Työyhteisövalmennuksen tavoitteena oli ideoida hyvinvoinnin vuosikelloa koulullemme. Työyhteisömme jäsenten tehtävänä oli etukäteen tutustua Rovaniemen Hyvinvoinnin vuosikelloon ja pohtia, mitä koulussamme jo tehdetään ja millaisia asioita hyvinvoinnin vuosikelloon olisi hyvä kirjata. 

Jakauduimme pienempiin ryhmiin seuraavasti: tukioppilasohjaajat, oppilaskunnan hallituksen ohjaavat opettajat, KiVa -tiimi, oppilashuolto ja nuorisotyö, esi-ja alkuopetus, pienluokkien opettajat/ohjaajan, alakoulun ylemmät luokat sekä yläkoulu. Ryhmät olivat osittain päällekkäisiä, joten pohdinnat toteutettiin joustavasti siten, että henkilöt saattoivat vaihtaa ryhmää välillä. Näillä kokoonpanoilla kirjasimme ylös, mitä koulussamme jo tapahtuu ja millaisia asioita olisi hyvä liittää osaksi hyvinvoinnin vuosikelloa. Huomasimme, että meillä tehdään jo paljon, mutta hyvinvoinnin vuosikellon tapainen yhteenveto on paikallaan, jotta saamme tekemiset kaikille näkyväksi.

Toteutimme työyhteisövalmennuksen osittain etäyhteyksien välityksellä korona-viruksen mukanaan tuomien kokoontumisrajoitusten takia.

Kolmannen työyhteisövalmennuksen päätimme pitää iltapäivällä, jolloin kenelläkään ei ollut kiire alkaville oppitunneilla ja pystyimme pysähtymään näiden asioiden äärellä kahdeksi tunniksi. Työyhteisövalmennuksen aloitimme koulupsykologin ja koulukuraattorin vetämällä pohdinnalta siitä, mikä on kasvuyhteisö? Millainen koulu on kasvuyhteisönä ja millaiset ovat eri toimijoiden roolit?

Työyhteisömme jäsenet oli jaettu etukäteen ryhmiin ja jokainen ryhmä sai tietyn osa-alueen tutustuttavakseen Kiilakosken kirjasta. Käsiteltävinä teemoina oli MoMo2 -valmennuksest tutut teemat, eli ryhmäprosessit, osallisuus, toimijuuden tukeminen sekä nuorten ja aikuisten väliset suhteet. Näitä teemoja käsiteltiin ryhmissä noin 20minuuttia ja pohdittiin, millaisia muutostavoitteita näihin liittyen löytäisimme. Lisäksi pohdittiin kokeiluideoita, joita voisimme mahdollisesti lähteä toteuttamaan koulussamme: toisen hankkeen tiimoilta on ideoita Pro Koulun toimintaperiaatteiden ottamista osaksi koulumme arkea, joten lähdimme syventämään tätä ajatusta.

Lopuksi kävimme läpi sitä, mitä koulussamme on hankkeen teemoilta tapahtunut syyslukukaudella ja kevätlukukauden alussa ja pohdittiin sitä, mitä työyhteisönä toivoisimme kevätlukukaudella tapahtuvan. Pohdinta päättyi siihen, että totesimme hankkeen painottuneen syyslukukaudella yläkouluun ja alakoulun ylempiin luokkiin, joten hanketyötä pyrittäisiin keväällä kohdistamaan alakoulun alemmille luokille.