KPL 6

 

Miten Suomessa ovat itsenäisyyden aikana muuttuneet sairastavuus ja kuolleisuus? Miksi?

 

• Kuolleisuus pysyy tietenkin aina samana eli 100 %.
• Ihmiset kuolevat vanhempina. Vastasyntyneen odotetut elinvuodet ovat siis kasvaneet.
• Imeväiskuolleisuus on laskenut huomattavasti.
• Sairastavuus on tyypiltään erilaista: Ennen itsenäistymistä ja itsenäistymisen alkuvuosina kuoltiin nuorempina ja tartuntataudit olivat merkittävä kuolinsyy. Sotien jälkeen, hyvinvoinnin lisääntyessä ns. elintapasairauksista on tullut yleisempiä (syövät ja sv-taudit).
• Syitä muutoksiin:
• Yleinen hyvinvointi on parantunut, joten ihmiset eivät sairastu niin helposti infektioihin ja toipuvat niistä paremmin: asumisväljyys on parantunut, joten taudit eivät tartu niin helposti; ravitsemustilanne on parempi
• Terveydenhuollon muutoksia: terveydenhuollon saavutettavuus on parantunut, rokotuksia, antibioottihoitoa ja monia lääketieteen menetelmiä on paremmin saatavilla.
• Hygienia ja valistus on parantunut. Jos verrataan 1800-lukuun, myös taajamien viemäröinti on merkittävä uudistus.
• Väestö elää keskimäärin vanhemmaksi -> enemmän vanhusten sairauksia.
• Elintavoissa on muutoksia: ruoka on parempaa, joten puutostiloja vähemmän; ylipaino on yleisempää johtuen ruuan saatavuudesta ja liikkumisen vähentymisestä; tupakointi on vähentynyt; alkoholin kulutus kasvanut pitkällä aikavälillä, vaikka viime aikoina osin myös myönteistä kehitystä;
• Yhteiskunnan tila on parempi monessa suhteessa kuin itsenäisyyden alkuvuosina: eletään rauhan aikaa hyvinvointivaltiossa, jossa terveys otetaan huomioon päätöksenteossa; yleinen koulutustaso on kasvanut.

 

Miksi väestöryhmien välillä on eroa sairastavuudessa?

 

KPL 7

 

Millainen on väestöllisen muuntumisen malli eli epidemiologinen transitio? Osaat kertoa esimerkkimaita jokaisesta vaiheesta.

 

I vaihe: kuolleisuus matala ja syntyvyys korkea; väkiluku pieni. Ei enää valtioita tässä vaiheessa.

 

II vaihe: kuolleisuus laskemassa, syntyvyys edelleen korkea; väkiluku kasvaa. Valtioita: Nigeria, Somalia, Angola, Burkina Faso, kaikkein köyhimmät kehitysmaat

 

III vaihe: kuolleisuus alhainen, syntyvyys laskemassa; väkiluku korkea ja edelleen kasvaa. Valtiota: Intia, Kiina, Brasilia, Meksiko, Thaimaa

 

IV vaihe: kuolleisuus ja syntyvyys matalia; väestö ei kasva enää. Valtioita: suurin osa teollisuusmaista: USA, Kroatia, Ruotsi

 

V vaihe: kuolleisuus kasvaa hitaasti ja syntyvyys hyvin matala; väkiluku alkaa hiljalleen pienentyä. Maita: Italia, Japani

 

Osaat jakaa maita BKT:n ja/tai HDI:n perusteella vähintään kolmeen luokkaan ja kertoa: minkälaisia eroja hyvinvoinnissa ja mistä ne johtuvat?

 

Kehittyneitä teollisuusmaita ovat esimerkiksi: Länsi-Euroopan maat, Japani, Australia ja Kanada.

• Korkea koulutustaso
• Kehittyneet terveyspalvelut
• Hyvinvointivaltioita
• Kiinnitetään huomiota terveellisiin elintapoihin, vaikka ylipainoa onkin runsaasti (paitsi Japanissa).
• Ihmiset elävät keskimäärin pitkään ja kuolevat vanhoina usein sv-tauteihin, syöpiin, hengityselinsairauksiin

 

Välimaastossa on teollistuneita maita, joista osa kehitysmaita: USA, Etelä-Amerikan maista suurin osa, Kiina, Venäjä.

• Kasvanut hyvinvointi on tuonut paljon edellisen ryhmän hyviä puolia, mutta myös ylipainon ja muiden elämäntapaseikkojen huonoja puolia.
• Väestön koulutus ei ole keskimäärin aivan niin hyvällä tasolla kuin edellisessä ryhmässä.
• Yhdysvallat poikkeaa tästä ryhmästä: varallisuus, terveydenhuoltoon käytetyt varat ja koulutus ovat yhtä korkealla tasolla, kuin ensimmäisen ryhmän. Elämäntavat (liikkumattomuus ja ylipaino) ovat kuitenkin heikommalla tasolla.
• Venäjä myös poikkeaa tästä ryhmästä: siellä elinajanodote on heikoimmalla tasolla, esimerkiksi alkoholin ja tupakan kulutuksen vuoksi.

 

Heikoimmassa asemassa olevat kehitysmaat: Etenkin Saharan eteläpuolinen Afrkka ja Intia.

• Koulutus- ja varallisuustaso on matala
• Elinolot heikoimmat ja hygieniataso heikkoa
• Paljon tartuntatauteja
• Myös esimerkiksi kohonnutta verenpainetta ja muita ns. elämäntapasairauksia.
• Yhteiskunnallisia levottomuuksia
• Terveydenhuoltoon ei käytetä yhtä paljon rahaa, kuin muissa maissa.

Konfliktien syyt ja vaikutus hyvinvointiin. Osaat kertoa joitakin ajankohtaisia esimerkkejä.

 

• Globalisaation voi ajatella sekä suojelevan konflikteilta että aiheuttavan niitä.
• Konfliktien taustalla on usein epätasa-arvoisuutta: jonkun väestöryhmän sorrettu asema; ristiriidat niukoista luonnonvaroista (vesi, ruoka, öljy ym.); ilmastonmuutos yhtenä aiheuttajana niukkeneville luonnonvaroille
• Voi olla myös arvoristiriitoja
• Fyysinen terveys: konfliktialueilla ja esimerkiksi pakolaisleireillä tartuntataudit leviävät helposti, haavoittumisia ja vammautumisia sotatoimialueella, väkivaltaa myös siviilejä kohtaan, ravintotilanne voi heikentyä, päihteiden käyttö usien lisääntyy.
• Psykososiaalinen terveys: Stressi, pelko, turvattomuus, traumat.
• Yhteiskunnallinen tilanne: Sairaaloiden ylikuormitus, taloudellinen tilannen romahtaa, perheitä voi hajota, infrastruktuuria vaurioituu, hyvinvointipalvelut heikkenevät, pakolaisuus, ihmisoikeusloukkaukset
• Ajankohtaisia esimerkkejä: Syyrian tilanne, Ukrainan tilanne, Etelä-Sudan

 

KPL 8

 

Mitkä ovat terveydenhuollon eettiset periaatteet?

 

KPL 9

 

Miksi terveyspolitiikka ei ole aina helppoa?

 

• Täytyy priorisoida, mihin rahat käytetään?
• Tarvitaan tutkittua tietoa, jotta voidaan tehdä järkeviä päätöksiä. Monimutkaisia asioita ei usein ole helppo tutkia.
• Terveyspolitiikka on osa laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, pelkällä terveydenhuollolla ei pärjätä. Täytyy siis tehdä yhteistyötä.

 

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ei onnistu pelkästään terveyskeskuksissa. Mitä muita yhteiskunnan politiikkoja ja toimijoita siihen tarvitaan?

• Sosiaalipolitiikka: asuinolot, heikommassa asemassa olevien auttaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen
• Koulutuspolitiikka: valistus ja syrjäytymisen ehkäiseminen
• Turvallisuuspolitiikka (ulkoinen ja sisäinen)
• Työvoimapolitiikka
• Maatalouspolitiikka, kauppapolitiikka, miten esim. ruoka tuotetaan?
• Kaavoitus ja esim. liikennejärjestelyt
• Rahan suuntaaminen julkisiin palveluihin, esim. kirjastot, uimahallit, harrastustoiminta.

 

KPL 10

 

Miten Suomen terveydenhuoltojärjestelmä toimii?

 

Anna esimerkkejä promootiosta ja prevention eri tasoista.

 

KPL 11

 

Potilaan oikeudet

 

KPL 12 ja 13

 

Anna esimerkkejä terveysteknologiasta

 

Mitkä ovat terveysteknologian hyvät ja huonot puolet?