisessä on myös haasteita: terveydenhuollon ammattilaisten rooli on muutoksessa, lainsäädäntöä tulee kehittää, terveystiedon laadun arviointi voi olla maallikolle hankalaa, tietoturva on aina haaste, standardien puute teknologiassa asettaa haasteen.

KPL 13 Oman terveyden mittaaminen

Mobiiliteknologia ja niihin yhdistettävät terveys- ja hyvinvointisovellukset ovat yleistyneet viime aikoina. Niissä on esimerkiksi verenpainemittareita, aktiivisuusranneketta, unenlaadun mittaria, migreenipäiväkirjaa. Osa niistä on itsehoitoperiaatteella toimivia, osa voi lähettää tietoa terveydenhuollon ammattilaiselle ja tukea omahoitoa ja osa on selkeästi tarkoitettu ammattilaisten käyttöön tai ammattilaisten väliseen viestintään.

Nämä laitteen mahdollistavat ihmisen tarkkailun lisääntymisen niin hyvässä kuin pahassa. Mittaamisella saadaan parempaa dataa, voidaan tehdä parempia diagnooseja ja toimintasuunnitelmia sekä perinteisessä mielessä että yhdsitelemällä eri mittaustuloksia aivan uudella tavalla esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen. Vaarana on vieraantuminen omasta kehostaan, jolloin ei osaa tulkita kehon merkkejä ilman mittaria. Mahdollista on siis sekä sekä voimaantuminen että riippuvuus laitteesta. Tietojen jakaminen somessa voi myös lisätä suoritusstressiä. Mittaaminen voi myös lisätä turhaa huolta ja mittaamisesta voi tulla riippuvaiseksi. Itsensä mittaamisesta kiinnostuneita ihmisiä kutsutaan biohakkereiksi.