6 Kasvatus ja oppiminen

Koulun pedagogiikan kehittäminen

Kaikissa Kuopion peruskouluissa noudatetaan Kuopion perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa ja lukuvuosisuunnitelmassa kuvataan koulukohtainen toiminta ja mahdolliset erityispiirteet.

Kuopion kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman
pohjana on Valtioneuvoston asetus 28.6.2012 perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta sekä Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet.

Kuopion perusopetuksen tuntijako

Koulun toimintakulttuurin sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutus kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Opettaja aktivoi oppilaita ja vastaa, että he ovat ikätasonsa huomioiden suunnittelemassa, asettamassa tavoitteita ja arvioimassa oppimistaan. Oppilaat osallistetaan ryhmän, luokan ja koko koulun toimintaan. Oppilaita osallistava toiminta kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Luokanopettajat ja -ohjaajat käyvät henkilökohtaiset oppimiskeskustelut oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa lukuvuoden aikana, ks. Oppimiskeskustelut

Koulun tulee huolehtia oppilasarvioinnin yhdenmukaisuudesta. Rehtori vastaa, että opettajat suunnittelevat opetusta ja toteuttavat arvioinnin yhdessä. Koulu tiedottaa arvioinnista oppilaita ja huoltajia.


Monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK) toteuttamisen periaatteet

Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet

Vuosittain toteutetaan vähintään kaksi laajaa monialaista oppimiskokonaisuutta, joista toinen voi olla kuntakohtainen ja toinen koulukohtainen. Lukuvuoden 2023 - 2024 kuntakohtainen monialainen oppimiskokonaisuus on kieli- ja kulttuuritietoisuus. Koulukohtaisen monialaisen oppimiskokonaisuuden koulu päättää itse oppilaita osallistaen. Vähintään toinen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan yhtenäisenä viikon kestävänä jaksona.

- MOK-viikolle voidaan tehdä oma työjärjestys
- Oppilaan työaika on oppilaan vuosiviikkotuntimäärä (esim 3. luokka 23 tuntia, 8. luokka 29 tuntia)
- Opettajan työaika on työjärjestykseen sijoitettu työmäärä

Mikäli koulukohtainen MOK jakautuu pitemmälle ajanjaksolle, tulee huolehtia että
- oppilaalla on MOKia oma vuosiviikkotuntimäärä
- oppilaalla on mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa
- MOK tarjoaa mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön
- MOK vahvistaa tiimiopettajuutta

Lukuvuosisuunnitelmaan merkitään MOKien ajankohta ja kesto, aihe ja oppilaiden osallisuus. Tarkempi kuvaus MOKeista on koulujen kotisivulla ennen MOKien alkamista.


Joustava esi- ja alkuopetus

Esi- ja alkuopetuksen aikuistiimi tekee joustavan esi- ja alkuopetuksen tiimisopimuksen. Tiimisopimukseen kirjataan, kuinka toiminnan periaatteet toteutuvat käytännössä, kuinka oppimispolkuja toteutetaan ja kuinka lapsiryhmien yhteistoimintaa on mahdollista järjestää.

Tiimisopimus liitetään koulun lukuvuosisuunnitelmaan.
Joustava esi- ja alkuopetus perusopetuksen opetussuunnitelmassa
Kuopion joustava esi- ja alkuopetus


Tieto- ja viestintäteknologia (tvt)

Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä edistetään kouluissa kehittämällä seuraavia osa-alueita:

  • opetushenkilöstön digipedagoginen osaaminen
  • oppilaiden digitaidot
  • digitaalisten laite- ja oppimisympäristöjen käyttö

Opetushenkilöstön digipedagogista osaamista kehitetään koulutusten sekä kouluilla toimivien pedagogisten tukihenkilöiden ja kiertävien digimentoreiden avulla. Osaamisen kehittymistä, koulutusta ja tuen tarpeita kartoitetaan vuosittain tehtävillä kyselyillä.

Kaikille oppilaille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet digitaitojen oppimiseen. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilaiden tvt-opetussuunnitelman mukainen osaaminen 2., 6. ja 9. luokan päättyessä. Opetussuunnitelman toteuttamisen tukena käytetään kaupungin omia digitaitokalentereita vuosiluokille 1 – 6 ja 7 – 9. 

Laite- ja oppimisympäristöjen käyttöä edistetään kiertävien digimentoreiden, koulukohtaisten teknisten tukihenkilöiden sekä oman tietohallinnon avulla. Varmistetaan, että kaikilla opettajilla on työtä varten käytössä henkilökohtainen päätelaite. Oppilaslaitemäärää kasvatetaan taloudellisten resurssien puitteissa. Lisäksi huolehditaan riittävistä tietoliikenneyhteyksistä jokaisessa koulussa. Laajennetaan ja syvennetään digitaalisten oppimisympäristöjen käyttömahdollisuuksia. Koulujen tekniset tukihenkilöt huolehtivat toimenkuvansa mukaisista tehtävistä.

Kuopio osallistuu useisiin perusopetuksen kehittämishankkeisiin, joissa digitalisaatiolla on keskeinen rooli. Kouluja digitalisaation kehittymistä tuetaan hankkeiden ja vuosittain toteutettavien kartoitusten avulla. Kartoituksen yhteydessä kukin koulu määrittelee itselleen kehittämistavoitteet seuraavalle lukuvuodelle ja seuraa tavoitteidensa toteutumista.

Koulukohtainen tvt-suunnitelma päivitetään osaksi lukuvuosisuunnitelmaa.

Lisätietoja:
perusopetuspäällikkö Taina Vainio 044 718 4018
perusopetuspäällikkö Mika Kuitunen 044 718 5151
koordinaattori Jarno Bruun 044 718 4417

Koulun toimenpiteet

6 KASVATUS JA OPPIMINEN 


Pedagogiikan kehittäminen 

Pedagogiset edellytykset luodaan lukujärjestystyöllä. On huolehdittu, että tiivis yhteistyö oman luokkatason sisällä on mahdollista. 

Lukuvuoden alussa jokainen opetustiimi tutustuu omien luokkatasojen opetussuunnitelman sisältöön ja suunnittelee opetuksensa sitä noudattaen. Luokkatasoissa sovitaan yhteisistä käytänteistä niin pedagogiikan kuin arvioinnin osalta. Opettajien välinen kommunikointi pyritään pitämään jatkuvana, avoimena ja kannustavana.  

Jokaiselle oppilaalle pyritään takaamaan mahdollisuus omatasoiseen oppimiseen sekä rauhalliseen oppimisympäristöön. Laadukas oppimisprosessi saadaan aikaan hyvään työrauhaan panostamalla sekä vaihtelevia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oppimismyönteistä ilmapiiriä edistetään pitämällä kiinni yhteisesti sovituista säännöistä.  

Oppimista edistetään laaja-alaisen erityisopetuksen tuella. Oppilaista muodostetaan tarpeen mukaisia joustavia opetusryhmiä. Laaja-alaista erityisopetusta järjestetään sekä samanaikaisopetuksena että pienryhmätoimintana.  

Arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen ja toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti tai digitaalisin välinein. Erityisen tärkeänä nähdään välitön suullinen palaute ja kannustaminen. Wilma-merkintöjen monipuolistuttua niiden käyttöä tehostetaan ennen kaikkea positiivisen palautteen antamisen välineenä mutta myös ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumisen keinona. 



Kuntakohtainen MOK: kieli- ja kulttuuritietoisuus 
 

1.–2. luokat  

Kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäämisen ydin on oman ryhmän jäsenten taustoihin tutustuminen. Kaikissa alkuopetuksen luokissa on oppilaita monenlaisista kulttuureista ja eri kielialueilta, joten tutustuminen aloitetaan heidän kulttuuritaustoistaan. Kunnioitetaan erilaisia kulttuureja tutustumalla tapoihin ja esimerkiksi opettelemalla tervehdyksiä monilla kielillä. Tutustutaan sekä oman että muiden kulttuurien perinteisiin, leikkeihin, lauluihin sekä arjessa että juhlassa.  

MOK toteutetaan Matkalla maailman ympäri- teemalla. Oppilaat jaetaan sekaryhmiin, jotka kiertävät eri toimintapisteissä. Toimintapisteissä tutustutaan muiden kulttuurien perinteisiin, leikkeihin ja lauluihin.   

 
3.–4. luokat   

Luokkatasot suunnittelevat oppisisällöt ja tavoitteet opetussuunnitelmaa eheyttäen. Tavoitteena on tutustua luokkatasoilla olevien oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoihin.  

Kolmansilla luokilla perehdytään Suomeen, sen virallisiin ja vähemmistökieliin sekä kulttuureihin.  

Neljänsillä luokilla tutustutaan lisäksi Pohjoismaihin ja Baltian maihin ja niiden kulttuuriin. 


5.–6. luokat  

Monialainen oppimiskokonaisuus Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu toteutetaan yhdessä syyslukukaudella. Tavoitteena pyrkiä pitäytymään vuosiluokkien oppiaineiden sisällöissä (kielet, ympäristöoppi). Hyödynnetään Jynkän koulun Jynkän koulu liikkuu KA1 –Erasmus-projektia (kansainväliset vierailijat) mahdollisuuksien mukaan.

 

Koulukohtainen MOK: Liikuntaa ja juhlakulttuuria 

1.–2. luokat  

Toiminnallisuus on osa alkuopetusluokkien toimintaa joka päivä. Liikunnalliset toimintatuokiot, laulut ja leikit näkyvät alkuopetuksen toiminnassa päivittäin. Oppilaita ohjataan terveisiin elämäntapoihin sekä kotona että koulussa. Tämä korostuu myös useiden oppiaineiden sisällöissä lukuvuoden aikana. Välituntileikkejä pyritään ohjaamaan liikunnalliseen suuntaan.  

Lähiympäristöä hyödynnetään retkeilemällä lähiympäristössä. Esiopetuksen kanssa pyritään toteuttamaan toiminnallinen leikki- ja liikuntapäivä kevään viimeisellä kouluviikolla. 


3.–4. luokat   

Luokkatasot suunnittelevat oppisisällöt ja tavoitteet opetussuunnitelmaa eheyttäen. Tavoitteena on tutustua eri liikuntalajeihin ja -seuroihin, tukea oppilaiden arkiliikkumista ja antaa virikkeitä mahdollisille uusille liikuntaharrastuksille.  

Toteutustapoina ovat mm. pikkuvälitunnit, jotka ovat tuntien sisälle sijoitettuja liikuntahetkiä. Viikolle pyritään saamaan useita seuravierailuita. Lähiliikunta-alueista hyödynnetään ainakin Lippumäen ja Rauhanlahden alueita. Viikon aikaiset oppisisällöt pyritään saamaan kokonaisvaltaisesti toiminnallisiksi. 

Tämän lisäksi järjestetään luokkien välisiä kisailuja. 


5.–6. luokat  

Oppilaita kannustetaan liikkumaan ja pelaamaan välitunneilla. Tämä mahdollistuu mm. välituntivälineiden hyvällä saatavuudella. 6. -luokkalaiset toimivat Välkkäri-ohjaajina nuoremmille, uusia 5. -luokkalaisia koulutetaan mahdollisuuksien mukaan ohjaajiksi.  

Juhlakulttuuriin perehdytään siten, että 5. -luokkalaiset ovat osaltaan vastaamassa joulujuhlan järjestämisestä ja 6. -luokkalaiset kevätjuhlasta. 

  

Joustava esi- ja alkuopetus 

Joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmat laaditaan jokaisen tiimin erikseen sopimilla tapaamisilla syyskuun 2023 aikana. Tiedonsiirtopalaverit pidettiin keväällä 2023. Talvella 2024 pidetään ensitietopalaverit ja keväällä 2024 kouluun tutustumispäivä toukokuussa.  

Ryhmät toimivat tiimisopimustensa mukaisesti. Yhteistoimintaa toteutetaan säännöllisesti.  

Esikouluryhmä 1 Majakat ja 1A-luokka (Kirsi Räsänen, Niina Kröger, Anne Kotilainen-Kröger ja Venla Kirjavainen)  

Esikouluryhmä 2 Reimarit ja 1B-luokka (Riitta Kolehmainen, Marko Laitinen ja Tarja Huttu)   

Esikouluryhmä 3 Ankkurit ja 1C- ja 1E -luokat (Miia Taskinen, Jaana Sarameri, Pirjo Savola ja Marja Nikarmaa) 

 
Erityisopettajat Eliisa Halonen ja Jaana Sarameri (1C) toimivat kiinteänä osana joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä.  
 
Suunnittelusta vastaavat kunkin yksikön varhaiskasvatuksenopettajat, luokanopettajat sekä erityisopettajat yhdessä. Toiminnassa tarvitaan myös lastenhoitajien ja koulunkäynninohjaajien työpanosta. Yksiköt suunnittelevat toimintansa itsenäisesti. Aihealueina ovat muun muassa ympäristö, tunnetaidot, taito- ja taideaineet.  


Koulun ja esiopetuksen välinen t
iimisopimukset:
Tiimisopimus 2023-2024.pdf

  

S2-opetus 

Suomi toisena/vieraana kielenä on tärkeä osa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien aikana eriyttämällä tai samanaikaisopetuksena. S2-opettajana toimii Perttu Kosonen ja Erja Kokkonen. Tänä lukuvuonna S2-tukea antavat samanaikaisopetuksena myös useat koulumme luokanopettajat. Lisäksi tukea ohjataan muihin lukuaineisiin, joita ovat muun muassa historia, yhteiskuntaoppi ja ympäristöoppi. S2-oppiaineen tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin yleisopetuksen äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Omana lisänään on suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Suomi toisena kielenä arvioidaan äidinkielen ja kirjallisuuden tilalla ja arviointi on sanallinen tai numeroarviointi.  


Tieto- ja viestintäteknologia 

Digipedagogiikan vastuut ja resursointi  

Koulullamme on kolme tutoropettajaa. Yksi jokaisessa tiimissä: Anni Vauhkonen vuosiluokilla 1–2, Janne Lappalainen vuosiluokat 3–4 ja Minna Parviainen vuosiluokat 5–6. Tutoropettajat vastaavat oman tiiminsä pedagogisesta tuesta ja digipedagogiikan kehittämisestä arjessa. Teknistä tukea antavat Petri Manninen ja Juho Paakkari. Oppilasagenttien ohjaavana opettajana toimii Minna Parviainen.  

Digipedagogiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä vastaa koko digitiimi, joka kokoontuu kuukausittain.  


Toimenpiteet oppilaiden riittävien digitaitojen varmistamiseksi  

Kaikki opettajat sitoutetaan noudattamaan digitaitokalenteria. Tutoropettajat pitävät asiaa esillä säännöllisesti ja antavat pedagogista tukea tarvittaessa. Oppilasagentit ovat luokissa opettajien apuna tarvittaessa.  

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä