Liite 4. Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia toimia koskeva suunnitelma Leppävirran kunnan yläkouluun

 

Käyttäytymisohjeet ja seuraamukset  

 

Kivelän koululle on laadittu järjestyssäännöt, joilla pyritään turvaamaan turvallista opiskeluympäristöä ja kasvattamaan nuoria yhteiskunnan sääntöjä noudattaviksi. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää kouluympäristön toimivuutta ja kaikkien viihtyvyyttä koulussa.  Järjestyssäännöistä ja kurinpidollisista toimista kouluissa tiedotetaan huoltajia ja oppilaita. Heitä on myös kuultu järjestyssääntöjä laadittaessa. Kasvatuskeskustelut ja kurinpitotoimien tulee olla oikean suhtaisia oppilaan ikätasoon, kehitykseen ja rikkeeseen nähden.

Kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia toimia koskeva suunnitelmia päivitetään tarvittaessa lukuvuosittain ja suunnitelmia tarkastellaan yhdessä huoltajien ja oppilaiden kanssa.

 

Järjestyssääntöihin voi tarkemmin perehtyä seuraavasta linkistä:  

 

https://peda.net/leppavirta/peruskoulut/kivel%C3%A4n-yl%C3%A4koulu/jarjestyssaannot2

 

Järjestyssääntöjen rikkominen johtaa tarpeen vaatiessa perusopetuslain mukaisiin toimenpiteisiin. Oppilas voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun, jos hän on rikkonut järjestyssääntöjä, tai muuten menetellyt yleisen edun vastaisesti. Mikäli tästä ei ole apua, oppilas voidaan määrätä jälki-istuntoon, joka on rankaisutoimenpide. Kasvatuskeskustelu käydään mahdollisimman pian rikkeen jälkeen.

 

Kasvatuskeskustelun pitää tilanteen havainnut opettaja/ luokanvalvoja/ kiusaamistiimin jäsen. Myös rehtori tai apulaisjohtaja voivat tarvittaessa pitää/ olla mukana kasvatuskeskustelussa. Kasvatuskeskustelussa voi huoltajat olla läsnä fyysisesti tai puhelimen välityksellä, kasvatuskeskustelusta informoidaan aina huoltajaa. Se voi tapahtua koulupäivän aikana, mutta pääsääntöisesti koulupäivän jälkeen. Kasvatuskeskustelu kirjataan Wilmaan.

 

On olemassa järjestyssääntöjen rikkomuksia, jotka voivat johtaa suoraan jälki-istuntoon ilman kasvatuskeskustelua. Mikäli rikkomukset jatkuvat tai ovat laadultaan erityisen törkeitä, voi rehtori antaa oppilaalle kirjallisen varoituksen.  

 

Koulun kurinpidollisena toimena voidaan käyttää myös määräaikaista erottamista. Tästä toimenpiteestä päättää Leppävirralla koululautakunta.  

   

Mahdollisissa rike-, vilppi-, ja häiriötilanteissa ensisijainen selvittämisvastuu on tapahtuman havainneella opettajalla.  Kaikilla koulun aikuisilla on velvollisuus puuttua havaittuun kiusaamiseen tai mielipahaa aiheuttaneeseen tilanteeseen. Hän voi kysyä tarvittaessa apua rehtorilta, apulaisjohtajalta ja kiusaamistiimiltä. Vakavammat tai lisäselvitystä vaativat tapaukset hoitaa Kivelän koulussa kiusaamistiimi tai rehtori. Kaikista tapaukista tehdään kirjallinen selvitys, joka arkistoidaan. Kivelän koulun suojasuunnitelmassa on tarkennettu tapauksien selvittämisestä ja menettelytavoista.

 

Alla on esitetty tarkemmin kurinpidolliset toimet ja malli kasvatuskeskuteluihin.

 

 

Ohjauksen ja kurinpidon toimintamalli Kivelän koulussa  

 

  • Puuttumista vaativan rikkeen tai toiminnan havainnut opettaja puhuttelee oppilasta 

↓ 

  • jos saman oppilaan kohdalla alkaa tulla useita puhuttelutilanteita on seuraavana kasvatuskeskustelu 
  • tai jos rike/ toiminta vaatii jo ensimmäisellä kerralla tiukempaa puuttumista kuin puhuttelu 

↓  

Kasvatuskeskustelu 

  • opettaja, luokanvalvoja tai rehtori voi toimia kasvatuskeskusteluun määräävänä tahona 
  • ensisijainen toimenpide ennen jälki-istuntoa 
  • kasvatuskeskustelu merkitään Wilmaan 
  • mikäli samasta rikkeestä tulossa kolmas kasvatuskeskustelu velvoitetaan huoltaja osallistumaan kasvatuskeskusteluun ( mikäli huoltaja vastustaa, niin yhteys rehtoriin) 
  • huoltajalle on kuitenkin aina tiedotettava kasvatuskeskustelusta ja halutessaan hänellä on oikeus osallistua kasvatuskeskusteluun tai sen jatko-osaan. 
  • mikäli kolmesta kasvatuskeskustelusta (huoltajan oltava myös yhdessä mukana) huolimatta oppilaan toiminnassa ei tule muutosta → jälki-istunto 
  • kasvatuskeskustelu on aina ensisijainen jälki-istuntoon nähden, ellei kyseessä ole opettajan harkinnan mukaan vakava rike: tupakointi, väkivaltainen käytös tai vilppi kokeessa (näissäkin tapauksissa mahdollista käyttää kasvatuskeskustelua, mutta koska kyseessä on kuitenkin vakava rikkomus, niin suositellaan jälki-istunnon kirjoittamista) 

↓  

Jälki-istunto 

  • opettaja voi määrätä oppilaan jälki-istuntoon (oppilasta kuultava ennen jälki-istunnon määrämistä!) 
  • jälki-istunto merkitään Wilmaan ja siitä tiedotetaan huoltajia. Jälki-istunto on suoritettava mahdollisimman nopeasti, mielellään samana päivänä tai koulun yhteisenä jälki-istuntopäivänä 
  • jälki-istunnossa voi teetättää tehtäviä ja harjoituksia 
  • jos oppilaalle kertyy samasta rikkeestä kolme jälki-istuntoa tai useita jälki-istuntoja yhteensä 

↓  

Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmän kokous 

  • yksilökohtainen oppilashuoltoryhmän kokous, luokanvalvoja toimii koollekutsujana 
  • tarkoituksena saada nuorelle muutakin tukea käytökseen tai toimintaan kuin koulun tuki ( koulukuraattorille ohjaaminen, nuorten mielenterveyshoitajalle ohjaaminen, ohjaaminen sosiaalitoimeen) 
  • tässä vaiheessa viimeistään mukana jo sosiaalityö, koska jos jouduttaisiin varsinaisiin kurinpitotoimiin, niin sosiaalityö on kytkettävä mukaan oppilaan asioihin. 

↓  

Kirjallinen varoitus 

  • pääsääntöisesti vireillepano vaatii jo aikaisempaa puuttumista ja sen toteamista, että ohjaus, jälki-istunto ja moniammatillinen puuttuminen asiaan eivät auta 
  • kirjalliseen varoitukseen johtaneet rikkeet on yksilöitävä tarkasti 
  • vireille voi laittaa rehtori 
  • järjestettävä mahdollisuus huoltajalle ja oppilaalle kuulemistilaisuuteen ennen kirjallisen varoituksen antamista 

↓  

Määräaikainen erottaminen 

  • määräaikaiseen erottamiseen lähteminen vaatii yleensä aikaisempaa puuttumista, pois lukien tilanteet, joissa määräaikainen erottaminen voidaan turvallisuuteen vedoten pistää toimeen heti. 
  • asiasta päättää koululautakunta, vireille voi laittaa käytännössä sivistysjohtaja, rehtori suorittaa valmistelevaa työtä erottamisen vireille laittamiseksi 
  • maksimissaan 3 kk 
  • ei tarkoita vapautusta koulutyöstä, käytännössä tarkoittaa sitä, että oppilas tekee tehtäviä kotona/ suorittaa kokeet koulussa muuna kuin kouluaikana 
  • myös oppilashuolto järjestettävä oppilaalle 

 

Opetuksen epääminen

Oppilaalta voidaan evätä oikeus opiskeluun jäljellä olevaksi koulupäivän ajaksi. Päätöksen tekee rehtori (rehtorin poissa ollessa apulaisjohtaja) ja asiasta tiedotetaan huoltajaa. 

 

Luokanvalvoja aineenopettajan kanssa yhdessä kirjaa ja huolehtii oppilaan koulunkäynnin edistymisestä epäämisen ajalta. Oppilasta ja huoltajaa tiedotetaan mahdollisista tehtävistä epäämisen aikana.

 

Tapaus ilmoitetaan koulukuraattorille, joka tarjoaa mahdollisuutta keskustella koulunkäynnistä, tehtävistä ja kouluun paluusta.

 

Oppilaalle epäämisen kestosta/ tapauksesta riippuen tarjotaan myös muita oppilashuollollisia palveluita.

 

Luokasta poistaminen

Oppilas voidaan poistaa luokasta, jos oppilas käyttäytyy häiritsevästi, haitallisesti tai toiminta muuten estää opetuksen järjestämisen.

 

Oppilas voidaan poistaa luokasta käytävään tai aula tilaan, edellyttäen, että oppilas on opettavan opettajan valvottavissa.

 

Jos oppilas poistetaan luokasta opetuksen aikana, eikä opettajalla ole valvonta mahdollisuutta tilan tai opetuksen luonteen takia. Tällöin opettaja ilmoittaa siitä kiusaamistiimille/apulaisjohtajalle tai rehtorille ja saattaa oppilaan tiimin haltuun tai oppilas voidaan hakea luokasta, tilaan jossa valvonta onnistuu,

 

Tapaus kirjataan Wilmaan ja saatetaan huoltajan tietoon.

 

Luokanvalvoja on yhteydessä paikalliseen sosiaalihuollon henkilöihin, jos sellaista tarvetta ilmenee. Tällöin asiaa käsitellään moniammatillisesti.

 

SUUNNITELMA KASVATUSKESKUSTELUN KÄYTÖSTÄ KIVELÄN KOULUSSA 

Milloin kasvatuskeskustelua käytetään? 

 

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. (Perusopetuslaki 35 a §) 

 

Eli periaatteessa ennen jälki-istuntoa ja varsinaisia kurinpitotoimia oppilas on ohjattava kasvatuskeskusteluun. 

 

Kasvatuskeskustelun määrää: 

 

Aineenopettaja 

- mikäli jokin seuraavista toteutuu hänen tunneillaan: Oppilas häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti 

 

Luokanvalvoja 

- mikäli oppilas myöhästelee toistuvasti, on luvatta poissa, poistuu koulualueelta. Lisäksi tietysti aineenopettajan kohdassa olevat syyt 

 

Rehtori/apulaisjohtaja 

- periaatteessa kaikissa asioissa, joissa aineenopettaja tai luokanvalvoja voivat määrätä kasvatuskeskustelun 

 

Kasvatuskeskustelun kirjaaminen ja tiedottaminen 

Kasvatuskeskustelun pitäjä kirjaa asian Wilmaan. Huoltajalle tulee tiedottaa kasvatuskeskustelusta ja hänelle tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai osaan siitä. 

 

Ohjeita kasvatuskeskusteluun 

- voidaan suorittaa useammassa osassa 

- kestää maksimissaan 2 tuntia 

- voidaan suorittaa koulupäivän aikana (välitunti) ja vaikka osa koulupäivän jälkeen 

- huoltajaa tulee tiedottaa kasvatuskeskustelusta ja heille tulee varata mahdollisuus osallistua kasvatuskeskusteluun tai sen osaan 

- kasvatuskeskustelu tulee kirjata Wilmaan 

- kasvatuskeskustelun ideana on käydä läpi rike tai rikkeet, miettiä niihin johtaneita syitä ja pohtia sitä, miten toimintaa voisi muuttaa parempaan suuntaan 

- kasvatuskeskusteluun johtanutta rikettä ja toiminnan muuttumista sen suhteen voidaan tarkastella kasvatuskeskustelussa sovitun määrä-ajan päivän jälkeen.