Yksi biologian osa-alue opetussuunnitelmassa on lajintuntemus ja oman eliökokoelman laatiminen. Eliökokoelma toteutetaan ja arvioidaan osana 8.-luokan biologian opintoja. Useimmiten eliökokoelma muodostuu kasveista. Kasvien ohella kokoelmassa voi olla muitakin metsässä eläviä eliöitä, esimerkiksi sieniä tai eläimiä. 

Kokoelman tekemisen voi aloittaa jo kesällä, jos haluaa. Sen ennättää tehdä hyvin myös syksyn aikana, osittain opettajan ohjauksessa. Eliökokoelman voi toteuttaa paperi- tai digiversiona. 

Valitse kokoelman kasvit seuraavasta listasta: 

puut: kuusi, mänty, kataja, pihlaja, harmaaleppä, tervaleppä, rauduskoivu, hieskoivu, haapa, puistolehmus, tammi, vaahtera, jalava, saarni, tuomi, paju,  

pensaat: lehtokuusama, vadelma 

varvut: mustikka, puolukka, variksenmarja, kanerva, suopursu 

ruohovartiset kasvit: valkovuokko, sinivuokko, oravanmarja, metsätähti, käenkaali, sudenmarja, kielo, vanamo, lillukka, kangasmaitikka, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, metsäorvokki, suo-orvokki, kissankäpälä, maitohorsma, mesiangervo 

heinät: metsälauha, kevätpiippo, nuokkuhelmikkä, metsäkastikka 

saniaiset, kortteet ja lieot: metsäalvejuuri, kallioimarre, hiirenporras, metsäkorte, riidenlieko 

sammalet: seinäsammal, kerrossammal, kynsisammal, sulkasammal, karhunsammal, rahkasammal 

jäkälät: poronjäkälä, palleroporonjäkälä, hirvenjäkälä, naava, luppo 

Yleisiä ohjeita kokoelman tekemisen avuksi: 
Video kasvien tunnistamisesta
Video kasvien keräämisestä
Video kasvien kuvaamisesta
Video kasvien prässäämisestä
Video: Suomen yleisimmät kasvit 1/2
Video: Suomen yleisimmät kasvit 2/2