Buddhalaisuus
Buddhalaisuuden syntyminen
Siddhartha Gautama valaistuu
Buddhalaisuus on Aasiassa laajalle levinnyt oppi ja uskonto, joka syntyi Intiassa perustajansa Siddharta Gautaman opetusten ympärille. Gautama koki valaistumisen, jonka jälkeen hänestä tuli ensimmäinen Buddha. Buddhalaisuudessa ei uskota jumaliin, mutta siinä korostetaan kultaista keskitietä ja elämän kärsimyksen ymmärtämistä. Buddhalaisuudella on nykyään merkittävä rooli useassa Aasian maassa.
Siddhartha Gautaman todellisista elämänvaiheista ei ole tarkkaa tietoa, mutta hänen oletetaan syntyneen 480-luvulla eKr. Legenda hänen elämästään on kuitenkin levinnyt laajalle. Sen mukaan Gautama oli pohjoisintialaisen kuninkaan poika. Hän sai varttua yltäkylläisyydessä, eikä oppinut ymmärtämään maailman pahuutta ympärillään.
Vasta 29-vuotiaana Siddhartha näki ensimmäistä kertaa vanhuksen, sairaan ihmisen ja kuolleen ruumiin. Tämä kohtaaminen auttoi häntä näkemään elämän turhuuden ja katoavaisuuden. Myöhemmin hän tapasi munkin, joka suostutteli hänet jättämään omaisuutensa ja lähtemään metsäerakoksi. Tämän Gautama teki salaa vaimoltaan ja pojaltaan.
Gautama harjoitti kuuden vuoden ajan askeettista elämää, kunnes pyörtyi. Samalla hän tajusi itsekidutuksen hyödyttömyyden ja jätti askeesitoverit. Hän siirtyi yksinäisyyteen ja päätti pohtia viikunapuun alla elämän tarkoitusta niin kauan, kunnes löytäisi sen. Istuttuaan samassa paikassa 49 päivää, hän vihdoin voitti maalliset kiusaukset, koki valaistumisen eli nirvanan ja ymmärsi siten elämän tarkoituksen. Näin hänestä tuli Buddha.
Buddha ei kuitenkaan jäänyt erakoksi, vaan lähti kertomaan oppiaan eteenpäin. Ensimmäisen opetuspuheensa hän piti viidelle askeettitoverilleen, kiven päällä istuen. Myöhemmin hän vaelsi vielä 45 vuotta levittämässä oppiaan.
Buddhalaisuuden levinneisyys
Buddhan oppi
1. Elämässä on kärsimystä tai se on epätyydyttävää, eivätkä ohimenevät asiat voi tuottaa todellista onnea.
2. Kärsimyksen aiheuttaa elämänjano.
3. Kärsimyksestä voi vapautua sammuttamalla elämänjanon.
4. Elämänjanon voi sammuttaa ja päästä nirvanaan eli valaistukseen. Tämä onnistuu kulkemalla jaloa kahdeksanosaista tietä.
JALO KAHDEKSANOSAINEN TIE
- OIKEA OIVALLUS = neljän jalon perustotuuden käsittäminen
- OIKEA MIELI = vapaus pahansuopuudesta ja julmuudesta
- OIKEA PUHE = pidättäytyminen valheesta, juoruista ja epäystävällisistä sanoista
- OIKEA TOIMINTA = tappamisen, varastamisen ja väärin käyttäytymisen välttäminen
- OIKEA ELINKEINO = ei orja- tai myrkkykauppias, väkijuomien tekijä tai aseseppä
- OIKEA PYRKIMYS = pyrkimys estää pahan syntyä
- OIKEA VALPPAUS = pyrkimys tietoisuuteen kaiken väliaikaisuudesta. Mietiskely.
- OIKEA KESKITTYMINEN = mietiskelyn harjoittaminen
Kahdeksan puolainen pyörä symboloi dharmaa eli valaistuksen oppia. Se myös buddhalaisuuden tunnuskuva, joka tulee jalosta kahdeksanosaisesta tiestä. Buddhalaisuudessa ei ole yleensä erityisiä jumalia, mutta joissakin suuntauksissa Buddhaa palvotaan jumalana.
Pyhät tekstit ja temppelit
Buddha itse ei kirjoittanut mitään tekstejä, mutta hänen oppilaansa kirjoittivat niitä muistiin. Aluksi ne kirjoitettiin palmunlehdille muinaisintialaisella kielellä. Alun perin palmulehdille kirjoitetun pyhän kokoelman nimi Tipitaka tarkoittaa ”kolme korillista”. Teksti on hyvin pitkä, sillä jos se käännettäisiin suomeksi, siihen kuluisi noin 500 000 painosivua.
Tipitaka on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee luostarisääntöjä, toinen Buddhan puheita ja kolmas niiden oppeja. Osa buddhalaisista käyttää vain Tipitakaa, mutta joillakin ryhmillä on käytössä myös muita tekstejä.
Buddhan kuoltua hänen ruumiinsa poltettiin ja jäännökset jaettiin kahdeksaan osaan. Pyhäinjäännösten ylle rakennettiin pyöreitä, kumpumaisia rakennelmia, joista käytetään nimeä Stupa tai Pagodi. Ne ovat erilaisia eri maissa.
Kuuluisimmat buddhatemppelit on päällystetty lehtikullalla. Myös buddhapatsaat on usein tehty näyttäviksi ja koristeellisiksi, ja ne ovat buddhalaisuudessa nykyään suosituimpia palvonnan kohteita.
Buddhalaisen elämä
Buddhalaisuudessa, kuten lähes kaikissa muissakin uskonnoissa, on useita suuntauksia. Yhden suuntauksen muodostavat nirvanasta luopuneet bodhisatvat, jotka ovat omistaneet elämänsä toisten auttamiselle ja palvelemiselle. Zen-buddhalaisuus taas on suuntaus, jossa mietiskelyyn ei liity jumaluuksia, mutta sillä pyritään usein äkilliseen valaistumiseen. Suuntaus on suosittu erityisesti Japanissa.
Buddhalaisuus on yleisin uskonto monessa Aasian maassa kuten Sri Lankassa, Thaimaassa ja Burmassa. Kaikkialla se näyttäytyy kuitenkin erilaisissa muodoissa, ja sitä harjoittava ihminen saattaa harjoittaa myös muita uskontoja.
Vaikka buddhalaisuuden ilmeneminen on maa- ja kulttuurikohtaista, monesti ulkopuoliselle turistille uskonnosta välittyy ensin yleensä kuva luostareista ja keltakaapuisista munkeista. Buddhalaisuus elää kuitenkin vahvasti myös ihmisten arkielämässä.
Kodeissa on usein pieni kotialttari, jonka keskiössä on koristeellinen buddhapatsas. Buddhalainen rukoilee niin kotona kuin temppeleissä, joissa voi olla erilaisia rukousmyllyjä. Myös meditointi eli syvä mietiskely on tärkeää buddhalaiselle, erityisesti zen-buddhalaisuutta harjoittaville.
