Lemin kunnan OPS-sisältö

Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri

Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Arviointi toteutetaan Lemillä yhtenäisin periaattein, mikä edistää oppilaiden tasa-arvoisen arvioinnin toteutumista. Arvioinnissa otetaan aina huomioon oppilaan ikätaso ja korostetaan yksilöllisyyttä ja eettisyyttä.

Arvionnin periaatteena ovat jatkuvuus, monipuolisuus, kannustavuus, oppimisen edistäminen, eteenpäin suuntaaminen ja realistisuus. Oppilasta osallistetaan sekä itsensä että muiden arvioimiseen.

Arvioinnissa pyritään vahvuuksien esille tuomiseen, tukemiseen ja positiivisen palautteen antamiseen.

Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla.

Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle.

Arvioinnin periaatteet

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin.

Arviointi perustuu aina opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin ja ne tulee olla sekä oppilaan että huoltajien tiedossa.

Arviointi ja palautteen antaminen kohdistuu aina oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppimisen arvioinnissa huomioidaan lisäksi opinnoissa edistyminen.

Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata arvioinnissa toisiinsa eikä arviointi kohdistu koskaan oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta ja avustajapalveluista huolehditaan. Oppilaan lievätkin oppimisvaikeudet ja puutteellinen suomenkielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä oppilaan opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa ja huomioi oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Arviointi- ja näyttötilanteissa oppilaalla tulee olla riittävästi aikaa ja erilaisia tapoja osoittaa osaamistaan ja mahdollisuuksia hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa.

Oppimisen edistäminen ja eteenpäin suuntaaminen
	oppimisen tavoitteiden avaaminen: oppilas tietää mitä häneltä odotetaan
	oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä, sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
	jatkuva arviointi ja palautteen antaminen
	kannustus ja tuki opettajalta ja ryhmältä
Jatkuvuus
	koko oppimisprosessin huomioiminen
	säännöllinen ja jatkuva arviointi
Realistisuus
	kuvataan oppilaan todellisen osaamisen tasoa
	kriteereihin perustuva arviointi
	kehittämistä vaativat asiat otetaan esille oppilasta arvostavalla tavalla
Monipuolisuus
	arviointikeskustelu
	oppimiskeskustelu
	itse- ja vertaisarviointi
	havainnointi
	yhteisarviointi
	suullinen arviointi
	sanallinen arviointi
	dokumentointi
	koe suullinen tai kirjallinen
	draama
	päiväkirja / portfolio / blogi
	sähköinen oppimisympäristö
Osallistavuus/vuorovaikutteisuus
	oppilas asettaa opettajan ohjauksessa tavoitteet omalle oppimiselle, työskentelylle ja käyttäytymiselle
	oppilas arvioi tavoitteiden saavuttamista
	itse- ja vertaisarviointi
	ohjataan oppilasta oman työskentelyn ja lopputuloksen arviointiin oman ikätason mukaisesti
Kannustavuus/positiivisuus
	oppilas saa kohdennettua ja säännöllistä positiivista palautetta
	palautetta opettajalta ja muilta oppilailta
Yksilöllisyys
	oppilas saa kohdennettua palautetta
Eettisyys
	validia ja reliaabelia
	oikeudenmukaista (ketään ei suosita toisen kustannuksella)
	vertailtavaa
	yhdenvertaista
	läpinäkyvää
	luotettavaa
	monenlaiseen näyttöön perustuvaa
	monipuolista
	vuorovaikutteista
Oikeudenmukaisuus
	oppilaita ei vertailla keskenään, vaan arviointi perustuu tavoitteisiin ja oppilaan omiin suorituksiin
	arviointi on tasapuolista
	arviointiperusteet tehdään näkyviksi
Huoltajien osallistaminen
	riittävästi palautetta oppilaan oppimisen edistymisestä, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä
	arvioinnin periaatteiden näkyväksi tekeminen
	huoltajat otetaan mukaan suunnittelemaan arviointikäytänteitä
	pyydetään palautetta arvioinnin toteuttamisesta

Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet

Jatkuvassa arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Itsearviointi ja vertaisarviointi auttavat oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Arvioinnin sähköisenä välineenä on esimerkiksi Wilman arviointityökalu, joka toimii sekä opettajan että oppilaan arvioinnin tukena.

Vertaisarvioinnissa oppilaat arvioivat toinen toisiaan. Oppilaat antavat rakentavaa palautetta toisilleen ja ottavat myös palautetta vastaan. Vertaisarviointi voi olla vapaamuotoista kommentointia tai ohjatumpaa opponointia pohjautuen yleisiin arviointikriteereihin.

Arvioinnin kohteet

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Oppiminen arvioinnin kohteena

Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen.

Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen ajan vahvistuvana, kumuloituvana prosessina.

Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

Työskentely arvioinnin kohteena

Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymien tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Käyttäytymisen arviointi perustuu Lemin opetussuunnitelman arvopohjaan, joten arvioinnissa otetaan huomioon:

• vastuullisuus
• ystävällinen käyttäytyminen
• sosiaaliset taidot
• toisten kunnioittaminen
• viihtyisän ja turvallisen ilmapiirin edistäminen
• sääntöjen noudattaminen

• oppilas arvioi
• opettaja arvioi
• huoltaja kommentoi

Tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyö huoltajien kanssa

• arvioinnin perusteista tiedotetaan huoltajille luokkakohtaisissa vanhempainilloissa joka syksy, lo / lv avaa arviointikriteereitä huoltajille
• huoltajia voidaan kutsua tutustumaan koulunkäyntiin, erityishuomio niihin huoltajiin, joiden lapset tarvitsevat tukea
• oppilaille avataan oppiaineittain arviointikriteerit
• oppilaan on suotavaa osallistua vanhempainvarttiin / arviointikeskusteluun

Arviointi nivelvaiheissa

Todistusten lisäksi toisen ja kolmannen vuosiluokan nivelvaiheessa arviointia tehdään myös arviointikeskustelussa. Arviointikeskustelun lisäksi voidaan keskustella mahdollisesta tuen tarpeesta ja tuen toteuttamisesta oppilaan, huoltajien, luokanopettajan ja erityisopettajan kesken. Keskustelujen pohjana voi käyttää oppilaan tekemää itsearviointia.

Toisen vuosiluokan lopulla tehdään omien opiskelutaitojen, oppiainekohtaisten taitojen ja oman käyttäytymisen itsearviointi. Samalla asetetaan itselle tavoitteita kolmannelle vuosiluokalle. Itsearvioinnin yhteydessä huoltajat voivat myös arvioida oppilasta.

Kolmannen vuosiluokan syksyllä palataan itsearvioinnin ohessa asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteiden toteutumista seurataan kolmannen vuosiluokan ajan esimerkiksi arviointikeskustelussa.

Todistusten lisäksi kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheessa arviointi voi sisältää arviointikeskustelun. Arviointikeskustelun lisäksi kuudennen vuosiluokan lopulla voidaan keskustella mahdollisesta tuen tarpeesta ja tuen toteuttamisesta oppilaan, huoltajien, luokanopettajan ja erityisopettajan kesken. Keskustelujen pohjana voi käyttää oppilaan tekemää itsearviointia. Arviointikeskustelun lisäksi opettaja voi käyttää myös muuta ohjaavaa palautetta, esimerkiksi vertaisarviointia.
Yleisperiaatteena pidetään, että oppilas, jonka arvioidaan saavuttaneen vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttävät tiedot ja taidot, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Opintojen aikainen arviointi

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Arviointi lukuvuoden aikana

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään

• mitä heidän on tarkoitus oppia
• mitä he ovat jo oppineet
• miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.[1] Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokilla 1–3 arviointi lukuvuositodistuksiin ja mahdollisiin välitodistuksiin annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Mikäli annetaan sanallinen arvio, todistuksesta tulee ilmetä, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Vuosiluokkien 4-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

Päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, joka on suorittanut kaikki opiskelemansa oppiaineet hyväksytysti.

Todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt sekä sanallisen ja numeroarvioinnin käyttö todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa

Vuosiluokilla 1-4 väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna.
Vuosiluokilla 5-9 väliarvioinnissa käytetään numeroarviointia ja välitodistus annetaan syyslukukauden päättyessä.
Vuosiluokalla 9 voidaan myös pyydettäessä antaa erillinen välitodistus jatko-opintoihin hakeutumista varten. Tällöin numeroarvioinnissa noudatetaan päättöarvioinnin kriteerejä.

Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus.
Vuosiluokilla 1-3 lukuvuositodistuksissa käytetään sanallista arviointia.
Vuosiluokilla 4-8 lukuvuositodistuksissa käytetään numeroarviointia.
Vuosiluokalla 9 päättötodistuksessa käytetään numeroarviointia.

Lukuvuositodistuksissa käytetään yhtenäistä todistuspohjaa ja ne annetaan periaatteilla, jotka on kuvattu todistuksen antamisesta valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa.

luokka	väliarviointi	lukuvuosiarviointi	itsearviointi, vertaisarviointi
1.-3.	arviointikeskustelu	sanallinen arviointi	x
4.	arviointikeskustelu	numeroarviointi kaikissa oppiaineissa numeroarviointi käyttäytymisessä	x
5.-8.	arviointikeskustelu mahdollinen numeroarviointi kaikissa oppiaineissa  numeroarviointi käyttäytymisessä	numeroarviointi kaikissa oppiaineissa numeroarviointi käyttäytymisessä	x
9.	arviointikeskustelu mahdollinen numeroarviointi kaikissa oppiaineissa  numeroarviointi käyttäytymisessä	numeroarviointi ei käyttäytymisen arviointia	x

Arviointikeskustelut oppilaan ja/tai huoltajien kanssa toteuttaa luokanopettaja tai luokanvalvoja marras- helmikuussa tai muuna sopivana ajankohtana.

Huolellisuus arvioidaan oppiaineiden yhteydessä. Siitä ei anneta erillistä numeroa.

Käyttäytymisen itsearviointia toteutetaan Wilmassa ja erilaisilla lomakkeilla.

Valinnaisaineiden arviointi: alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaineet arvioidaan sanallisena, muutoin annetaan numeroarviointi 4. luokasta alkaen. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisaineessa (1h valinnaisaine) osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.