5. Lämpövyöhykkeet ja kasvillisuusalueet
Auringon lämpösäteily jakautuu eri tavalla maapallolla
Maapallolla vallitsee samaan aikaan hyvin erilaisia olosuhteita. Kun Suomessa on talvipakkaset, niin Chilessä nautitaan kesästä. Tämä johtuu siitä, että maapallon eri puoliskot ovat vuorotellen kallistuneena kohti Aurinkoa. Joulu-tammikuussa on eteläinen pallonpuolisko kallistuneena kohti aurinkoa, ja kesä-heinäkuussa vastaavasti pohjoinen pallonpuolisko.
Kunkin alueen sijainti eli pituus- ja leveyspiiri maapallolla vaihtelevat. Mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan, sitä lämpimämpää on. Mitä kauemmaksi päiväntasaajasta liikutaan, sitä suuremmalle alueelle auringonsäteet hajaantuvat. Tällöin auringon lämmittävä vaikutus heikkenee. Päiväntasaajan alueella aurinko paistaa siis kuumimmin, koska säteet osuvat suoremmin maahan ja lämmittävä vaikutus on näin parempi.
Myös maapallon asento suhteessa aurinkoon vaikuttaa alueiden lämpötiloihin saaden aikaan vuodenaikojen vaihtelut.
Testi Auringon säteiden osumisesta maahan
Voit testata auringon säteiden osumista maahan asettamalla pallon pöydälle tai kädelle ja osoittamalla taskulampulla sen keskiosaan ja suuntaamalla tästä kohdasta taskulappua ylös tai alas.
Testitarvikkeet: pallo (jalkapallo, ilmapallo, karttapallo tms.) ja lamppu (taskulamppu tms.)
Miten huomaat pallon valoisan osan, eli auringonsäteiden jakautumisen, muuttuvan?
Miksi napa-alueilla ei ole kuumaa?
Lämpövyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät
Maapallo voidaan jakaa lämpötiloiltaan erilaisiin alueisiin, lämpövyöhykkeisiin. Näiden alueiden rajat noudattelevat jossain määrin leveyspiirejä. Suurimmat leveyspiirit eli lähimpänä pohjois- ja etelänapaa sijaitsevat alueet ovat kylmällä vyöhykkeellä. Näiltä alueilta kohti päiväntasaajaa on lauhkeat ja lämpimät vyöhykkeet. Päiväntasaajan tuntumassa on kuuma vyöhyke.
Todellisuudessa, kuten kartasta huomataan, lämpövyöhykkeiden rajat eivät ole näin suoria. Tämä johtuu siitä, että lämpövyöhykkeiden rajoihin vaikuttavat monet alueella vallitsevat tekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi tuulet, merivirrat, etäisyys merestä ja pinnanmuodot. Tuulet siirtävät ilmaa ja saavat aikaan pintavesissä liikettä. Meren läheisyys tasoittaa lämpötiloja, kun meri jäähtyy talvella hitaammin kuin maa-alueet. Korkealla sijaitsevat alueet, kuten vuoristot, voivat kuulua samalla leveyspiirillä kylmempään vyöhykkeeseen kuin alangolla sijaitsevat alueet.
Vuorilla on viileämpää kuin meren rannassa. Kun noustaan sata metriä ylöspäin, ilma viilenee lähes asteen verran. Kilometrin korkeudessa vuorilla onkin 6-10 astetta viileämpää kuin meren rannalla.
Tehtävä
Maapallon 4 lämpövyöhykettä
Kylmä vyöhyke
Kylmää vyöhykettä on napa-alueiden ympärillä sekä etelä- että pohjoisnavalla. Pohjois-Amerikan pohjoisimmat osat ja Grönlanti kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Etelä-Amerikassa ei ole kylmän vyöhykkeen alueita. Kylmän vyöhykkeen talvi on pitkä ja kylmä, eikä pohjoisimmilla alueilla ole lainkaan kesää. Lumikaan ei ehdi aina edes sulaa lämpimämpänä aikana kokonaan pois.
Lauhkea vyöhyke
Suurin osa Pohjois-Amerikasta sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä. Myös Etelä-Amerikan eteläkärjestä yli 1000 kilometriä pohjoiseen sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä. Lauhkealla vyöhykkeellä talvet ovat kylmiä tai lauhkeita ja osa sateesta tulee lumena. Kesät ovat melko lämpimiä. Lauhkealle vyöhykkeelle on tyypillistä myös neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Onko tuttua?
Lämmin vyöhyke
Lämmin eli subtrooppinen vyöhyke sijaitsee kääntöpiirien läheisyydessä. Pohjois-Amerikasta vain pieni osa sijaitsee lämpimällä vyöhykkeellä. Tämä osa käsittää lähinnä Floridasta Kalifornian niemimaalle ulottuvan kaistaleen. Etelä-Amerikassa lämmin vyöhyke ulottuu aina Argentiinan keskiosista Andien vuoristossa päiväntasaajalle asti. Lämpimän vyöhykkeen talvet ovat leutoja ja kesät kuumia.
Kuuma vyöhyke
Kuuma eli trooppinen vyöhyke sijaitsee päiväntasaajan läheisyydessä. Tähän lämpövyöhykkeeseen kuuluvat Väli-Amerikka ja suurin osa Etelä-Amerikasta ulottuen Kauriin kääntöpiirille asti. Kuumalla vyöhykkeellä vallitsee aina kesä. Aurinko paistaa tasaisesti ympäri vuoden, eikä näin synny vuodenaikojen vaihtelua.
Lämpövyöhykkeet
Tehtävä. Lämpövyöhykkeet
Tehtävä. Mikä lämpövyöhyke on kyseessä?
Tehtävä. Mihin lämpövyöhykkeeseen seuraavat alueet kuuluvat?
Ilmasto vai sää?
Millainen sää tänään on? Millainen ilmasto Brasiliassa vallitsee?
Kun puhumme säästä, tarkoitamme tämänhetkistä ilmakehän tilaa.
Ilmastolla taas tarkoitetaan säätilojen tyypillisyyttä pitkän ajanjakson tarkastelussa. Tällöin monien päivien poikkeukselliseltakin tuntunut sää onkin ollut "normaalia" vaihtelua, mikä tasoittuu pidemmän ajanjakson tarkastelussa. Yhden päivän sään perusteella emme voi juurikaan tehdä päätelmiä alueella vallitsevasta ilmastosta.
Koska ilmastoon vaikuttavat monet tekijät, ei alueen lämpövyöhyke kerro paljoakaan. Samalla lämpövyöhykkeellä voi olla monia ilmastoalueita. Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi auringon säteily, lämpötila, sademäärä sekä vetenä että lumena, tuuli, haihtuminen ja vuodenaikojen vaihtelu.
Yksi käytetyimmistä ilmastoluokitteluista on Wladimir Köppenin jo noin vuonna 1900 esittämä ilmastoluokitus, jossa ilmastot on jaettu viiteen pääluokkaan. Jakoperusteena tässä luokittelussa on käytetty lämpötilan ja sademäärän kuukausittaisia vaihteluja ja sademäärän kausivaihtelu.
Linkkejä
Ilmatieteenlaitoksen sivut
Toukokuu 2013 esimerkkinä kuukauden säästä
Ilmasto ja sää (Yle, vaatii Flashin)
Köppenin ilmastoluokitus
Tehtävä. Sää vai ilmasto?
Ilmastodiagrammi
Ilmastodiagrammissa kuvataan tietyn paikan tai alueen lämpötilaa viivadiagrammilla ja sademäärää pylväsdiagrammilla kunkin kuukauden keskiarvona. Kuukaudet esitetään usein vain alkukirjaimen mukaan, kuten T, H, M, H, T (suomeksi kuukausien ensimmäiset kirjaimet) tai numeroilla 1-12. Kuukaudet voidaan ilmoittaa myös muilla kielillä, kuten J, F, M, A, M (engl.) tai E, F, M, A, M (esp.). Ilmastodiagrammin oikeassa reunassa kulkee tulkintaa varten tavallisesti lämpötilan asteikko. Huomioi, että lämpötila esitetään usein Celsius-asteikolla, mutta myös Fahrenheit-asteikkoa voidaan käyttää.
Ilmastodiagrammin vasemmassa reunassa on sademäärän asteikko millimetreinä.
Ilmastodiagrammista näkee helposti yleissilmäyksen kyseisessä paikassa vallitsevista olosuhteista.
Tehtävä. Laadi ilmastodiagrammi
2. Laadi ilmastodiagrammi löytämiesi tietojen perusteella.
3. Vastaa kysymyksiin:
Millä lämpövyöhykkeellä kaupunki sijaitsee? Miksi päättelet näin?
Malleja ilmastodiagrammeista.
Aineistoa löydät internetistä.
Tehtävä. Muodosta sanapareja ja perustele miten sanojen asiat liittyvät toisiinsa.
LÄMPÖTILA MAAPERÄ SADEMÄÄRÄ
ARO MERIVIRRAT KASVILLISUUS VUORISTOT
ILMASTO KUIVUUS ETÄISYYS PÄIVÄNTASAAJASTA
Kasvillisuusalueet ja kasvillisuusvyöhykkeet
Opiskele maapallon kasvillisuuden vaihteluun vaikuttavia asioita ja kasvillisuusalueiden piirteet täältä.