Tuen muodot

Tuen eteneminen


Yleinen tuki. Yleinen tuki on kaikille varhaiskasvatuksen piirissä oleville lapsille suunnattua tavoitteellista toimintaa. Yleisen tuen menetelmät ovat kehitystä tukevia. Tuen lähtökohtana ovat huoltajien ja kasvatushenkilöstön havainnot lapsen kehityksestä ja tuen tarpeesta. Yleiseen tukeen kuuluu yhteistyö huoltajien, neuvolan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Tuen tarve voi olla hetkellistä tai pidempiaikaista, se voi ilmetä fyysisen, taidollisen, tiedollisen tai sosiaalisen kehityksen alueella. Tuen tarpeen ilmettyä henkilöstö pohtii yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa tapaa toimia lapsen tarpeita vastaavalla tavalla (esim. oppimisympäristön muokkaaminen).


Tehostettu tuki
Ellei yleinen tuki riitä aloitetaan toimenpiteet tehostetun tuen järjestämiseksi. Ennen tehostetun tuen aloittamista täytyy yleisen tuen menetelmät olla kokeiltuna. Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa ja yksilöllisempää lapsen kasvun ja oppimisen tukea. Tuki on jokapäiväistä, säännöllistä ja se sisältää useita pedagogisia tukimuotoja. Lisäksi käytössä voi olla myös joitain erityispedagogisia menetelmiä sekä rakenteellisia tukitoimia. Tehostettu tuki järjestetään määrältään ja laadultaan lapsen tarpeita vastaavaksi. Tuen muodoista sovitaan yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön, varhaiskasvatuksen erityisopettajan ja mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Sovitut asiat kirjataan osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Lapsen kehitystä ja kasvua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhteistyöpalavereissa. Tuen muoto tarkistetaan aina vastaamaan lapsen tuen tarvetta.

Erityinen tuki.
Ellei tehostettu tuki riitä, siirrytään erityiseen tukeen. Erityisen tuen piiriin kuuluvalla lapsella on yleensä laaja-alainen kehitysviivästymä, kehitysvamma tai he ovat monivammaisia. Erityinen tuki sisältää kaikki yleisen ja tehostetun tuen piirissä käytetyt menetelmät. Tuki on erityispedagogista osaamista ja rakenteellisia tukitoimia. Erityispedagoginen osaaminen on lapsen yksilöllistä ja suunnitelmallista ohjaamista ja tukemista. Tuessa hyödynnetään erityispedagogisia menetelmiä sekä tehdään tavoitteellista ja tiivistä yhteistyötä huoltajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisen tuen tarvetta arvioidessa huomioidaan eri osapuolten (huoltajien, kasvatushenkilöstön, varhaiskasvatuksen erityisopettajan, tutkivien ja kuntouttavien tahojen) näkemys tuen tarpeesta. Lainsäädännössä todetaan tukitoimia annettavan tuen tarpeen mukaan ei diagnoosiperusteisesti.

Ennen erityiseen tukeen siirtymistä lapselle tehdään pedagoginen selvitys. Kuortaneella kolmiportaisen tuen kaavakkeet ovat koulun Wilma -käyttöjärjestelmän yhteydessä. Sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä pedagogisen selvityksen ja asiantuntija lausuntojen perusteella. Lapsen tuen muodot kirjataan lapsen henkilökohtaiseen oppimisen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).

HOJKSissa määritellään se miten asiantuntija-arvioissa esitetyt suositukset ja tukitoimet liitetään osaksi lapsen arkea. Suunnitelmassa huomioidaan tuen järjestämisen edellyttämät muutokset ympäristössä, käytettävät menetelmät, välineet ja tarvittavat tuki- ja asiantuntijapalvelut. Suunnitelma laaditaan moniammatillisessa yhteistyöpalaverissa jossa mukana ovat huoltajat, kasvatushenkilöstö, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja muut yhteistyötahot. Suunnitelma tarkistetaan säännöllisesti. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetuksen piiriin on suunnitelman tarkistuksessa mukana myös tuleva esiopettaja.

Kuortaneella erityistä tukea saavat lapset ovat inklusoituna normaaliryhmiin joissa on ryhmäavustaja/henkilökohtainen avustaja. Tuen toteuttamisesta vastaa varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhdessä kasvatushenkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa.

 


Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä