Kanada
Monikulttuurinen Kanada
Kanada on lähes Euroopan kokoinen valtio (n. 10 miljoonaa neliökilometriä) ja pinta-alaltaan se onkin maailman toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen. Kanadan nimi tulee irokeesikielen "kanata"-sanasta, joka tarkoittaa kylää. Se on liittovaltio, joka kuuluu Brittiläiseen Kansainyhteisöön ja muodostuu kymmenestä provinssista ja kahdesta pohjoisesta territoriosta.
Provinssien itsehallinto on laaja, kun taas territorioita koskevista asioista päättää Kanadan hallitus. Alkuperäisasukkaita eli intiaaneja ja inuiteja on vain yksi prosentti väestöstä mutta heitä ei ole yritetty sulauttaa valtaväestöön, vaan päinvastoin rohkaistu pitämään yllä vanhoja kulttuuriperinteitään. Tämä on nähtävissä maan suurimmassa kaupungissa, Torontossa, jossa 40 % asukkaista on siirtolaisia. Toronto onkin äänestetty maailman monikansallisimmaksi kaupungiksi, koska siellä puhutaan yli 100 kieltä. Suurin osa väestöstä on englantilaisten ja ranskalaisten siirtolaisten jälkeläisiä. Viime vuosikymmeninä siirtolaisia on tullut pääasiassa Aasiasta.
Kanada on kaksikielinen maa, suurin osa puhuu englantia mutta Quebecin provinssissa ainoa virallinen kieli on ranska. Ranskan kielen asema on turvattu laeilla, jotka rajaavat englannin kielen käyttöä. Kielien ja kulttuurien vastakkainasettelu kuuluu sekä Kanadan historiaan että nykypäivään. Quebec on provinsseista suurin ja väkiluvultaan toiseksi suurin ja vuonna 2006 Kanadan parlamentti hyväksyi lain, joka määrittelee quebeciläiset omaksi kansakunnakseen Kanadan sisällä.
Kanadan ydinalue
Suurin osa Kanadan asutuksesta on keskittynyt maan kaakkoisosaan, Suurten järvien ja St. Lawrence-joen ympäristöön, lähelle USA:n rajaa. Alue on ilmastoltaan, maaperältään ja kasvillisuudeltaan parasta aluetta. Seutu on hedelmällistä ja alavaa viljelymaata ja siellä sijaitsevat maan suurimmat kaupungit: talouden keskus Toronto, pääkaupunki Ottawa sekä ranskankieliset Quebec ja Montreal. Quebec on myös Kanadan vanhin kaupunki ja Montrealissa puolestaan on yksi maailman suurimpia sisävesisatamia, koska jokireitti Suurilta järviltä Atlantille kulkee sen kautta.
Kaksi kolmasosaa kanadalaisista tällä noin 200 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä ja sitä kutsutaankin Kanadan ydinalueeksi. Suurten Järvien Erie- ja Ontariojärvien välissä sijaitsee myös yksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä, Niagaran putous, joka on osittain Yhdysvaltain puolella. Kanadan puoleinen Hevosenkenkäputous on kolmesta putouksesta kuuluisin ja näyttävin.
Kanadan rannikkoseutu ja eteläosat
Vuoriston itäpuolella levittäytyvät Suuret tasangot (The Great Plains), joka ulottuu myös Yhdysvaltain puolelle. Alueella kasvaa enimmäkseen heinäaroa. Länsiosat ovat kuivempia ja siellä keskitytäänkin karjanhoitoon, kun taas hedelmällisemmässä itäosassa vehnän viljely on tuottoisampaa. Viljatuotteiden jalostuksen keskuspaikka on Winnipeg ja karjanhoitoalueen puolestaan Calgary.
Ainoastaan seitsemän prosenttia Kanadasta on viljeltyä maata ja väestöstä vain pari prosenttia toimii maatalouden parissa. Koska maan asukasluku on pieni ja tuotantokeinot tehokkaat, suuri osa tuotannosta liikenee kuitenkin myyntiin asti.
Calgaryssa on pidetty talviolympialaiset. Etualalla kuuluisa jääurheilukeskus.
Galleria: Kanadan rannikkoseutu ja eteläosat
Kanadan pohjoiset osat
Jäämeren rannalla havumetsät muuttuvat pohjoiseen mentäessä vähitellen puuttomaksi tundraksi. Tämä alue on Kanadan harvimpaan asuttua aluetta. Teiden ja talojen rakentaminen on siellä hankalaa maan routimisen vuoksi. Teitä voidaan rakentaa esimerkiksi siten, että ne ovat paalujen varassa. Alueen pohjoisosassa ovat Arktiset saaret, joista suuri osa on jäätikön peitossa ja merialue jäässä lähes ympäri vuoden.
