Kuuden päivän kurssin järjesti Europass Teacher Academy Italian Firenzessä keskellä helteisintä heinäkuuta. Tulopäivänä hellettä oli piisannut 38 asteen edestä ja ensimmäinen yö majoituspaikassa olikin eteläeurooppalaisen hikinen.


Kurssin osallistujat tulivat Ruotsista, La Reuniónin saarelta Ranskasta, Portugalista, Espanjasta ja Kirkkonummelta. Kurssin osallistujat olivat minua ja ruotsalaista lukion opettajaa lukuun ottamatta luokanopettajia. Kurssilaiset kielitaito oli vaihteleva, mutta suurin osa kurssilaisista kommunikoi sujuvalla englannilla.  

Kurssi alkoi mindfulness-harjoituksella. Jokainen kertoi nimensä ja liitti siihen jonkin liikkeen. Viimeinen toisti lopulta kaikkien edellisten nimet sekä liikkeet. Näin harjoiteltiin keskittymistä. Ensimmäisenä päivänä emme ehtineet syventyä mindfulnessiin, vaan koko päivä meni kurssilaisten esitysten läpikäyntiin. Jokaisen piti tehdä maastaan ja koulustaan lyhyt esitelmä etukäteen, mutta esitelmät olivatkin huomattavasti suunniteltua pidempiä. Alla olevassa kuvassa olemme tekemässä mindfulness-harjoitusta, jossa maistellaan tuomiani suomalaisia karkkeja ja suklaita. Salmiakki ei ollut joidenkin mieleen, vaikka suurin osa olikin sitä maistanut jo aiemmin. Keskityimme jokaisen herkun kohdalla rauhallisesti siihen miltä se tuntui, tuoksui, näytti ja lopulta maistui. 

Odotukseni kurssin suhteen olivat korkealla. Tutustuin etukäteen Eliisa Leskisenojan teokseen Positiivisen pedagogiikan työkalupakki, jossa mm. esiteltiin Martin Seligmanin positiivisen pedagogiikan PERMA-teoriaa. Odotin kurssilta positiiviseen pedagogiikkaan paneutumista ja osittain tämä toteutuikin, vaikka teoriaan emme syventyneetkään.  

Kurssin pääpaino oli projektioppimisessa, jota toteutamme jo mm. monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Kurssi oli teoriapainotteinen, jossa opiskeluun vaihtelua toivat mindfulness-harjoitukset sekä muutamat retket, jotka järjestettiin opiskelun jälkeen (mm. kaupunkikierros, Pisan torni). Kertasimme erilaiset motivaatio-tyypit (sisäiset ja ulkoiset palkkiot) ja esimerkiksi laaja-alaisia taitoja melko hyvin vastaavat Key Competences –taidot. Keskiössä oli oppilaiden kiinnostuksen herättäminen oppimaan, erilaiset tavat motivoida oppilaita ja arvioida oppimisen tuloksia. Käsittelimme myös muun muassa kiusaamisen ehkäisyä sekä otimme käyttöön Edmodo-oppimisalustan.

Käytimme kokonaisen päivän siihen, että me kurssilaiset suunnittelimme pienissä ryhmissä (lähinnä maittain) oman projektin, johon sovelsimme project-based learning –teoriaa. Tämä tapa opiskella on täällä Pohjoismaissa tutumpaa kuin eteläisemmässä Euroopassa. Oma projektini oli sama kuin se, jonka toteutamme tänä lukuvuonna Riistaveden kouluissa, eli hyvinvointiteema eri näkökulmista (psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi). Tarkoitukseni oli saada kurssilta työkaluja positiivisen pedagogiikan tuomiseen koulupäivään ja tärkein anti kurssilta minulle oli mindfulnessiin tutustuminen. 

Viimeisenä kurssipäivänä kävin vierailulla Pisan tornia katsomassa. Liekö kohtalokin mukana, kun bussimatkoilla istuin sattumoisin Englannin Glastonburystä kotoisin olleen naisen vieressä, joka oli itse mindfulnessin asiantuntija. Bussimatka sujui joutuisasti kun keskustelimme mm. autoilu- ja koulukulttuurien eroista sekä meitä molempia kiinnostavista aiheista: rentoutuksesta, mindfulnessista, ja siitä, kuinka voisin niitä toteuttaa oppilaiden kanssa. Illalla tein vielä kierroksen kaupungilla ja kuvasin itseni Palazzo Vecchion edessä sijaitsevan Michelangelon David-patsaan kopion kanssa.

Yksi tämän KA1-hankkeen tavoitteista oli luoda kontakteja Eurooppaan ja kenties löytää sopiva kumppanikoulu, jonka kanssa voisimme aloittaa yhteistyön. Tältä kurssilta kumppania ei harmikseni löytynyt, koska kurssille ei osallistunut yhtään yläkoulun opettajaa. Seuraavaan Erasmus-hankkeeseen siis etsimme kumppanin toista kautta.