2. Valtameret erottavat mantereita ja maanosia
Maa on sininen
Suurin merialue on Tyynimeri eli Tyyni valtameri, joka peittää yli kolmasosan planeettamme pinta-alasta. Siinä on 25 000 saarta, enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Suurinta saaristoaluetta kutsutaan Oseaniaksi. Valtamerien syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 m), sijaitsee myös Tyynessämeressä. Nimen merelle antoi aikanaan löytöretkeilijä Fernando Magâlhaes.
Atlantin ja Intian valtameret ovat keskenään lähes samankokoisia mutta eivät yhdessäkään niin suuria kuin Tyynimeri. Atlantin nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä, joka kannatteli maapalloa harteillaan. Meidän oma meremme, Itämeri, lasketaan kuuluvaksi myös Atlanttiin.
Pohjoista jäämerta voidaan pitää jatkona Atlantille. Tyyneenmereen se liittyy Beringinsalmen kautta. Jäämeri on jäässä suurimmaksi osaksi ympäri vuoden. Eteläisen jäämeren katsotaan alkavan 60 leveysasteen eteläpuolelta ja muista valtameristä sen erottaa Länsituulten virta.
Mantereet ja maanosat
Valtameret erottavat toisistaan suuria yhtenäisiä maa-alueita eli mantereita. Mantereita on maapallolla kuusi: Afrikka, Euraasia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Etelämanner. Niiden sisällä voi olla meriä, kuten Itämeri ja niihin voi kuulua isojakin saaria, kuten Amerikan mantereeseen kuuluva Grönlanti.
Osa mantereista jaetaan pienempiin alueisiin eli maanosiin. Euraasia jaetaan Eurooppaan ja Aasiaan. Afrikka, Australia ja Etelämanner, Etelä- ja Pohjois-Amerikka ovat myös maanosia, joita näin maanosia on kaiken kaikkiaan seitsemän. Maanosien välisinä rajoina voivat olla vuoristot (Kaukasus), sisämeret (Välimeri) ja kapeat kannakset (Panamankannas).
Eurooppa
1400-luvulta alkaen monet eurooppalaiset valtiot valtasivat itselleen suuria alueita Afrikasta, Aasiasta ja Amerikkojen mantereilta. Tällaisia valtioita olivat mm. Espanja, Portugali, Alankomaat, Ranska ja silloinen Englanti. Niiden vaikutus näkyy yhä itsenäistyneissä siirtomaavaltioissa. 1700-luvulla teollinen vallankumous alkoi Euroopassa ja mullisti teollisen tuotannon sekä raaka-aineiden kysynnän.
Aasia
Kiina ja Intia ovat maailman väkirikkaimmat valtiot. Suurin osa väestöstä asuu monsuunivyöhykkeellä ja saa elantonsa maataloudesta. Maatalouden merkitys onkin suuri, koska väestön määrästä johtuen, ravinnontarve alueella on valtava. Kehittyneemmissä maissa, kuten Japanissa, auto-, tietokone- ja elektroniikkateollisuus ovat nousseet merkittävään asemaan.
Aasian alueen luonto on erittäin rikasta ja siellä esiintyy paljon lajeja, joita ei tavata muualla. Luonnonvarojen suhteen Kiina on yksi suurimpia ja mandariinikiina on maailman puhutuin kieli. Lähi-itä puolestaan kuuluu maailman tärkeimpiin öljyntuotantoalueisiin. Toisen maailmansodan jälkeen alueella käytiin Vietnamin ja Korean sodat, jotka liittyivät kylmän sodan aikaisiin tapahtumiin.
Afrikka
Afrikka on luonnonvaroiltaan runsas mutta taloudeltaan köyhä maanosa. Monet vaikeudet, kuten Afrikassa laajasti vaikuttaneet orjakauppa ja siirtomaajärjestelmä, ovat hidastaneet sen kehitystä ja vaurastumista. Pääosa siirtomaavaltioista itsenäistyi jo 1960-luvulla, mutta sodat, talouden epävakaus ja väestönkasvu ovat nykyään yhä suuria ongelmia.
Eläimistö on hyvin monipuolinen ja muihin maanosiin verrattuna siellä esiintyy paljon suuria eläimiä, kuten kirahvit, virtahepo ja sarvikuono. Useat lajit ovat kuitenkin vaarassa hävitä salametsästyksen vuoksi. "Big five"-safarilla metsästysvälineenä on onneksi kamera ja tavoitteena on saada kuvattua esimerkiksi leijona, puhveli, leopardi, norsu ja sarvikuono.
Pohjois-Amerikka
Ennen eurooppalaisten tuloa 1500-luvulla aluetta asuttivat intiaanit, joiden esi-isät olivat vaeltaneet sinne mahdollisesti jo 40 000 vuotta sitten. Intiaanit jakautuivat kielellisesti ja kulttuurillisesti yli 300 heimoon, pohjoisosissa asustivat lisäksi alkuperäiskansat inuitit ja aleutit. Espanjalaiset olivat perustaneet ensimmäiset siirtokunnat 1550-luvulla mutta järjestelmällinen siirtolaisuus Euroopasta alkoi vasta 1600-luvulla, lähinnä Englannin ja Hollannin toimesta.
Alueen merkittävin valtio on Amerikan Yhdysvallat, joka on poliittinen, sotilaallinen ja taloudellinen suurvalta. Sen bruttokansantuote on maailman suurin ja sen arvioidaan käyttävän yksinään 25 % planeettamme luonnonvaroista.
Pohjois- ja Etelä-Amerikan rajaksi on sovittu Panaman ja Kolumbian raja. Täten koko Väli-Amerikka saaristoineen kuuluu Pohjois-Amerikkaan.
Etelä-Amerikka
Maanosa asutettiin pääosin pohjoisesta käsin mahdollisesti jo 20 000-30 000 vuotta sitten. Kun eurooppalaiset tulivat mantereelle, inkojen ja atsteekkien kulttuurit ovat todellisia korkeakulttuureita. Varhainen viljely oli aloitettu jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Korkeakulttuurit kokivat kovia eurooppalaisten taholta. Löytöretkeilijät toivat Etelä-Amerikasta mukanaan Eurooppaan uusia kasveja, kuten tomaatti, maissi ja peruna.
Etelä-Amerikan eläimistö on runsas ja monipuolinen. Amazonaksen sademetsä on lajien aarreaitta. Tunnetuimpia eläimiä ovat ehkä kuitenkin Galapagossaarten merileguaanit ja jättiläiskilpikonnat. Laama ja alpakka olivat Andien intiaaneille tärkeitä kotieläimiä.
Monipuolista kasvillisuutta ja eläimistöä käytetään hyödyksi turisteja houkuteltaessa. Turismi onkin kehittymässä nopeimmin kasvavaksi talouden alaksi.
Australia
Australian nimi tulee latinan kielen sanasta "australis" eli eteläinen. Australian pinta-ala on 7,7 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa. Se on samalla manner, maanosa ja valtio. Australian asuttivat jo 40 000- 50 000 vuotta sitten kivikauden ihmiset, jotka olivat nykyisten aboroginaalien esi-isiä. Kapteeni James Cook julisti alueen Englannin omaisuudeksi 1770 ja sinne perustettiin rangaistussiirtokunta nykyisen Sydneyn liepeille.Australia on ainoa maanosa, joka on kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Tämä seikka yhdessä sen eristyneisyyden kanssa, on muovannut sen luonnosta täysin omanlaatuisensa. Siellä elää monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla ja on arvioitu, että sen lajeista tunnetaan vasta kolmannes. Pussieläinlajeja on paljon, tunnetuimpia ovat kengurut, koalat ja vompatit. Kaikkein erikoisin on vesinokkaeläin, joka on yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. Tunnettu on myös aboroginaalien puhallussoitin, didgeridoo, joka valmistetaan termiittien ontoksi kaivertamasta puunrungosta.
Koska Australian maanosaan luetaan myös Oseanian saaret, maanosaa kutsutaan myös nimellä "Australia ja Oseania".
Onko Australia suurelta osin aavikkoa vai sademetsää?
Etelämanner
Etelämantereesta on 98-prosenttisesti suuren mannerjäätikön peitossa. Vaikka alueella ei ole vakituista asutusta, voi siellä ajoittain asua jopa 5000 tutkijaa. Vain hyvin kylmään sopeutuneet kasvit ja eläimet selviävät siellä, tunnetuin niistä on keisaripingviini. Sääolot ovat äärimmäisiä, alin mitattu lämpötila on -89.2 astetta ja suurin tuulennopeus 320 km/h. Luoksepääsemättömyyden napa on piste, jonne on pisin matka mantereen reunoista. Sen paikasta kiistellään, koska mantereen reunoja on vaikea määrittää jääpeitteen muuttumisen vuoksi.
