Lukuvuosisuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelma 2023-2024

1. Kivelän koulun toiminta-ajatus ja painopistealueet

TOIMINTA-AJATUS JA PAINOPISTEALUE

 

Kivelän koulun tavoitteena on kasvattaa yhteistyössä huoltajien kanssa oppilaistaan käytöstavat hallitsevia, itsestään ja toisista huolehtivia kansalaisia. Näitä tavoitteita toteutetaan ohjaamalla ja opastamalla nuorta koulumme jokapäiväisessä arjessa. Uskomme näin opettavamme oppilaillemme hyvät toimintatavat pärjätä elämässä jatkossakin. 


Kivelän
koulun painopistealueena on lukuvuoden 2023-2024 aikana kaveritaitoihin paneutuminen, kouluyhteisön hyvinvointinnin huomioiminen sekä hyvän arjen asioiden käsittely opiskelussa ja kouluyheisössä.
 

3. Koulutyön järjestäminen

Työajat

 

Yhteensä työpäivä on syyslukukausi ja kevätlukukausi laskettuna: 91+97=188 

 

Syysloma viikolla 42 (16.10.2023- 22.10.2023) 

Joululoma (23.12.2023 - 7.1.2024) 

Talviloma viikolla 10 (4.3.2024-8.3.2024) 

Vapaapäivät 6.12.2023, 29.3.2024,1.4.2024, 1.5.2024 ja 9.5.2024 

 

Tarkemmin työ- ja vapaapäiviin voi tutustua Leppävirran kunnan koulutoimen sivuilla:  

Leppävirran kunnan perusopetuksen koulupäivät lv. 2023-2024 

 

Opetusjärjestelyistä

 

Koulupäivä alkaa aamuisin opettajan johdolla pidetyllä päivänavauksella. Seurakunnan päivänavaus keskusradiosta erikseen sovittuina torstai-aamuina, samoina aamuina on vaihtoehtoinen päivänavaus. 

Koulun lukuvuosi koostuu neljästä eri jaksosta: 

  1. jakso 10.8.2023 - 13.10.2023 
  1. jakso 23.10.2023 - 22.12.2023 
  1. jakso 8.1.2024 - 15.3.2024 
  1. jakso 18.3.2024 - 1.6..2024 

 

Pääsääntöisesti koulun työpäivä alkaa klo 8 ja päättyy klo 14. 

 

Klo 14 jälkeen on sijoitettu lukujärjestykseen kotitalouden tunteja, ja ortodoksisen uskonnon (7. – 9.luokat) opetus tiistaisin tai torstaisin klo 14-15. 

Opetus tapahtuu 4. jaksossa, joista pääsääntöisesti 1/3 jaksot ja 2/4 jaksot muistuttavat toisiaan. 7. luokilla UE, UO/ET, TT, LI, KO, TN/TS, KU ja MU eivät ole jaksotuksessa ja 8. luokilla UE, UO/ET, LI, MA ja FK sekä valinnaisaineet eivät ole jaksotuksessa. Muita oppiaineita opiskellaan jaksotuksen mukaisesti eli oppiaineet vaihtelevat jaksoittain. 9. luokalla ei ole jaksotusta, vaan kaikkia oppiaineita opiskellaan jokaisessa jaksossa, poikkeuksena KE/FY ja GE/ BG, joita opiskellaan 9. luokalla lukukausittain. 

Opetus tapahtuu pääsääntöisesti aineluokissa ja oppilaat siirtyvät näihin luokkiin lukujärjestyksen mukaisesti. Kehittämisen kohteena on kuitenkin opetuksen siirtäminen luokista yhä enemmän koulun ulkopuolelle mm. eri yrityksiin. 

Jos oppilaalla on tarve tukiopetukseen eikä se onnistu samanaikaisopetuksena, tukiopetus annetaan varsinaisen työjärjestyksen ulkopuolisena aikana. Samoin toimitaan, jos oppilas määrätään tekemään laiminlyötyjä koulutehtäviään. 

Opetuksen järjestämistä ohjaavat opetussuunnitelmaan kirjattu arvopohja, toiminta-ajatus sekä oppiainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt.  

Poissaolot

Lähtökohtana on, että oppivelvollisuuskoulussa oppilas ei saa ilman lupaa olla pois koulusta. Poissaolon hyväksyttävästä syystä kolmeen päivään asti myöntää luokanvalvoja ja päätöksen pidemmältä ajalta tekee rehtori. Luokanvalvoja voi tehdä myöntävän päätöksen poissaolosta esim. huoltajalta tulleen Wilma-viestin perusteella. 

Yli kolmen päivän poissaololuvan myöntää rehtori. Luokanvalvoja kertoo käytänteen oppilaille, käytännössä tämä tapahtuu Wilmaan tehtävällä hakemuksella. Oppilas kertoo loma-anomuksesta luokanvalvojalle, luokanvalvoja kertoo, että oppilas hakee kansliasta lupalapun, johon oppilas kerää oppiaineiden opettajilta nimen ja kysyy samalla loma-ajan tehtävät. Kun oppilas on kerännyt lupalappuun nimet, palauttaa hän sen apulaisjohtajalle/rehtorille.  

Hyväksyttävä syy poissaoloon ei ole esim. ostosmatka vanhempien tai kavereiden kanssa, eikä mikään työtehtävä. Urheiluleirien osalta on erilliset kriteerit ja samoin mopo- ja kevarikortin suorittamisen osalta. Perheen yhteiseen lomamatkaan lupa poissaoloon myönnetään. 

Kun oppilaalle annetaan lupa poissaoloon, tulee hänen sopia ennakkoon opettajien kanssa rästiin jäävien tehtävien hoitamisesta. Käytännössä tehtäviä tulee jopa normaalia enempi, koska oppilas ei ole mukana oppitunneilla. Mikäli poissaolon ajalle sattuu kirjallinen koe, suorittaa oppilas sen jälkikäteen erillisenä koepäivänä. Päättyneen jakson jälkeen järjestetään uusintakuulustelu, jossa oppilaalla on mahdollisuus suorittaa puuttuvia kokeita. Uusintakuulustelujen ajankohdasta tiedotetaan Wilmassa ja Pedanetissä. 

Sairaana ei pidä tulla kouluun. Huoltajan tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta Wilman kautta joko viestillä tai merkinnällä. Mikäli huoltaja ei käytä Wilmaa, niin ilmoittaminen poissaolosta tapahtuu kansliaan heti ensimmäisenä poissaolopäivänä.  

Poissaolojen seuranta tapahtuu Wilman kautta. Jos oppilas sairastuu kesken työpäivän, ohjaa opettaja hän kouluterveydenhoitajalle. Jos terveydenhoitaja ei ole paikalla, ratkaisee joko luokanvalvoja tai ko. oppitunnin pitävä opettaja, saako oppilas lähteä kotiin kesken työpäivän. Koulun vastuukysymyksiin liittyen tällöinkin oppilas tulee ensin kansliaan, josta koulusihteeri soittaa oppilaan kotiin.  

Jos oppilas on luvatta tai ilman hyväksyttävää syytä koulusta pois, ilmoitetaan siitä heti luokanvalvojalle ja hän ilmoittaa siitä huoltajalle. Tarvittaessa toimitaan asiassa lisäksi vielä koulun kasvatus- ja rangaistuskäytännön mukaisesti. 

Luokanvalvoja seuraa oppilaan poissaoloja poissaoloihin olevan puuttumisen mallin mukaan. Poissaoloihin puuttumisen malli löytyy pedanetistä. 

Työelämään tutustuminen 

Työelämää tutustuminen kuuluu Kivelän koulussa 8. ja 9. luokkalaisille. Jokaisesta luokasta muodostetaan kaksi erillistä TET-ryhmää. Ryhmät vuorottelevat siten, että toinen luokan ryhmistä on opiskelemassa koulussa lukujärjestyksensä mukaisesti ja toinen ryhmä on mukana työelämän harjoittelujaksolla (TET-jakso). TET- jakson pituus on pääsääntöisesti 5 koulupäivää, mutta oppilaskohtaisesti päivien määrästä voidaan poiketa, jos se on oppilaan opetuksen ja siinä etenemisen mukaisesti asianmukaista. 

Lukuvuoden 2023-2024 TET-jaksot järjestetään seuraavasti. 

  1. luokkien TET
  • Ryhmä 1: viikko 46 
  • Ryhmä 2: viikko 47  
  1. luokkien TET
  • Ryhmä 1: viikko 16 
  • Ryhmä2 : viikko 17  

 

Työelämään tutustumisen tavoitteena on lisätä oppilaan eri ammattialojen tuntemusta ja tukea hänen tulevaa koulutukseen ja ammattiin liittyvää päätöksentekoaan. TET:n aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja tutustua yrittäjyyteen aidossa työympäristössä. Oppilasta opastetaan työelämän pelisääntöihin painottaen hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön.  

Tutustumisjaksoilla on noudatettava nuoria työntekijöitä koskevia turvallisuusmääräyksiä. Eräät työt ovat kokonaan kiellettyjä alle 18- vuotiailta. Lisäksi työtehtävät on suhteutettava nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Ohessa alle 18-vuotiaan työntekijän työtehtäviä sääteleviä asetuksia ja suosituksia. 

Asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060475 

 

Esimerkkiluettelo nuorille työntekijöille vaarallisista töistä 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120188 

 

Suositus nuorille työntekijöille sopivista kevyistä töistä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19931431 

 

TET-viikkoa varten oppilaan käyttöön annetaan opinto-ohjaajan toimesta erillinen materiaali, joka sisältää TET- jakson yleiset ohjeet. Oppilaita rohkaistaan itse hankkimaan työharjoittelupaikkansa ja tekemään itse TET- sopimuksensa. Työharjoittelupaikkoja voi etsiä esimerkiksi yritysrekisteristä. 

http://yritykset.varkaudenseutu.fi/ 

TET- sopimuksesta tulee käydä ilmi, kuka on nimetty työpaikalta vastuuhenkilöksi ohjaamaan oppilasta tutustumisjakson aikana. Huoltaja arvioi omalta osaltaan tehtävien soveltuvuutta, sekä työtehtäviin ja TET- jakson matkoihin mahdollisesti liittyviä riskejä ja hyväksyy nuoren TET- sopimuksen omalla allekirjoituksellaan. Oppilaat on vakuutettu tapaturman varalta koulun toimesta. Sääntöjenvastaisella käyttäytymisellä aiheutuneista vahingoista oppilaat ovat vahingonkorvausvelvollisia. 

Työelämään tutustumisjakson aikana oppilaalle pyritään järjestämään mahdollisuus ruokailla koululla. Jos tämä ei ole mahdollista, eikä työnantaja tarjoa lounasta ruokailujärjestelyistä sovitaan aina erikseen. 

Matkoilla oppilas käyttää normaalia koulumatkalippuaan ja tarvittaessa hänelle annetaan väliaikainen linja-autolippu vakiovuoroon maksimissaan 50 km: n alueelle Leppävirran keskustasta. Huoltajan suostumuksella ja kustannuksella sekä hänen ottaessaan vastuun kyydityksistä TET- paikka voi olla kauempanakin, mikäli se on tarkoituksenmukaista esimerkiksi ammatinvalintaratkaisun näkökulmasta. Tällöinkin asian lopullisesti ratkaisee opinto-ohjaaja. Koulun vastuukysymyksiin liittyen ei suositella, että esim. 5- tiellä oppilas kulkisi TET- jaksoon liittyvän matkan mopolla tai muulla moottoriajoneuvolla ja tämän vuoksi oppilaalle annetaan em. matkalippu. 

 

Lukuvuoden eri tapahtumat 

 

Lukuvuosisuunnitelmaan liittyvät koulun tapahtumat on lueteltu erillisessä koulun tapahtumia koskevassa kalenterissa ( PEDANET). Tapahtumia päivitetään koko lukuvuoden ajan. 

https://peda.net/leppavirta/peruskoulut/kivel%C3%A4n-yl%C3%A4koulu 

Lisäksi lukuvuoden tapahtumista tiedotetaan opettajia viikkopalavereissa. 

Kyseessä olevat tapahtumat ovat osa koulun toimintaa ja niiden aikana noudatetaan koulun toimintaperiaatteita, järjestyssääntöjä ja opettajat noudattavat virkavelvollisuuksiaan.  

 

Yrittäjyyskasvatus on suunniteltu alustavasti pidettäväksi eri vuosiluokilla eri sisällöin: 

  • 7.lk Kummiyritykset. 7.lk:n valvojat saavat kummiyritykset ja luokanvalvojat ottavat yhteyttä yritykseen ja sopivat vuoden mittaan tapahtuvasta yhteistyöstä. Mahdollisesti 3.jakson lopulla yritysmessut (jossain muodossa). 
  • 8.lk Oppiainekohtaisesti. Jaksoissa 3 ja 4 jokaisessa oppiaineessa perehdytään johonkin paikalliseen yritykseen omanoppiaineen kannalta  
  • 9.lk MOK. Yrityskylä vierailu ja monialainen oppimiskokonaisuus aiheena työelämätaidot ja yrittäjyys.  

Mika Ahonen vastaa yrittäjyyskasvatuksen koordinoinnista. 

4. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki


Oppilashuolto

 

Oppilashuollon tavoitteena on edistää ja tukea lapsen tai nuoren kasvua, kehitystä ja oppimista ja ehkäistä syrjäytymistä yhteiskunnasta. Oppilashuolto liittyy kiinteänä osana koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. 

 

Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä toimivien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien viranomaisten yhteinen tehtävä. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä koulun ulkopuolisten viranomaisten ja oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Kivelän koulussa koulun puolelta ensisijainen yhteyshenkilö kotiinpäin oppilashuollollisissa asioissa on oppilaan oma luokanvalvoja. 

 

Kuntakohtainen oppilashuollon ohjausryhmä

 

Kuntakohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminta on tällä hetkellä kehitysvaiheessa ja sen kokoonpanoon on tulossa muutoksia. Tällä hetkellä kokoonpanoon kuuluu koulujen rehtorit/ johtajat, opinto-ohjaajat, erityisopetuksen edustajat, koulukuraattori, etsivä nuorisotyö, kouluterveydenhoidon edustajat, sosiaalitoimi sekä nuorisotoimi ja tarvittaessa koulukuraattori Tarkoituksena on laajentaa osallisuutta myös varhaiskasvatuksen puolelle. 

Kuntakohtaisen oppilashuoltoryhmän koolle kutsumisesta vastaa sivistysjohtaja Sari Ihalainen. Kokoontumisia on tarvittaessa ja toiminnan kehittymisen myötä ne varmasti myös säännöllistyvät 

Kuntakohtaisen oppilashuollon vastuualueena on oppilashuollon yleinen suunnittelu, kehittäminen, ohjaus ja arviointi. Lisäksi voidaan selvittää kunnan alueen oppilashuollollisia tarpeita eri tahoilta, esimerkiksi henkilöstö, huoltajat, oppilaat ja oppilashuollon toimijat. 

Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyvä oppilashuoltoa koskevan osuuden päivittäminen ja kuvaaminen kuuluvat myös kuntakohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtäviin. 

Kivelän koulun edustajana toimii ohjausryhmässä ainakin rehtori Niina Häkkinen ja erityisopettaja Sari Kärkkäinen. 

 

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä

 

Kyseinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon kehittämisestä, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Lisäksi koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä kehitetään koulun työilmapiiriä ja arvioidaan erilaisten kyselyjen tuloksia. Keskeisenä tehtävänä on Kivelän kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen (työrauha, kiusaamiskyselyt, tiedottaminen oppilashuollon palveluista ja toimintatavoista, yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa) 

Koulukohtaisen oppilashuoltotyöryhmän toiminnasta vastaa rehtori ja sen kokoonpanoon kuuluvat opinto-ohjaaja, erityisopettajat vaihtelevalla kokoonpanolla, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, nuorten mielenterveyshoitaja, nuorisotoimen edustaja sekä vaihtuva aineenopettaja.  

Kivelän koulun koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu ainakin neljä kertaa vuodessa, tarvittaessa useamminkin. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän koolle kutsumisesta ja toiminnasta vastaa rehtori. 

Yksilökohtainen oppilashuolto eli ASIANTUNTIJARYHMÄN PERUSTAMINEN

Yksittäisen oppilaan asiaa käsittelevä ryhmä kootaan aina tapauskohtaisesti. Oppilaan asioiden käsitteleminen ryhmässä vaatii oppilaan ja huoltajan kirjallisen luvan joka kerta erikseen. 

Ryhmään tulevat henkilöt valitaan aina erikseen ja huoltajalla ja oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, keitä oppilaan asiaa käsittelevään ryhmään tulee. 

Kivelässä yksittäisen oppilaan asiaa käsittelevän oppilashuoltoryhmän kokouksen kutsuu koolle pääsääntöisesti luokanvalvoja, mutta myös muilla koulun toimijoilla on mahdollisuus toimia aloitteellisena oppilaan asiaa käsittelevän oppilashuoltoryhmän koollekutsumisessa. Yksittäisen oppilaan asiaa käsittelevän oppilashuoltoryhmän koolle kutsujana voi toimia myös muukin taho kuin koulu. 

Ryhmä nimeää keskuudestaan henkilön, joka kirjaa ylös ryhmässä käsitellyt asiat eli ts. laatii oppilashuoltokertomuksen. Oppilashuoltokertomuksen tulee sisältää seuraavia asioita: 

  • yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteistiedot 
  • kirjauksen tekemisen päivämäärä, kirjauksen tekijä ja hänen ammattinsa tai virka-asemansa 
  • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa / työtehtävänsä 
  • käsiteltävän asian aihe ja kuka on asian laittanut vireille 
  • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutuneet toimenpiteet (arviot, selvitykset, tutkimukset) 
  • toteutuneet toimenpiteet (yhteistyö eri tahojen kanssa, aikaisemmat tukitoimet) 
  • tiedot asian käsittelystä kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamiseen liittyvä suunnitelma 
  • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot 

 

Oppilashuoltokertomus säilytetään oppilashuoltorekisterissä, jonka ylläpidosta vastaa opetuksen järjestäjä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä, ja jos rekisteriin annettuja tietoja luovutetaan sivulliselle, tulee rekisteriin tehdä merkintä siitä, kenelle tietoja on luovutettu, millä perustella ja mitä tietoa sivulliselle on annettu. 

Mikäli luokanvalvoja kokee tarvitsevansa konsultaatiota siitä, miten yksittäisen oppilaan asiaa lähdetään oppilashuollollisesti käsittelemään, niin asiaa voi kysyä ensisijaisesti apulaisjohtaja Simo Ahtiaiselta ja tarvittaessa rehtori Niina Häkkiseltä. 

Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta on tarkempaa ohjetta koulun oppilashuoltosuunnitelmassa. 

Kouluterveydenhoito

Kouluterveydenhoitaja on paikalla Kivelässä klo 8-14. Kouluterveydenhoitajan yhteystiedot: Tiina Jauhiainen, puhelin 044 7171362 (Sijainen Leena Immonen lukuvuoden 2023-2024) 

Koulukuraattori

Koulukuraattori Heidi Smolander on tavattavissa Kivelässä ma, ti, ke ja pe. 

 Puhelin 044 768 4542. 

Nuorten mielenterveyshoitaja

On paikalla Kivelässä keskiviikkoisin klo 8-14 välisen ajan. Hänelle voi varata myös ajan terveyskeskukseen, jos tarve vaatii. Yhteystiedot: Roosa Rytilahti 044 7171368. Vastaanotto on koulupsykologin tilassa. 

Muita oppilashuollon toimijoita:

Ovat esimerkiksi nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen edustajat.

Oppilashuollon toimijoiden yhteystietoja on liitteessä 3 ja ne ovat myös nähtävissä koulun opettajainhuoneen ilmoitustaululla seka Pedanetissä.

Kouluruokailu

Kouluruokailu on tärkeä osa koululaisen päivää ja samalla myös oppimistapahtuma. Kuljetuksien vuoksi oppilaan koulupäivästä voi tulla pitkä ja muutenkin kasvavan nuoren säännöllinen ruokailu on tärkeää. 

Ruokailu on tilojen vuoksi jaettu kahteen osaan, ensimmäinen vuoro klo 10.45 – 11.20 ja toinen vuoro 11.45 – 12.20. Ja kummassakin ruokailussa on pääsääntöisesti käytössä kaksi linjastoa. Oppilaat on kummassakin ruokailussa jaettu kahteen eri linjastoon hakemaan ruokaa, jotta ruokailu sujuisi hyvin. 

Ruokailusta pyritään tekemään mukava yhteinen tapahtuma, joten yleisen viihtyvyyden kannalta ruokailussa tulee kaikin puolin käyttäytyä asiallisesti ja toiset huomioon ottaen. Jokaisessa vuorossa on kolme valvovaa opettajaa. Valvojan tulee puuttua välittömästi, jos rikkeitä ilmenee. Ruokailutilan kalusto on uusittu vastoittain, joten sen kunnon valvomiseen on opettajien syytä kiinnittää huomioita. Oppilaillekin kannattaa tehdä selväksi, että ruokailutilan kaluston kunnossa pysyminen ja omien ruokailuasioiden poisvieminen sekä asiallinen toiminta edesauttaa kaikkien viihtyvyyttä ruokailussa. 

Ruoka-allergioista oppilaan tulee ilmoitta suoraan keittiöön. Dieettiruokia valmistetaan vain lääkärin tai terveydenhoitajan lausunnon pohjalta. 

Koulukuljetukset ja koulumatkoista

Koulumatkat ovat osa oppilaan koulupäivää ja kuuluvat koulun vastuualueeseen, vaikka valvontavastuuta sinne ei voida ulottaa.  

 Kuljetus tapahtuu pääsääntöisesti linja-autoilla ja Rauvastenlahden suuntaan Pali- kuljetuksella. Aikataulut ilmoitetaan oppilaille koulussa. Linja-autoilla kuljettaessa 5- tien suunnassa oppilas saa Kuopion Liikenteen kortin ja Sorsakoskelle oppilas saa koulusta matkahuollon kortin.  

Kortti on aina henkilökohtainen ja oikeuttaa vain kahteen matkaan koulupäivinä kodin ja koulun välillä. Jos lippu rikkoontuu tai häviää, joutuu oppilas itse maksamaan uuden kortin, hinta on 6,50 € (Matkahuollon lippu) ja 3 € (Kuopion liikenne). Kolmeen muuhun suuntaan menevään linja-autoon tulee näyttöliput. 

Kuljetus tulee ja samoin lähtee linja-autoasemalta tai torialueen kulmalta. Koulukuljetukseen liittyviä asioita on ohjeistettu Leppävirran kunnan koulutoimen sivuilla, josta avautuu linkki myös koulukuljetusoppaaseen.  

https://leppavirta.fi/koulukuljetus 

Mikäli oppilas aiheuttaa vahinkoa kuljetuksen aikana, on hän itse siitä korvausvastuussa. 

Osa oppilaista kulkee polkupyörällä, mopedilla tai muulla moottoriajoneuvolla. Ajoneuvoille on varattu oma parkkeerausalue ja ne tulee säilyttää siellä. Välitunneilla ajeleminen on kiellettyä jo yksistään turvallisuussyistäkin. Turvallisuussyihin liittyen ei suositella oman ajoneuvon käyttöä valtatie viidellä, eikä myöskään muilla vilkkaasti liikennöidyillä tieosuuksilla, mutta koulu ei voi sitä estääkään. Vastuu siltä osin kuuluu huoltajalle. 

Koulunkäynnin nivelvaiheet

Siirtyminen alakoulusta yläkouluun: 

Oppilashuollollinen yhteistyö voidaan aloittaa helpottamaan ja tukemaan 6. luokkalaisten siirtymistä yläkouluun. Kevään aikana on mahdollista järjestää palavereja esim. perheneuvolassa tai koululla, jos huoltajalla tai alakoulun opettajalla on huoli asiasta. Maaliskuun ja huhtikuun aikana erityisopettaja ja opinto-ohjaaja vierailevat alakouluilla. Erityisopettaja käy läpi luokanopettajan kanssa tiedonsiirtolomakkeet ja keskustelee jokaisesta oppilaasta. Näin pyritään siirtämään opetuksen kannalta välttämätön tieto alakoulusta yläkouluun. Opinto-ohjaaja kertoo tuleville 7. luokkalaisille yläkoulusta ja siellä opiskelusta sekä kysyy oppilailta uudessa koulussa aloittamiseen liittyviä toiveita ja mahdollisia huolen aiheita. 

Koulukierroksen jälkeen, viimeistään huhtikuun alussa aloitetaan uusien luokkaryhmien muodostaminen (tulevat 7. luokat). Ryhmien muodostamisen perusteena ovat ryhmän koko, sukupuolijakauma ja opiskelussa tarvittavat tukitoimet. Tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat samaan ryhmään sijoitettavien oppilaiden oppimisvalmiudet, työskentelytaidot sekä kyky ja halu edistää työrauhaa.  

Uusien 7. luokkalaisten ryhmäytyminen Kivelän koulun ja yhteistoimijoiden kanssa aloitetaan 6. luokan toukokuussa. Tutustumispäivä sisältää erilaisia toiminnallisia tehtäviä ja vierailun Kivelän koulun tiloissa. Samana iltana järjestetään tulevien 7. luokkalaisten huoltajille vanhempainilta. Oppilaiden ryhmäyttäminen jatkuu syksyn 2023 aikana, jolloin järjestetään 7. luokkalaisille ryhmäytämistilanne oman luokan kesken koulupäivän aikana. Tämä toteutetaan 15.8.2023, tapahtuu Areenalla, klo 8-12. 

Siirtyminen toisen asteen koulutukseen: 

Peruskoulun jälkeiseen opiskeluun tutustuminen tapahtuu 9. luokan aikana järjestettävien vierailujen kautta. Koulu järjestää vierailuja mahdollisuuksien mukaan paikalliseen lukioon sekä Varkauden ja Kuopion oppilaitoksiin. Oppilaalla on lupa lähteä tutustumiskäynnille myös kauemmas, jos huoltaja vastaa tästä. Tarvittaessa eri oppilaitosten oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä, jonka kautta pystytään huomioimaan oppilaan yksilöllisemmätkin tarpeet koulutusratkaisua tehtäessä (esimerkiksi TET- jakso tai tutustumisjakso ammatillisessa oppilaitoksessa). Peruskoulun päättövaiheessa oppilaanohjaaja seuraa 9. luokkalaisten koulumenestystä ja ohjaa tarvittaessa heitä osallistumaan numeroiden korotuskuulusteluihin. 

Yhteishaun tulosten tultua julki oppilaanohjaaja on yhteydessä oppilaisiin, jotka jäivät ilman opiskelupaikkaa tai eivät ole ilmoittaneet vastaanottavansa saamaansa opiskelupaikkaa. Myös huoltajalla ja oppilaalla itsellään on mahdollisuus kysyä ohjausta koulupaikka-asioissa. Oppilaanohjaaja on tätä varten tavoitettavissa puhelimitse koko kesän ajan, ja tarvittaessa järjestyy palaveri koululla. Tarvittaessa tehdään laajempaa moniammatillista yhteistyötä (oppilaanohjaajat, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä, työ- ja elinkeinotoimiston psykologi). 

Viimeistään seuraavan syyslukukauden alussa oppilaanohjaaja siirtää HOJKS- paperit ja oppimissuunnitelmat seuraavalle koulutuksen järjestäjälle, jos siihen on saatu lupa. Jos keväällä peruskoulunsa päättänyt nuori ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, oppilaanohjaaja on velvollinen ilmoittamaan nuoren yhteystiedot kunnan etsivää nuorisotyötä tekevälle työntekijälle (nuorisolaki 693/2010). 

Tukitoimet

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tukitoimet jaotellaan kolmeen ryhmään; yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen.

Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tarkoitus on tukea oppilaan kokonaisvaltaista koulunkäyntiä perusopetuksen aikana. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Kaikkien opettajien tehtävänä on myös ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä.

Luokanvalvoja ohjaa oppilasta koulun käytänteisiin ja ryhmäytymiseen sekä seuraa aktiivisesti oppilaan poissaoloja, mahdollisia rikkeitä ja yleistä koulumenestystä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi luokanvalvoja huolehtii alusta alkaen tarvittavasta yhteistyöstä huoltajien kanssa. Aineenopettajan vastuulla on oppiaineeseen liittyvä oppimisen ja opiskelun ohjauksellinen tuki: opiskelutekniikka, motivointi, työelämäyhteys, oppimistulosten seuraaminen. Oppilaanohjaajan rooli ohjausyhteistyössä korostuu perusopetuksen päättövaiheessa, jolloin painopisteeksi muodostuu uranvalintaohjaus.

Ohjaus on jokapäiväistä koulutyötä. Lisäksi luokanvalvoja pitää ns. luokanvalvojan vartin niissä jaksoissa kun ei ole opetusta ja jaksojen alussa on luokanvalvojan tunti.

Luokanvalvojan tunnit ovat lukuvuonna 2022-2023 Alla olevat päivämäärät tarkastettava ja päivitettävä.

  1. jaksossa ke 12.10.2022 klo 10-11
  2. jaksossa to 1.12.2022 klo 10-11

3.jaksossa ma 27.2.2023 klo 9-10

  1. jaksossa ma 8.5.2023 klo 13-14

Luokkamuotoiseen ohjaukseen käytetään tuntijaon mukaisesti vuosiluokittain 0,5/0,5/1,0 viikkotuntia ja toteutetaan luokka-asteittain seuraavasti:

  1. luokat:

Luokkamuotoinen oppilaanohjaus on jaettu seuraavasti: Luokanvalvoja pitää yhden tunnin viikossa 1. jakson aikana ja siitä muodostuu palkkauksen perustaksi 0,25 h koko lukuvuodeksi. Luokanvalvojille on saatavissa lyhyt tiivistys niistä asioista, joita luokanvalvojan kannattaa käydä läpi. Opinto-ohjaaja on laatinut tiivistelmää asioista, joita kannattaa käydä läpi. Lisäksi käytössä on oppikirja: ”Valmentaja 7 – 9 luokan oppilaan ohjaus”. Kolmannen jakso opinto-ohjauksen tunneilla keskitytään opintojen ohjauksen lisäksi myös tulevien 8. luokkien valinnaisainevalintojen tekemiseen.

Kun luokanvalvoja katsoo tarpeelliseksi, voi myös opinto-ohjaaja Essi Uusitalo keskustella oppilaan kanssa kahdestaan opiskeluun ja mahdollisesti tuleviin valintoihin liittyvistä asioista. Luokanvalvoja sopii asiasta ennakkoon Essin kanssa.

  1. luokat:

Luokkamuotoisen oppilaanohjauksen tavoitteena on erityisesti oppilaan itsetuntemuksen lisääminen. Lisäksi tutustutaan jo ammatteihin, elinkeinorakenteeseen ja työelämään sekä aloitetaan koulutusalaesittelyt. Oppilaanohjaus on hajautettu 2. ja 4. jaksoihin. Neljännen jakson opinto-ohjauksessa keskitytään työelämään tutustumisen valmisteluun ja toteuttamiseen.

Vastaavasti kuin 7. luokkien osalta Essi Uusitalo voi tarvittaessa keskustella kahdestaan yksittäisen oppilaan kanssa.

  1. luokat:

Luokkamuotoinen oppilaanohjaus keskittyy koulutusalojen ja koulutusvaihtoehtojen esittelyyn. Yhteishaku toisen asteen koulutukseen, työelämätietous ja yrittäjyys ovat muita isompia sisältökokonaisuuksia.

Henkilökohtaista ohjausta järjestetään aina tarpeen mukaan. Lisäksi oppilaanohjaaja kutsuu järjestelmällisesti kaikki 9. luokkalaiset ohjaukseen, jossa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opiskeluunsa, jatko-opintovalintoihinsa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä.

Oppilaanohjauksen ohjelmasta, esimerkiksi vierailuista, tiedotetaan tarkemmin koulun PedaNet-sivuilla ja Wilma kautta.

Käytännön kannalta on tarkoituksenmukaista, että luokanvalvojan vartteja ja kolmiportaisen tuen asiakirjojen päivityksiä sekä ja opinto-ohjaukseen liittyviä huoltaja- ja oppilastapaamisia pyritään yhdistämään samaan palaveriin.

Kolmiportaisen tuen toteuttaminen käytännössä

Keskeinen yhdyshenkilö suunnitelmien laadinnan osalta on laaja-alainen erityisopettaja Sari Kärkkäinen, joka toimii yhteistyössä luokanvalvojan ja oppilaan aineenopettajien kanssa. 

Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan ja koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen yhteydessä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pääasiassa vieraissa kielissä, matematiikassa, kemiassa, fysiikassa sekä äidinkielessä. 

Osa-aikainen erityisopetus pyritään etupäässä järjestämään samanaikaisopetuksena yleisopetuksen ryhmässä. Osa-aikaista erityisopetusta voi tarvittaessa antaa myös pienryhmässä tai yksilöllisesti. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestelyistä sovitaan aineenopettajan ja erityisopettajan kesken ja niistä ollaan myös yhteydessä huoltajaan.  

Osa-aikaista erityisopetusta ja yksilöllisempää ohjausta antavat Sari Kärkkäinen, Laura Itkonen ja Tiina Taskinen. Lisäksi lukuvuoden 2023-2024 aikana Kivelän kouluun on osoitettu yksi työpäivä Leppävirran koulujen yhteiselle kiertävälle laaja-alaiselle erityisopettajalle Helena Inkeroiselle . Myös koulunkäynnin ohjaajat Hanna Kangasmäki ja Heli Könönen ovat käytettävissä yksilöllisempään ohjaustyöhön.  

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen havaitsee yleensä aineenopettaja, joka tekee aloitteen erityisopettajalle. Ennen osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamista arvioidaan aiempien tukitoimien, erityisesti tukiopetuksen, määrä ja niiden vaikutus. Varsinkin yksilöllisen osa-aikaisen erityisopetuksen edellytyksenä on, että aiempia tukitoimia on hyödynnetty riittävästi. 

Luokkamuotoinen erityisopetus

Kivelän koulussa toimii lukuvuonna 2023-2024 kaksi erityisopetusryhmää, joissa annetaan opetusta vuosiluokkien 7.-9. oppilaille. 

Opetusta näissä luokkamuotoisesti toimivissa pienryhmissä antavat Tiina Taskinen ja Laura Itkonen. 

Koulunkäynnin ohjaajana toimivat Hanna Kangasmäki ja Heli Könönen. 

Pienryhmäopetuksessa olevat oppilaat opiskelevat taito- ja taideaineet pääsääntöisesti yleisopetuksen ryhmissä ja yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti, tarpeen vaatiessa ja resurssien salliessa mukana yleisopetukseen integroinnissa voi olla myös mukana koulunkäynnin ohjaaja. 

Pienryhmäopetuksella pyritään tukemaan oppilaita, joilla on suurempia oppimisen vaikeuksia ja tarvitsevat siten yksilöllisempää ohjausta ja tukea ja oppilaan tarvitsemat tukimuodot voidaan kohdentaa isoa opetusryhmää tehokkaammin. Kunkin oppilaan opetus suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä huoltajan sekä oppilashuollon yhteistyöverkoston kanssa. Oppimistavoitteet voivat seurata joko yleisopetuksen opetussuunnitelmaa tai yksilöllisen oppimissuunnitelman tavoitteita. Opetuksen yksilöllistä järjestämistä suunniteltaessa yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeässä asemassa. 

Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin se oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opetusryhmästä vastaava opettaja, mutta myös oppilas tai huoltaja voi pyytää tukiopetusta. Tukiopetusta voi antaa myös muu, kuin oma opettaja ja tukiopetusta on suotavaa antaa pienelle oppilasryhmälle kerrallaan, mikäli se on tarkoituksenmukaista esim. ennen koetta. 

Tukiopetuksen tarpeesta tiedotetaan oppilaalle ja huoltajalle. Heille annetaan tieto tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle. Tukiopetusta voidaan oppilaan vapaatunneilla tai erillisellä koulun ulkopuolisella ajalla. Osa-aikainen erityisopetus ei ole tukiopetusta. 

Tukiopetus yleisen tuen aikana 

Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. 

Tukiopetus tehostetun tuen aikana 

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 

Tukiopetus erityisen tuen aikana 

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKS:iin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. 

Asiantuntijaluennot

Asiantuntijaluentoja järjestetään yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin teemoihin liittyen (poliisi, koululääkäri, päihdevalistus yms.). Pääosin ne yhdistetään oppiaineisiin ja toteutetaan oppiaineille varatuilla oppitunneilla luokkakohtaisesti. Isommat asiantuntijaluennot järjestetään vuosiluokkakohtaisesti tai koko koulun oppilaskunnalle ja niistä mainitaan erikseen koulun tapahtumien yhteydessä, joita päivitetään myös kouluvuoden kuluessa. Asiantuntijaluennot ovat osa koulun toimintaa. 

Osallisuus ja oppilaskunta

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on edistää kaikkien oppilaiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelmaan ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. 

Kullakin koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää oppilaiden ja opetuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opetuksen järjestäjän tulee kuulla koulun oppilaskuntaa em. suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä ennen muita oppilaiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä. 

Opetuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä koulun ja opetuksen järjestäjän toiminnasta. 

Oppilaskunnan hallituksen tulee edustaa riittävässä laajuudessa koko oppilaskuntaa.  

Kivelän koulun Oppilaskunnan hallituksen edustajat äänestetään vaaleilla. Vaalit järjestetään vuosittain syyskuussa. Jokainen oppilas voi asettua ehdolle. Jos ehdokkaita ei tule yli 15, vaaleja ei tarvitse järjestää vaan kaikki ehdokkaat valitaan suoraan hallitukseen. 

Jokaisella oppilaalla on yksi ääni. Oppilas voi äänestää vain oman luokka-asteen ehdokkaita (kuten 7.-luokkalainen voi äänestää vain 7.-luokan ehdokkaita).  

Oppilaskunnan hallitus kootaan 12 ehdokkaasta niin, että jokaiselta luokka-asteelta valitaan neljä eniten ääniä saanutta. Varalle otetaan jokaiselta luokka-asteelta yksi edustaja, joka on saanut viidenneksi eniten ääniä. Jos joltain luokka-asteelta ei ole tarpeeksi ehdokkaita, edustajia otetaan muiden luokka-asteiden ehdokkaista seuraavaksi eniten ääniä saanneista.  

Edustajat saavat jatkaa hallituksessa seuraavana lukuvuonna asettumatta ehdolle joka lukuvuosi uudelleen. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan eniten ääniä saanneista 8.- ja 9.-luokkalaisista. Hallituksen kesken äänestetään oppilaskunnan hallitukselle sihteeri, taloudenhoitaja sekä tiedotusvastaavat (2 henkilö). 

Edellisen lukuvuoden hallitus jatkaa toimintaa syksyllä niin kauan, että uusi hallitus saadaan muodostettua.  

Oppilaskunnan toimintaa ohjaa Laura Itkonen . 

 

Kivelän koululla on myös tukioppilastoimintaa.  

Tukioppilaat osallistuvat koulun tapahtumien toteuttamiseen ja toimivat oman nimikkoluokkansa tukioppilaina. 

Tukioppilastoimintaa ohjaa Heidi Knuutinen. 

Lukuvuoden 2023-2024 tukioppilaat: 

Airaksinen Eemeli 8F 

Alanne Anni 8C 

Heikkinen Hilda 8A 

Kesänen Vilho 8E 

Kosunen Jenny 8C 

Nenonen Emma 8F 

Ollikainen Riikka 8F 

Ollikainen Selma 8F 

Piironen Tyyne 8A 

Soininen Emma 8A 

Thitz Hannes 8E 

Vaskiharju Elias 8B 

Väisänen Suvi 8E 

 

Tukioppilastoimintaa kuuluvat kummiluokkatoiminta, koulun tapahtumien järjestäminen, koulun hyvinvoinnin lisääminen ja toisten oppilaiden tukeminen. 

5. Oppimisympäristön turvallisuus

Järjestyssäännöt ja niiden merkitys

Positiivisen ja turvallisen oppimisympäristön yhtenä perustana toimivat järjestyssäännöt ja niiden noudattaminen. Samalla ne liittyvät myös koulun vastuukysymyksiin. 

Säännöillä pyritään takaamaan jokaiselle koulussa työskentelevälle turvalliset ja miellyttävät työskentelymahdollisuudet. Tähän pääsemme ottamalla huomioon toisemme, välttämällä häiriöitä ja varomalla vaaratilanteiden aiheuttamista ja riskien ottamista. Samalla pidämme ympäristömme siistinä ja välineet toimintakuntoisina. Koulun säännöt ja niiden noudattaminen luovat pohjaa yhteiskunnassa pärjäämiselle ja työelämään sopeutumiselle. 

Sääntöjen on oltava Suomen lakien mukaisia ja ympäristömme toiveet huomioon ottavia. Jos yksittäinen sääntö ei ole perusteltavissa, on sitä muutettava. Sääntöjen noudattamista tulee valvoa ja sääntöjen rikkomisesta on aina seuraamus. Kivelän koulun säännöt on laadittu yhdessä oppilaiden, huoltajien ja opettajien edustajien kanssa. 

Uudet päivitetyt järjestyssäännöt pedanetissa: järjestyssäännöt 

Järjestyssäännöt lyhyesti: 

  1. Vietän välitunnin koulualueella 
  1. Teen koulumatkasta turvallisen ja häiriöttömän 
  1. Olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan 
  1. Noudatan annettuja ohjeita, ruokailutapoja, sekä työ- ja turvallisuusohjeita. 
  1. Noudatan Suomen lakia ja tervettä järkeä. 
  1. Käyttäydyn ystävällisesti, kohteliaasti ja rehellisesti toisia arvostaen. 
  1. En kiusaa enkä aiheuta pahaa mieltä kenellekään. 
  1. En toimi vilpillisesti tai epärehellisesti 
  1. Vaaralliset esineet ja päihdyttävät aineet on kielletty. 
  1. Mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla vain opettajan luvalla. 
  1. Ääni- ja kuvatallenteiden nauhoittaminen ja levittäminen on luvanvaraista. 
  1. Sitoudun tekemään parhaani kaikkien turvallisuuden ja viihtyvyyden vuoksi. 
  1. Olen tärkeä osa kouluyhteisöämme. 
  1. Huolehdin opiskeluvälinteistä. Siivoan jälkeni. 
  1. En turmele, enkä ota käyttööni luvatta toisen omaisuutta. Mikäli rikon jotakin, korvaan sen. 
  1. Tunnen vastuun rikkomuksista ja suoritan rangaistukset viipymättä. 
  1. Sitoudun koulutyöskentelyyn myönteisesti. 

Yleisiä ohjeita ongelmatilanteiden selvittämiseksi / ratkaisemiseksi sekä ohjauksen ja kurinpidon malli Kivelän koulussa 

Tärkeää on, että huomatessaan sääntörikkomuksen, kyseinen opettaja reagoi siihen aina välittömästi. Siltä osin vastuuta ei voi siirtää toiselle. Ja riippuen tapauksen luonteesta, joko aloittaa itse selvittämisen tai pyytää siihen apua toiselta opettajalta. 

Yleisesti ottaen toimintamallina on se, että edetään ensivaiheen puuttumisesta oppilaan kuulemisen kautta selvitykseen ja siitä tapauksen luonne ja vakavuusaste riippuen kasvatuskeskustelun kautta aina perusopetuslain mukaiseen rangaistuskäytäntöön tai jopa kurinpitorangaistukseen asti. Tämän toteutumiseksi käytännössä on laadittu tiivistelmä asian etenemisestä. LIITE 3 

Kasvatuskeskustelun asemaa tulee vahvistaa ja selkeyttää verrattuna viime lukuvuoden toimintaan. Huoltaja kytketään mukaan mahdollisimman varhain. ”Kategorisesti” määräytyvien jälki-istuntojen määrää tulee saada edelleen vähentymään. 

Perusopetuslain mukaisina kurinpitotoimina oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai oppilas jatkaa sääntöjen rikkomista jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen saatuaan, voidaan hänet erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia. 

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta. 

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan tarvittaessa evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään. 

Päätöksenteko rangaistuskäytännön osalta tapahtuu PA 18 §: n mukaisesti. 

Vaarallisten ja häiritsevien esineiden ja aineiden haltuunotosta, tarkistamisesta ja käsittelystä on säädetty POL 36 d-g § (perusopetuslaki). Opettajan tehtävään kuuluu perehtyä laissa annettuihin määräyksiin. 

OHJAUKSEN JA KURINPIDON MALLI: LIITE 4 

Koulun turvallisuussuunnitelmat 

Kivelän koululla on käytössä ja päivitettynä (lukuvuoden 2023-2024 aikana) seuraavat suunnitelmat: 

  • Suojasuunnitelma 
  • sisältää PL 29 §:n velvoittaman suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä ohjeistuksen. Sisältää myös kriisiryhmän kokoonpanon. 

 

  • Kriisisuunnitelma 
  • määrittelee koulun toimenpiteet ja menettelytavat ongelma- ja kriisitilanteissa, esim. tapaturmat, onnettomuudet, kuolemantapaukset, mukaan lukien myös törkeät kiusaamiset, väkivallan ja päihteet. Sisältää myös kriisiryhmän kokoonpanon. 

 

  • Pelastussuunnitelma 
  • määrittelee koulua koskevat ja koulussa huomioitavat vaaratilanteet: ohjeistaa onnettomuustilanteet, kaasuvaaratilanteet, säteilyvaaratilanteet, paloturvallisuustilanteet. Sisältää myös suojeluhenkilöstön kokoonpanon. 

 

  • Valmiussuunnitelma 
  • sisältää ohjeistuksen normaali- ja poikkeusolojen häiriö- sekä uhkatilanteiden varalle. Sisältää valmiusryhmän kokoonpanon. 

 

  • Yleisten uhkatilanteiden toimintavaihtoehdot 
  • poliisin ohjeistus oppimisympäristön turvallisuuteen 

 

  • Ensiapu ja vaaratilanneohjeistus, poistumisreitit 
  • jokaisessa luokassa on oma taulu kyseisistä toimenpiteistä 

 

  • Toimintamallit vaaratilanteissa 
  • puhelin/nettiuhkaus, käynnissä oleva vaaratilanne, sekä ns. vaikeasti ohjeistettavat tilanteet 

 

Kivelän ja lukion turvallisuusvastaavana toimii Mika Ahonen 

Koulukiusaaminen 

Koulukiusaamisen suhteen Kivelän koulussa on täysin nollatoleranssi, sitä ei sallita missään muodossa. Jokainen Kivelän koulun viranhaltija ja työntekijä on velvollinen puuttumaan tilanteeseen välittömästi, kun joko huomaa tai saa jotain kautta tietoonsa koulukiusaamiseen liittyvää aihetta. Samoin hänen tulee vastata, että asiaa lähdetään hoitamaan viivytyksettä Kivelän koulun toimintamallin mukaisesti, joka sisältyy suojasuunnitelmaan oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Pyritään myös löytämään ennaltaehkäiseviä keinoja. 

Lyhyt kuvaus miten yksittäisen oppilaan tulee toimia kiusaamistilanteessa ja asian jatkumisesta sen jälkeen: 

  • kun oppilas havaitsee kiusaamiseen liittyvää toimintaa, joka kohdistuu joko häneen itseensä tai toiseen oppilaaseen (esim. sanat/teot, juorut, netti, nimittely, suljetaan joukosta, varastetaan, töhritään, tuhotaan omaisuutta, väkivaltaa tai sen uhkaa, jne.), on tieto tästä välittömästi saatettava jonkun aikuisen tietoon; ensisijaisesti luokanvalvojalle, erityisopettajalle, koulukuraattorille, rehtorille, oppilaan vanhemmalle/huoltajalle tai tukioppilaalle 
  • ilmoituksen saaneen henkilön on välittömästi puututtava tilanteeseen joko hoitamalla asia itse tai saatettava tieto viipymättä seuraavalle tasolle ja varmistettava, että käsittely etenee eteenpäin 
  • tavallisissa tapauksissa luokanvalvoja hoitaa selvitystyön ja saattaa asian loppuun; kirjaa myös tapahtuneen kansioon arkistointia varten 
  • xvakavimmissa tapauksissa selvitystyöhön otetaan mukaan KIUSAAMISEN SELVITTELYN TUEKSI PERUSTETTU KIUSAAAMISTIIMI, JOKA VASTAA SELVITTELYN ETENEMISESTÄ 
  • mikäli kyseessä on vakava ja toistuva kiusaaminen tai kiusaamiseen liittyy väkivaltaa, nimittelyä yms. mahdollista poliisin tai koulun ulkopuolisen tahon puuttumista vaativaa asiaa, niin asiasta tulee aina tiedottaa myös rehtoria 
  • selvitystyössä kuullaan kaikkia osapuolia, erikseen ja yhdessä (täytetään erilliset lomakkeet), ilmoitus huoltajalle ja tapaus kirjataan aina kansioon 
  • selvitystyön päätyttyä asia sovitaan osapuolten kesken, kiusaamiseen syyllistyneelle/syyllistyneille pidetään kasvatuskeskustelu tai selvissä tapauksissa määrätään säädösten mukainen rangaistus 
  • aina seurataan tilannetta eteenpäin ja jos aihetta ilmenee, raportoidaan asiasta selvitystyötä tehneille henkilöille 

Kukin luokanvalvoja käy oman luokkansa osalta läpi koulukiusaamiseen ja sen selvitystyöhön sekä yksittäisen oppilaan toimintaan liittyviä asioita. 

Valvonnat 

Järjestyssääntöjen ja turvallisuuden valvonta perustuu osin opettajien välitunti- ja ruokailuvalvontaan. Rehtori on laatinut/hyväksynyt valvontalistat, jotka on liitetty opettajille jaettavaan aineistoon (jaetaan henkilökunnalle kunnan sähköpostin kautta)  

Kunkin opettajan tulee niitä noudattaa. Valvontavuoroa ei voi vaihtaa sopimatta asiasta ensin rehtorin kanssa. Jos jostain pakottavasta syystä itse ei pääse valvomaan merkityllä vuorolla, tulee itse vastata, että koulun toinen opettaja suorittaa silloin valvonnan. Sijaisohjeisiin opettajan tulee merkitä valvontavuoronsa, jotta sijainen osaa toimia valvojana. Välitunneilla on kerrallaan neljä valvojaa, paitsi ruokavälitunneilla kaksi. Vuorossa olevien valvojien tulee jakaa valvontatehtävää siten, että valvonta toteutuu sekä ulko- että sisätiloissa. Ruokailuvuorossaan on aina kolme valvojaa 

Valvova opettaja kirjaa havaitsemansa rikkeet ylös, esimerkiksi koulualueelta poistumiset. Tuntikäyttäytymisen osalta kukin aineenopettaja ryhtyy rikkomuksen tapahduttua toimenpiteisiin, ilmoittamalla luokanvalvojalle, tarvittaessa rehtorille tai soveltamalla ongelmatilanteiden ratkaisukäytäntöä itsenäisesti. 

Ulosmenoa välitunnilla suositellaan, mutta sisälläolo on välituntisin sallittu.  

6. Oppilasarviointi

Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimiselle asetetut tavoitteet.  

Käyttäytymisen kohdalla arvioidaan oppilaan yhteistyötaitojen, koulutyöhön ja koulun sääntöihin sitoutumisen sekä hyvien käytöstapojen edistymistä.  

Päättöarviointi määrittää peruskoulun päättävän oppilaan osaamisen tason ja arvioinnin on oltava tasapuolista ja valtakunnallisesti vertailukelpoista. Päättöarvioinnin perustana ovat Opetushallituksen laatimat arviointikriteerit.  

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Tällöin oppilaan suorituksia arvioidaan hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen.  

Oppilasarviointiin ja sen perusteisiin on jokaisen opettajan syytä perehtyä Keski-Savon opetussuunnitelmassa annettuihin paikallisiin painotuksiin: 

Ohessa linkki: 

https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo/otl/app 

Käyttäytymisen arviointi 

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, kuinka oppilas huomioi toiset ihmiset ja kouluympäristön, kuinka hän arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa koulun sääntöjä ja hyviä tapoja. Tavoitteena on auttaa oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa ja tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. 

Arvioinnin suorittaa jokainen oppilasta opettava opettaja ja todistukseen lasketaan näiden numeroiden keskiarvo. Luokanvalvoja voi esittää keskiarvoksi tulevan arvosanan laskemista yhdellä numerolla tai erityisen painavasta syystä jopa kahdella numerolla, mikäli hänellä on siihen riittävät perusteet. Päätös tehdään lukukauden lopulla arviointikokouksessa. 

Arvosanojen määräytymiselle on määritetty kriteerit. Yhdeksännen luokan oppilaille ei anneta käytösnumeroa päättötodistukseen. 

Tarkemmin käyttäytymisen arvioinnista:  

https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo/otl/app/oaat 

Arvioinnin suorittaminen 

Syyslukukauden päätteeksi oppilaat saavat välitodistuksen (tammikuun puolessa välissä) ja kevätlukukauden päätteeksi lukuvuositodistuksen. Lukuvuositodistuksen arviointi kuvaa oppilaan menestymistä koko lukuvuoden aikana. Siihen merkitään arvosanat kaikista lukuvuoden aikana opiskelluista aineista mukaan lukien syyslukukaudella päättyvien oppiaineiden (kemia ja maantieto tai biologia) numerot. 

Todistuksissa käytetään numeroarviointia kaikkien aineiden osalta. Poikkeuksena päättötodistukseen tuleva arviointi liittyen saksan tai venäjän kieleen, josta on mahdollista saada suoritusmerkintä numeroarvioinnin sijaan, mikäli tätä kirjallisesti haetaan huoltajan ja oppilaan toimesta. 

Mikäli oppilasta ei voida syyslukukaudella esim. runsaiden poissaolojen vuoksi arvioida, tulee välitodistukseen merkintä puuttuvista suorituksista (P). Vastaavassa tilanteessa kevään lukuvuositodistusta annettaessa puuttuvat suoritukset tuottavat hylätyn arvosanan 4. Tällöin luokalta siirto edellyttää ehtolaiskuulustelun suorittamista tai päätöstä ehdollisesta siirrosta seuraavalle vuosiluokalle. 

Taito- ja taideaineissa (MU, KU, KS ja KO) yhteiset opinnot päättyvät 7. luokkaan. Näin ollen 7. luokan lukuvuositodistuksen numero siirtyy päättötodistukseen. Mikäli oppilas jatkaa valinnaisena aineena näiden aineiden opiskelua muodostuu päättötodistuksen numero 7. luokan aineen arvosanasta ja valinnaisen arvosanasta, kun oppilas lopettaa valinnaisaineen opiskelun. 

Päättötodistuksen historian numero perustuu 7. ja 8. luokkien arviointiin pääpainon ollessa 8. luokan opinnoilla ja 9. luokalla opiskeltava yhteiskuntaoppi arvioidaan päättötodistuksessa omalla numerolla. 

Arvioinnin suorittamiseen kuuluu olennaisena osana myös oppilaan säännöllisesti suorittama itsearviointi ja opettajan palaute (formatiivinen arviointi). Kivelän koulussa oppilas ja opettaja suorittavat arvioinnin vähintään kerran jaksossa. Formatiivisella arvioinnilla kuitenkin saavutetaan parhaiten tarkoitustaan, jos tehdään jakson kuluessa tai kahdesti jaksossa. 

Tarkemmin asiasta:  

https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/fa 

Yksilöllisten oppimäärien mukaan opiskelevan oppilaan kohdalla voi arviointi koskien myös päättöarviointia olla joko sanallinen tai numeroarvostelu. Molemmissa tapauksissa arvio varustetaan tähdellä (*). 

Miten arvosana määräytyy 

Opettaja arvioi oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin hyvästä osaamisesta. Kuvaus hyvästä osaamisesta, joka määrittelee tason arvosanalle 8 ja on esitetty jokaiselle oppiaineelle opetussuunnitelmassa. Huom. uudet päättöarvosanojen kriteerit, tulivat voimaan 1.8.2021  

Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön eli kotitehtävien tekemiseen, tuntityöskentelyyn, sekä menestymiseen kokeissa. Teoriaosaamisen rinnalla tärkeässä asemassa ovat omat tuotokset taito- ja taideaineissa ja vastaavasti muissa aineissa erilaiset kirjoitelmat, tutkielmat ja puhe-esitykset. Työskentelytaitojen arvioinnissa keskeisiä seikkoja ovat ohjeiden noudattaminen, vastuullisuus, omatoimisuus, yhteistyötaidot sekä oman toiminnan arviointi. 

Koska työskentelytaitojen arviointi on osa ko. oppiaineen arvosanan määräytymistä, tulee opettajan suorittaa myös siitä arviointi ja merkitä se itselleen ylös. Wilman kautta annetaan palautetta oppilaan opiskelusta jakson aikana. Tulee myös muistaa, että työskentelytaitojen- ja käyttäytymisen arviointeja ei sotketa keskenään.  

Opettaja selvittää oppilaille etukäteen arviointiperusteet, antaa säännöllisesti palautetta edistymisestä, vahvuuksista ja panostusta vaativista seikoista. Myös huoltajat saavat säännöllisesti arviointipalautetta sähköisen järjestelmän kautta (Wilma) ja tarvittaessa arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.  

Tarkemmat kuvaukset arvioinnista löytyy opetussuunnitelmasta (OPS) sekä Keski-Savon OPS sivuilta: https://peda.net/opetussuunnitelma/ko2/pvo/otl/app/oaat 

Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirto 

Pääsääntönä on, että oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle tai annetaan päättötodistus, jos saa vähintään välttävän (5) arvosanan. Oppilas voidaan tällöinkin jättää luokalleen, jos sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena (esim. paljon poissaoloja). Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi yksi tai useampi hylätty suoritus, jos katsotaan, että oppilaalla on edellytyksiä edetä opinnoissa. Edellyttää hylätyn oppimäärän suorittamista annetussa määräajassa. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 

Uusintakuulustelut ja arviointiaikataulu 

Uusintakuulustelut koskevat vain niitä oppilaita, joita ei voida arvioida ilman erillissuoritusta esim. poissaolojen vuoksi tai oppilas on ollut pois kokeesta. Siis ei koske niitä, jotka haluavat korottaa koesuoritustaan. 

  •  

Lukuvuoden 2023-2024 uusintakuulustelut ja arvioinnit toteutetaan seuraavasti 

  

  1.  jakson arviointi 
  • Uusintakuulustelu 27.10.2023 klo 9 auditoriossa. 
  •  Arviointi toimeenpantuna 31.10.2023 klo 16 mennessä. 

 

  1. jakson arviointi 
  • Uusintakuulustelu 9.1.2024 klo 9 auditoriossa 
  • Arvosanat toimeenpantuna 9.1.2024 klo 20 mennessä. 
  • Arviointikokous 10.1.2024 klo 14 auditoriossa.  

 

  1. jakson arviointi 
  • uusintakuulustelu 22.3.2024 klo 9 auditoriossa.  
  • Arvosanat toimeenpantuna 26.3. 2024 klo 16 mennessä  

  

  1. jakson arviointi 
  • 9 luokkalaisten osalta uusintakuulustelu 20.5.2024 klo 9 auditoriossa 
  • 9. luokkalaisten arvosanat toimeenpantuna 21.5.2024 klo 14 mennessä. 
  • Arviointikokous 9. luokkalaisten osalta auditoriossa 22.5.2024 klo 14. 
  • 7. ja 8 luokkalaisten uusintakuulustelu on 27.5.2024 klo 9 auditoriossa. 
  •  Arvioinnit toimeenpantuna 28.5.2024 klo 14 mennessä. 
  • Arviointikokous 29.5.2024 klo 14 auditoriossa.  
  • 9. luokkalaisten osalta voi tulla muutoksia, koska ei ole tiedossa määräpäiviä arvosanojen ilmoittamisessa Koskeen. 

 

Ehtolaiskuulustelu ja numeron korottaminen 

Oppilaalle, joka on saanut hylätyn arvosanan 4, tulee opetukseen osallistumatta varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä (ehtolaiskuulustelu). 

Varsinainen ehtolaiskuulustelupäivä ja korotuskuulustelupäivä on pe 7.6.2024 klo 9 auditoriossa. Oppilaalla on kuitenkin oikeus yrittää täydentää suoritustaan jo varsinaisen koulutyön aikana ehtoja välttääkseen ja tämä mahdollisuus on hänelle järjestettävä sekä tiedotettava huoltajaa. 

 Kuitenkin pyritään siihen, että jo koulutyön aikana oppilas saisi suoritetuksi jaksossa saamansa hylätyn suorituksen. Ko. aineen opettaja sopii asiasta suoraan oppilaan kanssa ja antaa erillisiä tehtäviä ja järjestää niihin liittyvän kuulustelun. 

Kesäkuun ehtolaispäivänä on myös mahdollisuus yrittää päättötodistukseen tulleen numeron korotusta. Eli siis 9. luokan päättänyt oppilas voi yrittää korottaa päättötodistukseen annettuja arvosanoja ehtolaiskuulustelun yhteydessä pidettävässä ns. erityisessä tutkinnossa. 

Oikaisun hakeminen arviointiin 

Opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 

Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, aluehallintovirasto voi oppilaan huoltajan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen muutettavaksi. 

7. Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Yhteistyön merkitys 

Kasvatusvastuu nuoresta on kodilla. Koulun tehtävänä on tukea nuoren kasvua ja kasvatusta. Sujuva yhteistyö kodin ja koulun välillä helpottaa meitä toimimaan yhdessä nuoren parhaaksi. 

Yhteistyön muodot 

Oma luokanvalvoja on keskeisin toimija kaikissa oppilasta koskevissa asioissa ja on myös koulun puolelta yhteydenpitäjä oppilaan asioissa kodin ja koulun välillä. Luokanvalvoja seuraa oppilaan koulunkäyntiä ja on yhteydessä kotiin aina tilanteen niin vaatiessa. 

Kodin ja koulun välistä yhteyttä pidetään paitsi puheluin, myös Wilman kautta. Luokanvalvojat ja opettajat merkitsevät Wilmaan mm. oppilaan poissaolot, myöhästelyt ja tarpeen vaatiessa huomioita oppilaan työskentelystä. Vanhemmat saavat näin ajantasaista tietoa siitä, mitä koulussa tapahtuu ja onko asioita, joista on hyvä keskustella nuoren kanssa kotona. Wilman kautta huoltajan on myös helppo olla yhteydessä eri aineiden opettajiin. 

Huoltajia kannattaa myös rohkaista ja neuvoa siihen, että myös huoltaja voi olla yhteydessä kouluun, vuorovaikutus on parempaa, jos se on molemminpuolista, eikä koulu ole aina tiedottava osapuoli. 

Eri luokka-asteilla pidetään vanhempainvartteja ja vanhempainiltoja seuraavasti:

7.
luokat:

  • vanhempainvartit (henkilökohtainen tapaaminen jokaisen oppilaan vanhemmille luokanvalvojan kanssa koululla) toteutetaan marras-joulukuun aikana 
  • vanhempainillat pidetään syys- lokakuussa 7. luokkalaisten tervetulojuhlan yhteydessä (luokkakohtaisessa osuudessa tutustuminen luokanvalvojaan, miten yläkouluopiskelu on lähtenyt liikkeelle) ja keväällä tammi-helmikuun vanhempainillassa kerrotaan seuraavan vuoden valinnaisaineisiin ja valintoihin liittyvistä käytänteistä 
  • kevätlukukauden aikana luokanvalvoja ottaa yhteyttä jokaisen oppilaan kotiin joko Wilman kautta tai soittamalla; tärkeää on, että jollakin tavalla ollaan yhteydessä 

 

8.luokat: 
  • syyslukukauden aikana luokanvalvoja kutsuu katsomansa tarpeelliset vanhempainvartit ja kysyy muilta, haluavatko tulla vanhempainvarttiin henkilökohtaisesti vai keskustellaanko vartin asiat puhelimessa, yhteydenotto huoltajiin on kuitenkin tehtävä ja tiedotettava huoltajaa koulutyön etenemisestä. 
  • kevätlukukauden aikana luokanvalvoja ottaa yhteyttä jokaisen oppilaan kotiin joko Wilman kautta tai soittamalla; tärkeää on, että jollakin tavalla ollaan yhteydessä 
  • voidaan pitää myös luokkakohtainen vanhempainilta (esim. luokan ilmapiiri- tai työrauhaongelmat) 
  • mietitään syksyllä järjestettävää vanhempainiltaa 

 

9.luokat: 

 

  • syyslukukauden aikana luokanvalvoja kutsuu katsomansa tarpeelliset vanhempainvartit ja kysyy muilta, haluavatko tulla vanhempainvarttiin henkilökohtaisesti vai keskustellaanko vartin asiat puhelimessa; huoltajilla on mahdollisuus yhdistää vanhempainvarttikäynti opo- palaveriin  
  • kevätlukukauden aikana luokanvalvoja ottaa yhteyttä jokaisen oppilaan kotiin joko Wilman kautta tai soittamalla; tärkeää on, että jollakin tavalla ollaan yhteydessä ja huoltajan toivoessa tai luokanvalvojan näkemyksen vaatiessa järjestetään tapaaminen koululla 
  • Tarvittaessa järjestetään syyslukukauden lopussa vanhempainilta, asiana yhteishaku toisen asteen koulutukseen, mutta yhteishausta välitetään tietoa joka tapauksessa OPH:n ja koulun omin tiedottein. 
  • tarvittaessa luokkakohtainen vanhempainilta (esim. luokan ilmapiiri- tai työrauhaongelmat) 

8. Kansainvälisyys

Kivelän kouluun on perustettu kansainvälisyystyöryhmä, joka on laatinut koulun pedanet sivuille kansainvälisyysstrategian. Tämä suunnitelma sisältää muun muassa aiheeseen liittyvät teemapäivät ja tapahtumat, jotka integroidaan luentavaksi osaksi koulumme arkea. Kansainvälisyysstrategia on päivittyvä ja kehittyvä suunnitelma. Suunnitelma päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Kansainvälisyystyöryhmän toiminnan kantavina teemoina toimivat kansainvälisyys ja globaalikasvatus. Pyrimme integroimaan kansainvälisyyskasvatusta osaksi oppilaiden jokapäiväistä arkea sekä kehittämään koulumme kieli- ja kulttuuritietoisuutta muun muassa erilaisten teemapäivien kautta. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on kehittää koulumme kansainvälistä toimintaa yksilön ja koulun tasolta aina kansalliseen ja ylikansalliseen tasoon saakka. Lukuvuonna 2024-2025 koulussamme tarjotaan myös uutena valinnaisaineena kieliin ja kulttuureihin painottuvaa kurssia “My Global World”, joka tuo laajemman kansainvälisyystoiminnan kaikkien siitä kiinnostuneiden ulottuville. 

Kansainvälisyystyöryhmä on asettanut tavoitteet koulun kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen mukaisten teemojen ja Erasmus+ tavoitteiden mukaisesti. 

  • Kansainvälisyys- ja globaalikasvatuksen tavoitteet 
  • Kansainvälisyystoiminnan vakiinnuttaminen osaksi koulun arkea 
  • Tulevaisuuden taitojen kehittäminen 
  • Kansainvälisten yhteistyöverkostojen luominen 
  • Koulu- ja työhyvinvoinnin edistäminen 

Kansainvälisyyskasvatus opettaa globaalissa maailmassa tarvittavia taitoja ja edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuus pohtia mitä on olla suomalainen, eurooppalainen ja koko maailman kansalainen. Kansainvälistymisen mukanaan tuoma kulttuurituntemus lisää suvaitsevaisuutta sekä myönteistä ja ennakkoluulotonta suhtautumista erilaisuutta kohtaa 


 

9. taksvärkki

Koulussa järjestetään taksvärkkipäivä 25.10.2023. 

Päivän järjestelyt toteutetaan siten, että nuoria kuullaan taksvärkkipäivän keräyskohteen valinnassa. Alustavan valinnan tekee oppilaskunnan hallitus, jonka jälkeen kaikilla oppilailla on mahdollisuus äänestää oppilaskunnan esivalitsemista vaihtoehdoista. 

Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan taksvärkkipäivästä hyvissä ajoin. Ne oppilaat, jotka eivät osallistu taksvärkkiin opiskelevat koululla, heille on järjestetty ohjelma, joka poikkeaa normaalista lukujärjestyksen mukaisesta ohjelmasta. Nuorille, jotka osallistuvat taksvärkkiin järjestetään tarvittaessa mahdollisuus ruokailla koululla. 

Kyseisenä päivänä 25.10.2023 opettajien koulutyö järjestetään siten, että päivään sisältyy koulutusta ja koulun toiminnan suunnittelua varsinaisen opetustyön lisäksi. 


 

8. Opettajien koulutyöhön liittyviä asioita

Kivelän tiimirakenne lv. 2023-2024 

  • Kivelän organisaation kehittämisessä on lähdetty osallistavasta päätöksenteon mallista. Viime kädessä päätösten vastuu on rehtorilla ja osittain apulaisjohtajilla.  
  • Koulussa toimii johtoryhmä, mihin kuuluu rehtori Niina Häkkinen, apulaisjohtaja Simo Ahtiainen, koulun järjestämisen ja suunnittelun kehittäjä Marko Manninen, sekä jokaisen oppimistiimin vetäjä.  
  • Kiusaamistiimi vetäjä Mika Ahonen 
  • Digitiimi vetäjä Tiina Laitinen 
  • Koulun tapahtumat-, projekti- ja hyvinvointitiimien vetäjinä Heidi Knuutinen ja Hanna Kokkola  
  • Erityisopetuksen- ja oppilaan tuen koordinoinnin, pedagogisen kehittämisen- ja koulutuksentiimi vetäjä Tiina Taskinen. 
  • Johtoryhmän kokouksiin osallistuu tarvittaessa lukion kehitystiimin edustus. 
  • Jokainen opettaja kuuluu johonkin tiimiin.  

 

 

Rehtori ja apulaisjohtaja 

Johtoryhmä, peruskoulu 

 

Älä kiusaa-tiimi  

Digitiimi  

Kivelän tapahtuma-, projekti- ja hyvinvointitiimi   

Erityisopetuksen- ja oppilaan tuen koordinoinnin-, pedagogisen kehittämisen- ja koulutuksentiimi 

  

Johtoryhmä lukio 

Lukion johtoryhmä 

Vetäjä Niina Häkkinen 

  • Essi Uusitalo 
  • Reima Rouvinen 
  • Satu Savolainen 
  • Mari Sonninen 
  • Antti Natunen 

 

  • Aiempiin vuosiin verrattuna lukio osallistuu tarvittaessa johtoryhmän kokouksiin ja on aina mukana yhteisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Tällaisia asioita on esimerkiksi yhteiset tapahtumat, vierailut, viihtyvyys, turvallinen koulu, koulun kehittäminen ja kouluviihtyisyys. 
  • Koulun yhteinen YS- aika jokaisen kuun viimeinen keskiviikko, tai tarvittaessa klo 14-16. 
  • Tiimit kokoontuvat kaksi kertaa kuukaudessa tiistaisin, ajankohdista tulee vielä tarkempaa ohjeistusta. 

 

Älä-kiusaatiimi 

Mika Ahonen ( tiiminvetäjä)  

Simo Ahtiainen 

Marko Manninen 

Heli Könönen 

Erja-Leena Kosunen 

Hanna Kangasmäki 

 

 

 

Tapahtuma, hyvinvointi ja projekti-tiimi 

Hanna Kokkola ja Heidi Knuutinen ( tiiminvetäjä) 

 

Koulun tapahtumat (oppilaat):  

  • Hanna Raak 
  • Matias Saastamoinen 
  • Aija Saarimäki 
  • Markku Sopanen 
  • Tuulevi Kumpulainen 
  • Riitta Savolainen 
  • Mika Tikkanen 
  • Tuula Marjo 
  • Tanja Kuitunen 
  • Antti Lepola 
  • Antti Suvinen 
  • Jenna Harjuveteläinen 
  • Jelmiina Lampinen 

 

Oppilaan tuen ja pedagogisen kehittämisen ja koulutuksen-tiimi 

Tiina Taskinen (tiiminvetäjä) 

Sari Kärkkäinen 

Laura Itkonen 

Essi Uusitalo 

Lauri Lehikoinen 

 

 Digitiimi 

Tiina Laitinen (tiiminvetäjä) 

Mari Sonninen 

Paula Lappalainen 

Tiina Hiltunen 

Aleksi Rauhala 

 

VESO:t 

Suunnittelupäivät 9.8.2023 -10.8.2023 ovat kaksi kokonaista vesopäivää.  

Lauantain VESO 23.9 2023 Varkaudessa, ilmoittautumislinkki tulee sähköpostissa. Ilmoittautuminen alkaa 14.8.2023 klo 18.00, ilmoittautumisaikaa 5vrk.  

 

Virka- ja työvapaista 

Hakemus virka tai työvapaasta tulee tehdä Sarastian kautta. Mikäli poissaolo on tiedossa, tulee hakemus tehdä ennakkoon ja sopia apulaisjohtajan tai rehtorin kanssa sijaisuusjärjestelyistä.  

Äkillisestä sairauspoissaolosta tai sairastuneen lapsen hoitamisesta ilmoitetaan rehtorille numeroon 040 8206546 soittamalla tai jättämällä viestin. Rehtoriin saa olla yhteydessä aikaisin aamulla ja edellisenä iltana voi myös varoittaa poissaolon mahdollisuudesta. 

Sairauslomaan liittyvä lääkärintodistus (myös työterveyshuollon antama) tulee toimittaa rehtorille. 

Mikäli rehtori ei ole tavoitettavissa tulee poissaolosta ilmoittaa apulaisjohtaja Simo Ahtiaiselle. Simon työpuhelin 044 7507021. 

Sijaisuuksien hoito 

Lyhyet sijaisuudet hoidetaan koulun sisäisin järjestelyin käyttäen apuna vapaana olevia opettajia tai tarvittaessa myös oto-tunteina. Sijaisuuksia pyritään jakamaan tasaisesti, ensisijaisesti kuitenkin niin, että sijaisena oleva opettaja pystyy tarpeen vaatiessa myös opettamaan ko. ainetta. Sijaisuuksien hoidosta, jotka opettaja hoitaa vapaatuntinsa aikana, maksetaan korvaus OVTES: n mukaisesti. 

Koulunkäyntiin liittyvät teemapäivät ja tapahtumat 

Lukuvuoden 2023-2024 aikana järjestetään tapahtumia ja teemapäiviä, jolloin koulun ohjelma ei noudata normaalia lukujärjestystä. Kunkin opettajan on varauduttava osallistumaan näihin tapahtumiin koko koulupäivän ajan, jos päivän järjestäminen, valvonta ja toteuttaminen vaatii ko. opettajan työpanosta. Eli opettajankaan päivä ei noudata opettajan lukujärjestystä. 

 

Kivelän koulun tiimit ja johtoryhmä 

Tiimien kokoontumisesta ja organisoivat toimintaa. Tiimien vetäjät ovat osa johtoryhmää yhdessä apulaisjohtajan ja rehtorin kanssa. Johtoryhmällä on kerran viikkoon palaveri maanantaisin klo 14 alkaen. Johtoryhmään osallistuu edustus välillä myös lukion johtoryhmästä. 

 

 

Liite 2. Luokat ja luokanvalvojat

7A Riitta Savolainen

7B Tanja KuitunenMikael Åberg

7C Antti Lepola

7D Lauri Lehikoinen

7E Tuula Marjo

7F Paula Lappalainen

7G Hanna Raak


8A Mika Ahonen

8B Heidi Knuutinen

8C Antti Suvinen

8D Erja-Leena Kosunen

8E Markku Sopanen

8F Mika Tikkanen

 

9A Hanna Kokkola

9B Tiina Hiltunen

9C Tuulevi Kumpulainen

9D Tiina Laitinen

9E Marko Manninen

9F Aleksi Rauhala


7-9H 1 Tiina Taskinen

7-9G 2 Laura Itkonen

Liite 3. Oppilashuollon yhteystietoja

 

Rehtori Niina Häkkinen 040 8206546 niina.hakkinen@leppavirta.fi

Opinto-ohjaaja Essi Uusitalo 040 7773687 essi.uusitalo@leppavirta.fi

Erityisopettaja Sari Kärkkäinen 044 7975562 sari.karkkainen@leppavirta.fi

Erityisopettaja Tiina Taskinen 044 76856543 tiina.taskinen@leppavirta.fi

Erityisopettaja Laura Itkonen 044 7975674 laura.itkonen@leppavirta.fi

Terveydenhoitaja Tiina Jauhiainen 044 7171362 tiina.jauhiainen@kuh.fi 

Koulukuraattori Heidi Smolander 044 768 4542 heidi.smolander@leppavirta.fi

Sairaanhoitaja Pekka Harjuveteläinen 044 7171366 pekka.harjuvetelainen@kuh.fi

 

Perheneuvola

Sosiaalityöntekijä/ perheterapeutti

Seija Tarro 040 8275495 seija.tarro@leppavirta.fi

Psykologi Laura Aalto 044 797 5415 laura.aalto@leppavirta.fi

 

Sosiaalitoimi

Sosiaalitoimen tarjoamista palveluista saat oheisesta linkistä lisätietoa. Samasta linkistä löydät sosiaalitoimiston henkilöiden yhteystiedot.

https://leppavirta.fi/sosiaalipalvelut

 

 

Liite 4. Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia toimia koskeva suunnitelma Leppävirran kunnan yläkouluun

 

Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset  

 

Kivelän koululle on laadittu järjestyssäännöt, joilla pyritään turvaamaan turvallista opiskeluympäristöä ja kasvattamaan nuoria yhteiskunnan sääntöjä noudattaviksi. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää kouluympäristön toimivuutta ja kaikkien viihtyvyyttä koulussa.  Järjestyssäännöistä ja kurinpidollisista toimista kouluissa tiedotetaan huoltajia ja oppilaita. Heitä on myös kuultu järjestyssääntöjä laadittaessa. Kasvatuskeskustelut ja kurinpitotoimien tulee olla oikean suhtaisia oppilaan ikätasoon, kehitykseen ja rikkeeseen nähden.

Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia toimia koskeva suunnitelmia päivitetään tarvittaessa lukuvuosittain ja suunnitelmia tarkastellaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.

 

Järjestyssääntöihin voi tarkemmin perehtyä seuraavasta linkistä:  

 

https://peda.net/leppavirta/peruskoulut/kivel%C3%A4n-yl%C3%A4koulu/jarjestyssaannot2

 

Järjestyssääntöjen rikkominen johtaa tarpeen vaatiessa perusopetuslain mukaisiin toimenpiteisiin. Oppilas voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun, jos hän on rikkonut järjestyssääntöjä, tai muuten menetellyt yleisen edun vastaisesti. Mikäli tästä ei ole apua, oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon, joka on rankaisutoimenpide. Kasvatuskeskustelu käydään mahdollisimman pian rikkeen jälkeen.

 

Kasvatuskeskustelun pitää tilanteen havainnut opettaja/ luokanvalvoja/ kiusaamistiimin jäsen. Myös rehtori tai apulaisjohtaja voivat tarvittaessa pitää/ olla mukana kasvatuskeskustelussa. Kasvatuskeskustelussa voi huoltajat olla läsnä fyysisesti tai puhelimen välityksellä, kasvatuskeskustelusta informoidaan aina huoltajaa. Se voi tapahtua koulupäivän aikana, mutta pääsääntöisesti koulupäivän jälkeen. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan.

 

On olemassa järjestyssääntöjen rikkomuksia, jotka voivat johtaa suoraan jälki-istuntoon ilman kasvatuskeskustelua. Mikäli rikkomukset jatkuvat tai ovat laadultaan erityisen törkeitä, voi rehtori antaa oppilaalle kirjallisen varoituksen.  

 

Koulun kurinpidollisena toimena voidaan käyttää myös määräaikaista erottamista. Tästä toimenpiteestä päättää Leppävirralla koululautakunta.  

   

Mahdollisissa rike-, vilppi-, ja häiriötilanteissa ensisijainen selvittämisvastuu on tapahtuman havainneella opettajalla.  Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus puuttua havaittuun kiusaamiseen tai mielipahaa aiheuttaneeseen tilanteeseen. Hän voi kysyä tarvittaessa apua rehtorilta, apulaisjohtajalta ja kiusaamistiimiltä. Vakavammat tai lisäselvitystä vaativat tapaukset hoitaa Kivelän koulussa kiusaamistiimi tai rehtori. Kaikista tapaukista tehdään kirjallinen selvitys, joka arkistoidaan. Kivelän koulun suojasuunnitelmassa on tarkennettu tapauksien selvittämisestä ja menettelytavoista.

 

Alla on esitetty tarkemmin kurinpidolliset toimet ja malli kasvatuskeskuteluihin.

 

 

Ohjauksen ja kurinpidon toimintamalli Kivelän koulussa  

 

  • Puuttumista vaativan rikkeen tai toiminnan havainnut opettaja puhuttelee oppilasta 

↓ 

  • jos saman oppilaan kohdalla alkaa tulla useita puhuttelutilanteita on seuraavana kasvatuskeskustelu 
  • tai jos rike/ toiminta vaatii jo ensimmäisellä kerralla tiukempaa puuttumista kuin puhuttelu 

↓  

Kasvatuskeskustelu 

  • opettaja, luokanvalvoja tai rehtori voi toimia kasvatuskeskusteluun määräävänä tahona 
  • ensisijainen toimenpide ennen jälki-istuntoa 
  • kasvatuskeskustelu merkitään Wilmaan 
  • mikäli samasta rikkeestä tulossa kolmas kasvatuskeskustelu velvoitetaan huoltaja osallistumaan kasvatuskeskusteluun ( mikäli huoltaja vastustaa, niin yhteys rehtoriin) 
  • huoltajalle on kuitenkin aina tiedotettava kasvatuskeskustelusta ja halutessaan hänellä on oikeus osallistua kasvatuskeskusteluun tai sen jatko-osaan. 
  • mikäli kolmesta kasvatuskeskustelusta (huoltajan oltava myös yhdessä mukana) huolimatta oppilaan toiminnassa ei tule muutosta → jälki-istunto 
  • kasvatuskeskustelu on aina ensisijainen jälki-istuntoon nähden, ellei kyseessä ole opettajan harkinnan mukaan vakava rike: tupakointi, väkivaltainen käytös tai vilppi kokeessa (näissäkin tapauksissa mahdollista käyttää kasvatuskeskustelua, mutta koska kyseessä on kuitenkin vakava rikkomus, niin suositellaan jälki-istunnon kirjoittamista) 

↓  

Jälki-istunto 

  • opettaja voi määrätä oppilaan jälki-istuntoon (oppilasta kuultava ennen jälki-istunnon määrämistä!) 
  • jälki-istunto merkitään Wilmaan ja siitä tiedotetaan huoltajia. Jälki-istunto on suoritettava mahdollisimman nopeasti, mielellään samana päivänä tai koulun yhteisenä jälki-istuntopäivänä 
  • jälki-istunnossa voi teetättää tehtäviä ja harjoituksia 
  • jos oppilaalle kertyy samasta rikkeestä kolme jälki-istuntoa tai useita jälki-istuntoja yhteensä 

↓  

Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmän kokous 

  • yksilökohtainen oppilashuoltoryhmän kokous, luokanvalvoja toimii koollekutsujana 
  • tarkoituksena saada nuorelle muutakin tukea käytökseen tai toimintaan kuin koulun tuki ( koulukuraattorille ohjaaminen, nuorten mielenterveyshoitajalle ohjaaminen, ohjaaminen sosiaalitoimeen) 
  • tässä vaiheessa viimeistään mukana jo sosiaalityö, koska jos jouduttaisiin varsinaisiin kurinpitotoimiin, niin sosiaalityö on kytkettävä mukaan oppilaan asioihin. 

↓  

Kirjallinen varoitus 

  • pääsääntöisesti vireillepano vaatii jo aikaisempaa puuttumista ja sen toteamista, että ohjaus, jälki-istunto ja moniammatillinen puuttuminen asiaan eivät auta 
  • kirjalliseen varoitukseen johtaneet rikkeet on yksilöitävä tarkasti 
  • vireille voi laittaa rehtori 
  • järjestettävä mahdollisuus huoltajalle ja oppilaalle kuulemistilaisuuteen ennen kirjallisen varoituksen antamista 

↓  

Määräaikainen erottaminen 

  • määräaikaiseen erottamiseen lähteminen vaatii yleensä aikaisempaa puuttumista, pois lukien tilanteet, joissa määräaikainen erottaminen voidaan turvallisuuteen vedoten pistää toimeen heti. 
  • asiasta päättää koululautakunta, vireille voi laittaa käytännössä sivistysjohtaja, rehtori suorittaa valmistelevaa työtä erottamisen vireille laittamiseksi 
  • maksimissaan 3 kk 
  • ei tarkoita vapautusta koulutyöstä, käytännössä tarkoittaa sitä, että oppilas tekee tehtäviä kotona/ suorittaa kokeet koulussa muuna kuin kouluaikana 
  • myös oppilashuolto järjestettävä oppilaalle 

 

Opetuksen epääminen

Oppilaalta voidaan evätä oikeus opiskeluun jäljellä olevaksi koulupäivän ajaksi. Päätöksen tekee rehtori (rehtorin poissa ollessa apulaisjohtaja) ja asiasta tiedotetaan huoltajaa. 

 

Luokanvalvoja aineenopettajan kanssa yhdessä kirjaa ja huolehtii oppilaan koulunkäynnin edistymisestä epäämisen ajalta. Oppilasta ja huoltajaa tiedotetaan mahdollisista tehtävistä epäämisen aikana.

 

Tapaus ilmoitetaan koulukuraattorille, joka tarjoaa mahdollisuutta keskustella koulunkäynnistä, tehtävistä ja kouluun paluusta.

 

Oppilaalle epäämisen kestosta/ tapauksesta riippuen tarjotaan myös muita oppilashuollollisia palveluita.

 

Luokasta poistaminen

Oppilas voidaan poistaa luokasta, jos oppilas käyttäytyy häiritsevästi, haitallisesti tai toiminta muuten estää opetuksen järjestämisen.

 

Oppilas voidaan poistaa luokasta käytävään tai aula tilaan, edellyttäen, että oppilas on opettavan opettajan valvottavissa.

 

Jos oppilas poistetaan luokasta opetuksen aikana, eikä opettajalla ole valvonta mahdollisuutta tilan tai opetuksen luonteen takia. Tällöin opettaja ilmoittaa siitä kiusaamistiimille/apulaisjohtajalle tai rehtorille ja saattaa oppilaan tiimin haltuun tai oppilas voidaan hakea luokasta, tilaan jossa valvonta onnistuu,

 

Tapaus kirjataan Wilmaan ja saatetaan huoltajan tietoon.

 

Luokanvalvoja on yhteydessä paikalliseen sosiaalihuollon henkilöihin, jos sellaista tarvetta ilmenee. Tällöin asiaa käsitellään moniammatillisesti.

 

SUUNNITELMA KASVATUSKESKUSTELUN KÄYTÖSTÄ KIVELÄN KOULUSSA 

Milloin kasvatuskeskustelua käytetään? 

 

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. (Perusopetuslaki 35 a §) 

 

Eli periaatteessa ennen jälki-istuntoa ja varsinaisia kurinpitotoimia oppilas on ohjattava kasvatuskeskusteluun. 

 

Kasvatuskeskustelun määrää: 

 

Aineenopettaja 

- mikäli jokin seuraavista toteutuu hänen tunneillaan: Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti 

 

Luokanvalvoja 

- mikäli oppilas myöhästelee toistuvasti, on luvatta poissa, poistuu koulualueelta. Lisäksi tietysti aineenopettajan kohdassa olevat syyt 

 

Rehtori/apulaisjohtaja 

- periaatteessa kaikissa asioissa, joissa aineenopettaja tai luokanvalvoja voivat määrätä kasvatuskeskustelun 

 

Kasvatuskeskustelun kirjaaminen ja tiedottaminen 

Kasvatuskeskustelun pitäjä kirjaa asian Wilmaan. Huoltajalle tulee tiedottaa kasvatuskeskustelusta ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä. 

 

Ohjeita kasvatuskeskusteluun 

- voidaan suorittaa useammassa osassa 

- kestää maksimissaan 2 tuntia 

- voidaan suorittaa koulupäivän aikana (välitunti) ja vaikka osa koulupäivän jälkeen 

- huoltajaa tulee tiedottaa kasvatuskeskustelusta ja heille tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai sen osaan 

- kasvatuskeskustelu tulee kirjata Wilmaan 

- kasvatuskeskustelun ideana on käydä läpi rike tai rikkeet, miettiä niihin johtaneita syitä ja pohtia sitä, miten toimintaa voisi muuttaa parempaan suuntaan 

- kasvatuskeskusteluun johtanutta rikettä ja toiminnan muuttumista sen suhteen voidaan tarkastella kasvatuskeskustelussa sovitun määrä-ajan päivän jälkeen. 

 

Lukuvuosisuunnitelman 2023-2024

Liite 1

Kivelän koulu Lv. 2023-2024

OPETTAJAT JA OPETETTAVAT AINEET

Häkkinen Niina Rehtori

Ahonen Mika KO

Ahtiainen Simo MA, FK, apulaisjohtaja

Böhmisch Tuulikki (yht)SA

Hiltunen Tiina MA, FK

Lehikoinen Lauri OPO

Kokkola Hanna AI

Knuutinen Heidi EN

Kosunen Erja-Leena MA, FK

Kuitunen Tanja EN, RU

Kumpulainen Tuulevi (yht) LI

Kärkkäinen Sari ERO

Laitinen Tiina (yht)KU 

Lepola Antti TN, UE

Raak Hanna MU

Manninen Marko MA, FK, TVT

MarjoTuula RU

Lappalainen Paula KO

Saarimäki Aija TS, TT

Sonninen Mari (yht) BG,TT

Sopanen Markku BG

Suvinen Antti (yht) LI

Tikkanen Mika HY

Aleksi Rauhala HY

Saastamoinen Matias AI

Lampinen Jelmiina LI, TT

Taskinen Tiina ERO

Savolainen Riitta AI, UE, ET

Kinnunen Irina(yht) (p-to) UO

Itkonen Laura ERO

 


HENKILÖKUNTA

Markkanen Suvi Koulusihteeri

Rossi Elina Koulukuraattori

Könönen Heli Koulunkäynnin ohjaaja

Immonen Leena Terveydenhoitaja

Kangasmäki Hanna Koulunkäynninohjaaja

Siistijät

Talonmies

Liite 2

Luokat ja luokanvalvojat

7A Antti Lepola

7B Mikael Åberg

7C Hanna Raak

7D Tanja Kuitunen

7E Aleksi Rauhala

7F Paula Miettinen

 

8A Antti Suvinen

8B Erja-Leena Kosunen

8CAapo Pullinen

8D Tuula Marjo

8E Anne-Mari Tirroniemi

8F Mika Ahonen

 

9A Aija Saarimäki

9B Paula Miettinen

9C Simo Ahtiainen

9D Riitta Savolainen

9E Tiina Hiltunen

9F Mika Tikkanen

 

7-9H 1 Tiina Taskinen

7-9H 2 Juha Kauppinen

Liite 3

Oppilashuollon yhteystietoja
Rehtori Niina Häkkinen 040 8206546 niina.hakkinen@leppavirta.fi
Opinto-ohjaaja Lauri Lehikoinen 040 7773687 anu.kemppainen@leppavirta.fi
Erityisopettaja Sari Kärkkäinen 044 7975562 sari.karkkainen@leppavirta.fi
Erityisopettaja Tiina Taskinen 044 76856543 tiina.taskinen@leppavirta.fi
Erityisopettaja Laura Itkonen 044 7975674 laura.itkonen@leppavirta.fi
Terveydenhoitaja Leena Immonen 044 7171362 eija.teittinen@kuh.fi
Koulukuraattori Elina Rossi 044 7507 045 elina.rossi@leppavirta.fi
Vastaava nuoriso-ohjaaja Kaisa Suhonen 0400 575196 kaisa.suhonen@leppavirta.fi
Sairaanhoitaja Pekka Harjuveteläinen 044 7171366 pekka.harjuvetelainen@kuh.fi

 

Perheneuvola

Sosiaalityöntekijä/ perheterapeutti Seija Tarro 040 8275495 seija.tarro@leppavirta.fi
Psykologi Laura Aalto 044 797 5415 laura-aalto@leppavirta.fi

 

Sosiaalitoimi

Sosiaalityöntekijä Maiju Kallio 0400 873 945 (puhelinaika ma-pe 12-13)

Sosiaalityöntekijä Emmi Sirviö 0400 873 946 emmi.sirvio@leppavirta.fi (puhelinaika ma-pe 12-13)

Sosiaalityöntekijälle voi jättää tekstiviestinä tai viestinä vastaajaan soittopyynnön!


Liite 4

Ohjauksen ja kurinpidon toimintamalli Kivelän koulussa

Puuttumista vaativan rikkeen tai toiminnan havainnut opettaja puhuttelee oppilasta

  • Jos saman oppilaan kohdalla alkaa tulla useita puhuttelutilanteita on seuraavana kasvatuskeskustelu
  • tai jos rike/ toiminta vaatii jo ensimmäisellä kerralla tiukempaa puuttumista kuin puhuttelu

Kasvatuskeskustelu

  • opettaja, luokanvalvoja tai rehtori voi toimia kasvatuskeskusteluun määrävänä tahona
  • ensisijainen toimenpide ennen jälki-istuntoa
  • kasvatuskeskustelu merkitään Wilmaan
  • mikäli samasta rikkeestä tulossa kolmas kasvatuskeskustelu velvoitetaan huoltaja osallistumaan kasvatuskeskusteluun ( mikäli huoltaja vastustaa, niin yhteys rehtoriin)
  • huoltajalle on kuitenkin aina tiedotettava kasvatuskeskustelusta ja halutessaan hänellä on oikeus osallistua kasvatuskeskusteluun tai sen osaan.
  • mikäli kolmesta kasvatuskeskustelusta ( huoltajan oltava myös yhdessä mukana) huolimatta oppilaan toiminnassa ei tule muutosta → jälki-istunto
  • kasvatuskeskustelu on aina ensisijainen jälki-istuntoon nähden, ellei kyseessä ole opettajan harkinnan mukaan vakava rike: tupakointi, väkivaltainen käytös tai vilppi kokeessa ( näissäkin tapauksissa mahdollista käyttää kasvatuskeskustelua)

Jälki-istunto

  • opettaja voi määrätä oppilaan jälki-istuntoon ( oppilasta kuultava ennen jälki-istunnon määrämistä!)
  • jälki-istunto merkitään Wilmaan ja siitä tiedotetaan huoltajia
  • jälki-istunto on suoritettava mahdollisimman nopeasti sen määräämisestä koulun yhteisenä jälki-istuntopäivänä
  • jälki-istunnossa voi teetättää tehtäviä ja harjoituksia
  • jos oppilaalle kertyy samasta rikkeestä kolme jälki-istuntoa tai useita jälki-istuntoja yhteensä

 Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmän kokous

  • yksilökohtainen oppilashuoltoryhmän kokous, luokanvalvoja toimii koollekutsujana
  • tarkoituksena saada nuorelle muutakin tukea käytökseen tai toimintaan kuin koulun tuki ( koulukuraattorille ohjaaminen, nuorten mielenterveyshoitajalle ohjaaminen, ohjaaminen sosiaalitoimeen)
  • tässä vaiheessa viimeistään mukana jo sosiaalityö, koska jos jouduttaisiin varsinaisiin kurinpitotoimiin, niin sosiaalityö on kytkettävä mukaan oppilaan asioihin.

Kirjallinen varoitus

  • pääsääntöisesti vireillepano vaatii jo aikaisempaa puuttumista ja sen toteamista, että ohjaus, jälki-istunto ja moniammatillinen puuttuminen asiaan eivät auta
  • kirjalliseen varoitukseen johtaneet rikkeet on yksilöitävä tarkasti
  • vireille voi laittaa rehtori
  • järjestettävä mahdollisuus huoltajalle ja oppilaalle kuulemistilaisuuteen ennen kirjallisen varoituksen antamista

Määräaikainen erottaminen

  • määräaikaiseen erottamiseen lähteminen vaatii yleensä aikaisempaa puuttumista, pois lukien tilanteet, joissa määräaikainen erottaminen voidaan turvallisuuteen vedoten pistää toimeen heti
  • asiasta päättää koululautakunta, vireille voi laittaa käytännössä sivistystoimenjohtaja, rehtori suorittaa valmistelevaa työtä erottamisen vireille laittamiseksi
  • maksimissaan 3 kk
  • ei tarkoita vapautusta koulutyöstä, käytännössä tarkoittaa sitä, että oppilas tekee tehtäviä kotona/ suorittaa kokeet koulussa muuna kuin kouluaikana
  • myös oppilashuolto järjestettävä oppilaalle

SUUNNITELMA KASVATUSKESKUSTELUN KÄYTÖSTÄ KIVELÄN KOULUSSA

Milloin kasvatuskeskustelua käytetään?

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. (Perusopetuslaki 35 a §)

Eli periaatteessa ennen jälki-istuntoa ja varsinaisia kurinpitotoimia oppilas on ohjattava kasvatuskeskusteluun.

Kasvatuskeskustelun määrää:

Aineenopettaja

  • mikäli jokin seuraavista toteutuu hänen tunneillaan: Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti

Luokanvalvoja

  • mikäli oppilas myöhästelee toistuvasti on luvatta poissa, poistuu koulualuuelta. Lisäksi tietysti aineenopettajan kohdassa olevat syyt

Rehtori

  • periaatteessa kaikissa asioissa, joissa aineenopettaja tai luokanvalvoja voivat määrätä kasvatuskeskustelun

Kasvatuskeskustelun kirjaaminen ja tiedottaminen

Kasvatuskeskustelun pitäjä kirjaa asian Wilmaan. Huoltajalle tulee tiedottaa kasvatuskeskustelusta ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä.

Ohjeita kasvatuskeskusteluun

  • voidaan suorittaa useammassa osassa
  • kestää maksimissaan 2 tuntia
  • voidaan suorittaa koulupäivän aikana ( välitunti) ja vaikka osa koulupäivän jälkeen
  • huoltajaa tulee tiedottaa kasvatuskeskustelusta ja heille tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai sen osaan
  • kasvatuskeskustelu tulee kirjata Wilmaan
  • kasvatuskeskustelun ideana on käydä läpi rike tai rikkeet, miettiä niihin johtaneita syitä ja pohtia sitä, miten toimintaa voisi muuttaa parempaan suuntaan
  • kasvatuskeskusteluun johtanutta rikettä ja toiminnan muuttumista sen suhteen voidaan tarkastella kasvatuskeskustelussa sovitun määrä-ajan päätyttyä.

 

 

 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä