Luokan/Ryhmän aloitus/ryhmäyttäminen on äärettömän tärkeää
Olemme koonneet tähän erilaisia leikkejä, joita voitte käyttää omissa ryhmissänne edistämään ryhmäytymistä. Lähteenä tässä on MLL:n tutor-paketti. Leikit edistävät tutustumista, liittymistä ja hyväksytyksi tulemista. Leikit myös keventävät alkupäiviä, kun kaikki on uutta ja tietotulva uhkaa hukuttaa alleen uuden oppijan. Hän saattaa myös olla jännittynyt ja epätietoinen asemastaan uudessa ryhmässä ja kaivata jotain tai jonkun, johon liittyä ja kuulua. On hyvä muistaa se, että usein ryhmään on helpompi liittyä parin kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että ensin tutustutaan ryhmässä yhteen uuteen ihmiseen, minkä jälkeen tutustuminen etenee isompaan joukkoon.
Kannattaa valita sellaisia leikkejä, jotka tuntuvat itselle sopivilta ja luontevilta. Kannattaa myös tarkkailla omaa ryhmää: ryhmät ovat erilaisia ja leikit kannattaa valita ryhmän mukaan. Jos leikit eivät kiinnosta, voidaan edetä jollain muulla tavalla. On hyvä muistaa, että ketään ei saa pakottaa leikkimään, vaan leikkimisen pitäisi olla vapaaehtoista. Kannattaa aloittaa leikit aina rohkeimmista yksilöistä ja olla itse aidosti mukana.
Leikit on jaoteltu kolmeen ryhmään. Tutustumisleikit ovat mahdollisimman turvallisia leikkejä. Kun jo tunnetaan -osan leikit edellyttävät, että ryhmän jäsenet tuntevat toisiaan paremmin. Retkipäivän leikkejä voidaan leikkiä, kun on enemmän aikaa käytössä.
Tutustumisleikit
Nämä leikit sopivat ensimmäisille päiville, kun on tarkoitus vähentää tulokkaiden jännitystä ja auttaa ryhmäläisiä tutustumaan toisiinsa ja opettelemaan toistensa nimet. Ohjaajana tehtäväsi on oppia uusien opiskelijoidesi nimet. Leikit ovat turvallisia ujommillekin yksilöille, joten niitä voi ja kannattaa käyttää.
Ryhmän alussa on hyvä tehdä harjoitteita, joissa oppijat joutuvat kohtaamaan toisiaan ja keskustelemaan toistensa kanssa. Harjoitteiden tulee olla yksinkertaisia ja sellaisia, että jokainen osaa sanoa asiasta jotakin tai jokaisella on kyseinen asia. Ryhmän alussa on tärkeää myös tehdä näkyviksi ne suhteet, jotka ryhmässä ovat jo olemassa. Vapaamuotoisilla keskusteluilla voi selvittää esimerkiksi sitä, ketkä tuntevat toisensa entuudestaan jne.
Alussa ryhmä voi myös laatia yhteiset pelisäännöt, toimintatavat. Ohjaajana voit tarvittaessa myöhemmin palata pelisääntöihin, ja sääntöjen avulla ryhmä voi kontrolloida toimintaansa.
Nimileikki
Muodostetaan piiri ja opettaja aloittaa sanomalla nimensä. Vieressä istuva sanoo opettajan nimen ja oman nimensä perään. Leikki jatkuu ja viimeinen luettelee kaikkien nimet. Leikkiä voidaan muunnella siten, että nimen perään sanotaan esim. oma harrastus tai jokin muu mukava asia: esimerkiksi oman nimen ensimmäisellä kirjaimella alkava ruokalaji (Simo sillisalaatti).
Nimitarina
Kukin kertoo omaan nimeen liittyvän tarinan: kuka nimen valinnut, mitä nimi tarkoittaa, miten nimi annettu.
Humppanimi
Kukin esittelee itsensä siten, että etunimi = oma toinen nimi ja toinen nimi = äidin nimi. Esittely tapahtuu siten, että pari seisoo selät vastakkain ja kättelee toisiaan jalkojen välistä.
Artikulaatio
Kukin vuorollaan artikuloi selkeästi, hitaasti oman nimensä. Muut toistavat samaan aikaan nimeä.
Nimi ja pallo
Istutaan rinkiin. Opettaja aloittaa sanomalla oman nimensä ja liittää siihen nimen ensimmäisellä kirjaimella alkavan eläimen (Heini Hirvi). Kun nimikierros on käyty loppuun, alkaa palloleikki. Heitetään palloa jollekin ringissä istuvalle ja sanotaan samalla tämän nimi ja nimikkoeläin.
Nimi ja liike
Kaikki sanovat oman nimensä ja liittävät siihen jonkin liikkeen. Kaikki toistavat. Sitten toinen sanoo nimensä ja liittää siihen jonkin toisen liikkeen ja kaikki toistavat. Sen jälkeen toistetaan ensimmäinen ja toinen peräkkäin ja jatketaan, kunnes kaikki ovat tehneet omansa. Leikin voi toteuttaa istuen tai seisten ja isoilla tai pienillä liikkeillä.
Kerro paristasi itsenäsi
Jokainen ottaa parin ja haastattelee paria lyhyesti. Sitten jokainen kertoo vuorotellen paristaan itsenään.. Eli valaiseva esimerkki: sinulla on parina tyttö, jonka nimi on Maija ja joka asuu Korsossa ja pitää perunamuusista ja Frendien katsomisesta. Sinä kerrot Maijasta: ” Hei, minä olen Maija ja asun Vantaalla…” ja Maija kertoo asioita sinusta.
Kuvat kertovat
Opettaja on leikannut lehdestä erilaisia kuvia tai hankkinut eriaiheisia postikortteja tai Hullunkuriset perheet –korttipakan. Kuvat ovat pöydällä tai lattialla. Kukin mukana oleva valitsee kortin/kuvan, jossa on jotain häneen liittyvää. Jokainen näyttää vuorollaan kuvansa muille ja kertoo, mikä siinä liittyy häneen.
Pidän ihmisistä joilla…
Osallistujat istuvat tuoleillaan ympyrässä. Ympyrän keskellä seisoo yksi osallistuja, jolla ei ole tuolia. Keskellä olija sanoo esim.: ”Pidän ihmisistä, joilla on siniset silmät!” Kaikki sinisilmäiset vaihtavat paikkaa toistensa kanssa, jolloin tuolittomalla on tilaisuus istua jonkun paikalle. Keskelle jäänyt jatkaa leikkiä sanomalla esim.: ”Pidän ihmisistä, joilla on raidallinen paita!” jne.
Vessapaperileikki
Opettajalla on mukana vessapaperirulla ja käske ryhmäläisten vetää siitä sen verran, kun vessassa yleensä käyttää. Kun kaikki ovat ottaneet paperia, kerrotaan että jokaista palaa vastaan täytyy kertoa itsestään yksi asia. Eli kaksi palaa vetänyt kertoo kaksi asiaa ja puoli rullaa vetäissyt sitten vähän enemmän.
Samanlainen/erilainen
Ihmisellä on tarve kokea kuuluvansa toisiin, olla osa jotakin. Ryhmän alussa opiskelija miettii, kuinka hän liittyisi toisiin, mikä häntä yhdistää ryhmän muihin jäseniin. Samalla hänelle on tärkeää kokea olevansa erityinen, omata jotakin erilaista kuin mitä muilla on.
Ryhmä jaetaan pienryhmiin; 4-5 hengen ryhmät. Ryhmällä on paperi ja kynä. Kilpailun aikana on tarkoitus, että ryhmä saa kerättyä mahdollisimman monta asiaa, jotka ovat heille yhteisiä. Ne voivat olla asioita, joista jokainen pitää, ei pidä, tekee tai ei tee, jotakin jota kaikilla on tai ei ole jne.
Kilpailun jälkeen kukin ryhmä valitsee yhden asian, jonka näyttävät, esittävät muulle ryhmälle (pantomiimi, näytelmä, patsas jne.). Muu ryhmä arvaa, mistä on kyse.
Oleellista on, että kukin ryhmäläinen on osallisena ryhmän toimintaan, omalla tavallaan.
Liittymisharjoitteita
Ryhmä muodostaa jonon etunimen alkukirjaimen mukaan aakkosjärjestykseen tai numerojärjestykseen kotiosoitteen numeron tai vaikkapa kengännumeron perusteella. Kun ryhmän jäsenet tuntevat toisensa, voi ensimmäistä leikkiä vaikeuttaa niin, että aakkosjärjestykseen mennään puhumatta mitään.
Ryhmäläiset kävelevät tilassa vapaasti, ja ohjaaja sanoo: ”Seis, ota vierestä lähin pariksesi.” Ohjaaja antaa teeman, josta kumpikin kertoo toiselle lyhyesti: ”Lempielokuva”, ”Mieliruoka”…
Janaleikki
Jokaisella on ryhmään tullessaan jokin odotus, toive tai motiivi: miksi olen ryhmässä mukana? Pyydä opiskelijoita asettumaan janalle, jolla saadaan näkyviin heidän suhteensa olemassa olevaan asiaan. Janan toisessa päässä ovat esimerkiksi ne, jotka odottavat innoissaan alkavaa lukiotaivalta, toiseen päähän asettuvat ne, jotka ovat epätietoisia tulevasta. Jokainen etsii oman paikkansa janalta sen mukaan, mitä tuntee. On hyvä muistaa, että paikka janalla ei ole pysyvä vaan vaihtuu ajan, paikan, tilanteen ja monen muun tekijän mukaan.
Läpsy
Kaikki istuvat ringissä. Valitaan yksi vapaaehtoinen, jolle annetaan ilmapallo, kaulaliinan tai jokin muu PEHMEÄ esine käteen. Joku ringissä oleva aloittaa leikin sanomalla jonkun muun ryhmäläisen nimen. Vapaaehtoisen täytyy lyödä sitä henkilöä, jonka nimi on sanottu, ennen kuin tämä henkilö ehtii sanoa jonkun toisen nimen. Jos ehtii läpäistä ringissä istujaa, keskellä olija pääsee rinkiin takaisin ja läpsäisty joutuu keskelle. Keskeltä poistuvan on sanottava jonkun nimi ennen kuin istuu, muuten joutuu takaisin keskelle. Leikki etenee nopeasti ja se kannattaa lopettaa kuin kaikilla on vielä hauskaa.
Kun jo tunnetaan
Kun jo tunnetaan -osan leikit edellyttävät, että ryhmän jäsenet tuntevat jo toisiaan ja että ryhmässä on turvallinen ilmapiiri. Näitä leikkejä kannattaa käyttää vasta myöhempien tutortapaamisten yhteydessä.
Pehmoleluilua
Istutaan ringissä. Pehmolelun saanut kertoo jotain itsestään aivan vapaasti ja heittää sen sitten eteenpäin seuraavalle. Lelun uusi saaja kertoo itsestään samat asiat ja lisää vaikka jonkin ihan turhan tiedon itsestään. Viimeinen joutuu tällöin kertomaan eniten itsestään, mutta lelun saa heittää useamman kerrankin jo aikaisemmin puhuneelle. Näin ryhmäläiset saavat tietää toisistaan juuri niitä asioita, joista ovat kiinnostuneita. Tämänkaltainen leikki toimii ainoastaan kohtalaisen pienessä ryhmässä.
Pantomiimeja
”Hatussa” on lapulla tehtäviä, joita nostetaan hatusta. Lapun nostaja /nostajat esittävät lapulla olevan tehtävän ja muut arvaavat, mitä esitetään.
Lauseiden jatkaminen
Piirtoheitinkalvolla/liitutaululla/fläppitaululla on useita lauseita, jotka loppuvat kesken. Lauseet esitetään yksi kerrallaan. Musiikin soidessa osallistujat kulkevat huoneessa ja kun musiikki loppuu, muodostetaan aina uusi pari. Molemmat parit jatkavat vuorollaan lausetta kertoen itsestään. Esimerkkilauseita:
Kesäisin tykkään eniten…
Aamuisin minä usein…
Harrastuksiani ovat…
Minun perheeseeni kuuluu…
Koulussa on parasta…
Jne…
Opettaja antaa esimerkkejä. Persoonallisuutta mukaan. Asioiden tulee olla kuitenkin positiivisia.
Sekoita pakkaa
Ryhmää ja paria valittaessa turvaudutaan helposti tuttuun ja turvalliseen. Joskus on hyvä sekoittaa ryhmiä ja tehdä uusia valintoja. Ohjaaja voi ohjeistaa opiskelijoita esimerkiksi seuraavin kriteerein: ”Ota pari, jolla on samanvärinen paita / samanväriset hiukset.” ”Ota pari, joka on syntynyt samassa kuussa / samana päivänä kuin sinä.”
Erilaisia tutustumisleikkejä
Ominaisuudet
Leikkijät istuvat piirissä. Opettaja aloittaa mainitsemalla jotakin, joka liittyy johonkuhun piirissä istuvaan, esimerkiksi ”V-aukkoinen pusero”. Se, ken itsensä tunnistaa, huutaa ”minä” ja sanoo vielä perään oman nimensä. Sitten on vuoro jatkaa leikkiä sanomalla jotakin jostakusta muusta ja niin edelleen. On hauska katsella, kun leikkijät vilkaisevat varmuuden vuoksi milloin mitäkin asiaa itsestään. Tuliko todella laitettua aamulla punaiset sukat? Jos leikkijät tuntevat toisensa jo hyvin, voidaan mainita myös leikkijöiden positiivisia luonteenpiirteitä ja tapoja.
Kuvat, numerot, symbolit
Kuvien ja symbolien kautta ihminen voi kuvata jotakin omaa oloaan, ajatustaan jostakin asiasta. Kuvan tai symbolin käyttö ulkoistaa ja etäännyttää, ja niiden kautta voi olla helpompaa ilmaista omia ajatuksia ja tunteita. Yksi numeroita hyödyntävä leikki on numerotarina: Kukin valitsee kolme numeroa, joihin liittyy jokin omasta elämästä tarina. 3 = ”Minulla on kolme siskoa.” 15 = ”Pelasin lapsena jalkapalloa ja numero 15 oli mun numero.”
Hattu kiertää
Opettaja tekee etukäteen kysymyslistan, 15-20 kysymystä, joilla saa selville jotain henkilön luonteesta, mieltymyksistä, harrastuksista ja haaveista. Kysymykset voivat leikkijäiden iästä riippuen olla hyvinkin yksinkertaisia tai monimutkaisia, esimerkiksi: ” Mikä on lempiruokasi?” tai ”Mitä tekisit maailman parantamiseksi, jos voisit?”. Kysymykset kirjoitetaan lapuille, jotka laitetaan hattuun ja sekoitetaan.
Leikkijät istuvat piirissä ja hattu lähtee kiertämään. Ensimmäinen nostaa lapun ja lukee siinä olevan kysymyksen. Kysymykseen vastattuaan hän palauttaa lapun hattuun, jonka hän ojentaa seuraavalle. Leikkiä voidaan jatkaa montakin kierrosta. Jos kohdalle osuu toista kertaa sama kysymys, niin otetaan siinä tapauksessa uusi lappu.
Mitä haluaisin muuttaa…
Jokainen voisi kertoa vuorollaan itsestään jonkin piirteen tai ominaisuuden, josta haluaisi luopua tai jota haluaisi muuttaa. Tämä leikki lähentää ihmisiä ja tuo esille persoonallisuutta.
Paripantomiimi
Leikkijöitä on parillinen luku. Opettaja jakaa jokaiselle lapun, jossa on leikkijän rooli. Laput kuuluvat pareittain yhteen, esimerkiksi lääkäri-potilas, onkija-kala. Leikki alkaa siten, että joku leikkijöistä alkaa esittää rooliaan pantomiimisesti. Se, joka tunnistaa mitä esitetään ja arvelee olevansa pari, alkaa esittää omaa rooliaan. Hän menee oletetun parinsa luokse ja näyttelee osansa. Ympärillä olevat arvaavat, mistä tilanteesta on kysymys. Näin esitetään kaikki parit. Puhuminen on pareilta esityksen aikana kielletty. Vihjeitä pareiksi: lehmä-lypsäjä, hevonen-ratsastaja, äiti-itkevä lapsi, liftaaja-autoilija, sulhanen-morsian, riitelijä-riitelijä, verkonlaskija-soutaja…
Retkipäivä (tai muuten vaan rento meininki)
Retkipäivän leikit on ajateltu sellaisiksi, joita voidaan leikkiä, kun on enemmän aikaa ja tilaa käytössä, ja tunnetaan jo jonkin verran toisia ryhmäläisiä.
Mörkö se lähti piiriin..
Mörkö se lähti piiriin laulaen joku valitaan ensimmäiseksi esim. ”Pekka se lähti piiriin, tin tan tan tan tallalei…” . Valittu valitsee jonkun läsnäolijoista mukaan niin kauan, että kaikki ovat piirissä mukana.
Karttakepin kuljetus (viesti)
Karttakeppi polvien väliin, kuljetetaan tietty matka, jonka jälkeen keppi luovutetaan seuraavan kilpailijan polvien väliin käsin koskematta.
Veden kuljetus (viesti, sopii ulkoleikiksi)
Vettä tarjottimelle, jonka kanssa kuljetaan tietty matka. Lopuksi mitataan veden määrä.
Voittajasta ei kai ole epäselvyyttä..
Keppikierto (viesti, tarvitaan pesäpallomaila)
Otsa pesäpallomailaan, jonka jälkeen mailan ympäri pyöritään 10 kertaa. Sen jälkeen alkaa matka eli kilpailijoiden tulee kulkea joku sovittu matka, esim. kiertää joku merkki....
Piirustusleikki
Tutorryhmäläiset piirtävät yhteisesti suurelle paperille esimerkiksi koulun alkupäivien tuntemuksista ja tapahtumista. Värejä saa käyttää vapaasti ja piirrokset voivat olla esittäviä tai abstrakteja. Jokainen voi lopuksi kertoa, mitä piirsi ja miksi.
