KPL 6 Terveyserot Suomessa

Tilanne Suomessa:

• Elinajanodote kasvanut:
  • Yhteiskunnan tila on hyvä: taloudellisesti hyvinvointivaltio, rauha, ihmisoikeudet, päätöksenteossa terveys ja turvallisuus ovat tärkeitä arvoja
  • Terveydenhuolto on hyvä, neuvolajärjestelmä pienentänyt lapsikuolleisuutta, yleinen rokotusohjelma
  • Koulutusaste korkea -> tietoisuus terveyteen vaikuttavista asioista hyvä, valistus tehonnut
  • Jotkut elämäntapaseikat parantuneet: tupakointi vähentynyt
• Elämäntavoissa myös heikentymistä:
  • Hyvinvointi -> enemmän rahaa ruokaan ja alkoholiin -> ylipaino, epäterveellinen ruoka, alkoholin kulutus
  • Arkiliikunta on vähentynyt (vähemmän fyysistä työtä, autoistuminen)
• Tarttumattomat pitkäaikaissairaudet lisääntyneet:
  • Elämäntavat vaikuttavat (tosin esim. tupakointi vähentynyt)
  • Väestö on esim. hyvän terveydenhuollon takia vanhempaa -> vanhuksilla tulee "elämäntapasairauksia".
  • Muista nämä riskitekijät:
    • epäterveellinen ravinto
    • vähäinen liikunta
    • tupakointi
    • alkoholi
    • stressi ja muu psyykkinen kuormitus

Mittareita, joilla väestön terveyttä voidaan arvioida ovat esimerkiksi kuolinsyiden rakenne, ennenaikainen kuolleisuus, eliniän odote, lapsikuolleisuus, tautitaakka ja työkyvyttömyyseläkkeen syyt. Tutustu s. 73 taulukkoon, jossa on selostettu merkittävimpiä tähän liittyviä käsitteitä. On tärkeää, ettei tyydytä yhden mittarin kertomaan informaatioon, koska esimerkiksi kuolinsyiden rakenne ei kerro vaikutusta elämänlaatuun tiettyjen sairauksien osalta. Esimerkiksi mielentervysongelmat ja TULE-sairaudet ovat merkittäviä ihmisen hyvinvointiin liittyviä sairauksia, mutta ne eivät ole kuolinsyytilastojen kärjessä. Voi myös ajatella, että vaikkapa TULE-ongelmat voivat aiheuttaa liikkumattomuutta, joka sitten lisää riskiä sv-tauteihin.

Tartuntatautien merkitys on Suomessa pienentynyt hygienian, rokotteiden ja valistuksen ansiosta. Uudet pandemiat, antibioottiresistenssi, rokotevastaisuus, ilmastonmuutos ja lisääntynyt matkailu kuitenkin saattavat tuoda tartuntatudit uudelleen merkittäviksi terveysriskeiksi.

Kaikkia tarttumattomien tautien riskitekijöitä voi tarkastella yksilön kannalta ja yhteiskunnalliselta kannalta (myös yhteiskunnassa esiintyvät trendit ja yhteiskunnallinen päätöksenteko vaikuttavat näihin). Elämäntapojen lisäksi tarttumattomien tautien riskiin vaikuttaa ikä, sukupuoli ja perimä.

Prevention strategia voi olla joko korkean riskin strategia tai väetöstrategia.

Suomessa väestöryhmien väliset erot ovat suuret ja terveyspolitiikassa yksi tärkeä tavoite on väestöryhmien välisten erojen vähentäminen. Eroja aiheuttaa ikä, sukupuoli, siviilisääty, asuinalue, äidinkieli ja sosioekonominen asema. Tämän huomioiminen on korkean riskin strategian hyödyntämistä preventiossa. Ihmisten terveyserojen syntyyn vaikuttavat useat monimutkaiset syy-seuraussuhteet, kuten elinolosuhteet, sosiaalinen asema, elämäntavat sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus ja käyttö. Sekä yksilötekijöitä että yhteiskunnallisia tekijöitä on hyvä ottaa huomioon.