Chile
Chile on pitkä valtio
Chile on pitkä ja kapea maa Etelä-Amerikan länsiosassa, Andien ja Tyynenmeren välissä. Chilen pituus on 4 350 kilometriä ja leveys ei ylitä 180 kilometriä. Pinta-alaltaan Chile on siis vain noin 757 000 neliökilometriä.
Suuresta pituudesta johtuen Chilessä vallitsee monipuoliset ilmasto-olosuhteet. Chilen pohjoisosissa on kuivaa ja kasvitonta. Pohjoisen Atacaman aavikko maailman kuivinta aluetta: sateet ovat äärimmäisen harvinaisia.
Maan keskiosissa sijaitsee pääkaupunki Santiago. Keskiosan ilmasto kuuluu talvisateiden ilmastoon, joten siellä voidaan kasvattaa hedelmiä ja vihanneksia. Chileläiset rypäleet ja niistä tehdyt viinit ovatkin maalle tärkeä viestituote. Keskiosan miellyttävien olosuhteisen vuoksi suurin osa väestöstä asuukin tällä alueella ja jopa 40 % väestöstä pääkaupungissa.
Chilen eteläosassa vallitsee lauhkea ilmasto, jossa talvisin sataa lunta ja tuuli myrskyää kylmästi. Eteläosassa kasvaa erilaisia metsiä.
Metsätalous on maan tärkeimpiä elinkeinoja. Puuteollisuuden tuotteita, paperia ja selluloosaa, viedään miljoonien dollareiden arvosta myös ulkomaille.
Chilessä maanjäristykset ovat tavallisia, koska maa sijaitsee Nazcan laatan ja Etelä-Amerikan laatan törmäysvyöhykkeellä. Yksi pahimmista Chilen maanjäristyksistä tapahtui vuonna 2010, jolloin järistyksen voimakkuus oli 8,8 magnitudiasteikolla.
Chilessä on satoja tulivuoria ja useat niistä ovat aktiivisia.
Katso matkustustiedote Chileen.
Kalastus on tärkeä elinkeino
Pitkän rannikkoalueensa ansiosta Chilessä on merkittävää kalateollisuutta. Kylmä Perunvirta saa alkunsa napa-alueen läheltä ja kuljettaa näin ympäristöään kylmempää vettä. Kylmät merivirrat aiheuttavat kuivuutta, koska kosteus tiivistyy ja sataa jo merialueilla. Perunvirtaan vaikuttavat tuulet tuovat samalla myös kuivuutta Chilen ja Perun rannikoille.
Perunvirran ollessa "normaalitilassa" Chilen rannikolle tulee syvältä pintaan viileätä ja ravinteikasta vettä. Tästä virtausten aiheuttamasta syvempien ja viileämpien vesien kohoamisesta veden pinnalle sanotaan kumpuamiseksi. Kumpuaminen kasvattaa Chilen rannikolla kalamääriä, jotka ovat ravintoa niin ihmisille kuin linnuillekin.
Kun kolmesta seitsemään vuoden välein Perunvirtaan vaikuttavat tuulet laantuvat, puhutaan niin sanotusta El Niño -ilmiöstä. Tällöin meren pintalämpötilat nousevat ja samalla ravinteiden kumpuaminen heikkenee, mikä aiheuttaa kalakannan romahtamisen. Erityisesti El Niñon kestäessä pidempään se vaikutukset niin paikallisten kalastajien kuin kansainväliseenkin kalakauppaan ovat vakavia. El Niño -ilmiötä on tutkittu paljon ja nykyään sen alkamista voidaan jossain määrin jopa ennustaa muutamien sään ja merivirtojen piirteiden perusteella.
Atacaman aavikko
:rightAtacaman aavikko ulottuu Perun ja Chilen rajalta vajaa tuhat kilometriä etelään. Vuoristojen läheisyys jättää alueen sadekatveeseen, jolloin sadetta saadaan hyvin vähän, jos ollenkaan.
Aavikko sijaitsee vuorten, tulivuorien ja korkean suolapitoisuuden omaavien suolajärvien ympäröimänä. Suolapitoisuus kasvaa mitä suurempaa haihtuminen on ja järvien reunoilla voidaan nähdä suolakerrostumia. Atacama on ollut kuivaa seutua jo miljoonia vuosia.
Alue sijaitsee yli 2 000 metrin ja sen päivälämpötilat vaihtelevat nollasta kahteen kymmeneen viiteen. Koska Atacamassa ei ole kosteutta, lahoamista ei tapahdu. Tällöin kaikki mitä jätetään aavikolle, jää myös sinne. Atacamasta on löydetty jopa 7 000 vuotta vanhoja muumioituneita ihmisiä.
:rightSamalla alueella louhitaan maan tärkeintä vientituotetta, kuparia, minkä osuus Chilen viennistä noin 60 %. Chilessä tuotetaan kolmannes maailman kuparista. Joka päivä Atacaman Escondidassa louhitaan 1 500 tonnia kivenlohkareita ja kuparimalmi kuljetetaan 170 kilometrin päähän Antofagastaan, jonka satamasta sitä kuljetetaan ympäri maapalloa. Kuparia tarvitaan muun muassa elektroniikkateollisuudessa.