6 KASVATUS JA OPPIMINEN 

Pedagogiikan kehittäminen 

Pedagogiset edellytykset luodaan lukujärjestystyöllä. On huolehdittu, että tiivis yhteistyö oman luokkatason sisällä on mahdollista. 

Lukuvuoden alussa jokainen opetustiimi tutustuu omien luokkatasojen opetussuunnitelman sisältöön ja suunnittelee opetuksensa sitä noudattaen. Luokkatasoissa sovitaan yhteisistä käytänteistä niin pedagogiikan kuin arvioinnin osalta. Opettajien välinen kommunikointi pyritään pitämään jatkuvana, avoimena ja kannustavana.  

Jokaiselle oppilaalle pyritään takaamaan mahdollisuus omatasoiseen oppimiseen sekä rauhalliseen oppimisympäristöön. Laadukas oppimisprosessi saadaan aikaan hyvään työrauhaan panostamalla sekä vaihtelevia opetusmenetelmiä hyödyntämällä. Oppimismyönteistä ilmapiiriä edistetään pitämällä kiinni yhteisesti sovituista säännöistä.  

Oppimista edistetään laaja-alaisen erityisopetuksen tuella. Oppilaista muodostetaan tarpeen mukaisia joustavia opetusryhmiä. Laaja-alaista erityisopetusta järjestetään sekä samanaikaisopetuksena että pienryhmätoimintana.  

Arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen ja toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti tai digitaalisin välinein. Erityisen tärkeänä nähdään välitön suullinen palaute ja kannustaminen. Wilma-merkintöjen monipuolistuttua niiden käyttöä tehostetaan ennen kaikkea positiivisen palautteen antamisen välineenä mutta myös ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumisen keinona. 

Kuntakohtainen MOK: kieli- ja kulttuuritietoisuus  

1.–2. luokat  

Kieli- ja kulttuuritietoisuuden lisäämisen ydin on oman ryhmän jäsenten taustoihin tutustuminen. Kaikissa alkuopetuksen luokissa on oppilaita monenlaisista kulttuureista ja eri kielialueilta, joten tutustuminen aloitetaan heidän kulttuuritaustoistaan. Kunnioitetaan erilaisia kulttuureja tutustumalla tapoihin ja esimerkiksi opettelemalla tervehdyksiä monilla kielillä. Tutustutaan sekä oman että muiden kulttuurien perinteisiin, leikkeihin, lauluihin sekä arjessa että juhlassa.  

MOK toteutetaan Matkalla maailman ympäri- teemalla. Oppilaat jaetaan sekaryhmiin, jotka kiertävät eri toimintapisteissä. Toimintapisteissä tutustutaan muiden kulttuurien perinteisiin, leikkeihin ja lauluihin.   

 
3.–4. luokat   

Luokkatasot suunnittelevat oppisisällöt ja tavoitteet opetussuunnitelmaa eheyttäen. Tavoitteena on tutustua luokkatasoilla olevien oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoihin.  

Kolmansilla luokilla perehdytään Suomeen, sen virallisiin ja vähemmistökieliin sekä kulttuureihin.  

Neljänsillä luokilla tutustutaan lisäksi Pohjoismaihin ja Baltian maihin ja niiden kulttuuriin. 

5.–6. luokat  

Monialainen oppimiskokonaisuus Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu toteutetaan yhdessä syyslukukaudella. Tavoitteena pyrkiä pitäytymään vuosiluokkien oppiaineiden sisällöissä (kielet, ympäristöoppi). Hyödynnetään Jynkän koulun Jynkän koulu liikkuu KA1 –Erasmus-projektia (kansainväliset vierailijat) mahdollisuuksien mukaan.

 

Koulukohtainen MOK: Liikuntaa ja juhlakulttuuria 

1.–2. luokat  

Toiminnallisuus on osa alkuopetusluokkien toimintaa joka päivä. Liikunnalliset toimintatuokiot, laulut ja leikit näkyvät alkuopetuksen toiminnassa päivittäin. Oppilaita ohjataan terveisiin elämäntapoihin sekä kotona että koulussa. Tämä korostuu myös useiden oppiaineiden sisällöissä lukuvuoden aikana. Välituntileikkejä pyritään ohjaamaan liikunnalliseen suuntaan.  

Lähiympäristöä hyödynnetään retkeilemällä lähiympäristössä. Esiopetuksen kanssa pyritään toteuttamaan toiminnallinen leikki- ja liikuntapäivä kevään viimeisellä kouluviikolla. 

3.–4. luokat   

Luokkatasot suunnittelevat oppisisällöt ja tavoitteet opetussuunnitelmaa eheyttäen. Tavoitteena on tutustua eri liikuntalajeihin ja -seuroihin, tukea oppilaiden arkiliikkumista ja antaa virikkeitä mahdollisille uusille liikuntaharrastuksille.  

Toteutustapoina ovat mm. pikkuvälitunnit, jotka ovat tuntien sisälle sijoitettuja liikuntahetkiä. Viikolle pyritään saamaan useita seuravierailuita. Lähiliikunta-alueista hyödynnetään ainakin Lippumäen ja Rauhanlahden alueita. Viikon aikaiset oppisisällöt pyritään saamaan kokonaisvaltaisesti toiminnallisiksi. 

Tämän lisäksi järjestetään luokkien välisiä kisailuja. 

5.–6. luokat  

Oppilaita kannustetaan liikkumaan ja pelaamaan välitunneilla. Tämä mahdollistuu mm. välituntivälineiden hyvällä saatavuudella. 6. -luokkalaiset toimivat Välkkäri-ohjaajina nuoremmille, uusia 5. -luokkalaisia koulutetaan mahdollisuuksien mukaan ohjaajiksi.  

Juhlakulttuuriin perehdytään siten, että 5. -luokkalaiset ovat osaltaan vastaamassa joulujuhlan järjestämisestä ja 6. -luokkalaiset kevätjuhlasta. 

  

Joustava esi- ja alkuopetus 

Joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmat laaditaan jokaisen tiimin erikseen sopimilla tapaamisilla syyskuun 2023 aikana. Tiedonsiirtopalaverit pidettiin keväällä 2023. Talvella 2024 pidetään ensitietopalaverit ja keväällä 2024 kouluun tutustumispäivä toukokuussa.  

Ryhmät toimivat tiimisopimustensa mukaisesti. Yhteistoimintaa toteutetaan säännöllisesti.  

Esikouluryhmä 1 Majakat ja 1A-luokka (Kirsi Räsänen, Niina Kröger, Anne Kotilainen-Kröger ja Venla Kirjavainen)  

Esikouluryhmä 2 Reimarit ja 1B-luokka (Riitta Kolehmainen, Marko Laitinen ja Tarja Huttu)   

Esikouluryhmä 3 Ankkurit ja 1C- ja 1E -luokat (Miia Taskinen, Jaana Sarameri, Pirjo Savola ja Marja Nikarmaa) 

 
 Erityisopettajat Eliisa Halonen ja Jaana Sarameri (1C) toimivat kiinteänä osana joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä.  
  
Suunnittelusta vastaavat kunkin yksikön varhaiskasvatuksenopettajat, luokanopettajat sekä erityisopettajat yhdessä. Toiminnassa tarvitaan myös lastenhoitajien ja koulunkäynninohjaajien työpanosta. Yksiköt suunnittelevat toimintansa itsenäisesti. Aihealueina ovat muun muassa ympäristö, tunnetaidot, taito- ja taideaineet.  

Koulun ja esiopetuksen välinen tiimisopimukset:
Tiimisopimus 2023-2024.pdf

  

S2-opetus 

Suomi toisena/vieraana kielenä on tärkeä osa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta. Opetus toteutetaan pääsääntöisesti äidinkielen ja kirjallisuuden oppituntien aikana eriyttämällä tai samanaikaisopetuksena. S2-opettajana toimii Perttu Kosonen ja Erja Kokkonen. Tänä lukuvuonna S2-tukea antavat samanaikaisopetuksena myös useat koulumme luokanopettajat. Lisäksi tukea ohjataan muihin lukuaineisiin, joita ovat muun muassa historia, yhteiskuntaoppi ja ympäristöoppi. S2-oppiaineen tavoitteet ovat pääpiirteittäin samat kuin yleisopetuksen äidinkielessä ja kirjallisuudessa. Omana lisänään on suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen. Suomi toisena kielenä arvioidaan äidinkielen ja kirjallisuuden tilalla ja arviointi on sanallinen tai numeroarviointi.  


Tieto- ja viestintäteknologia 

Digipedagogiikan vastuut ja resursointi  

Koulullamme on kolme tutoropettajaa. Yksi jokaisessa tiimissä: Anni Vauhkonen vuosiluokilla 1–2, Janne Lappalainen vuosiluokat 3–4 ja Minna Parviainen vuosiluokat 5–6. Tutoropettajat vastaavat oman tiiminsä pedagogisesta tuesta ja digipedagogiikan kehittämisestä arjessa. Teknistä tukea antavat Petri Manninen ja Juho Paakkari. Oppilasagenttien ohjaavana opettajana toimii Minna Parviainen.  

Digipedagogiikan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä vastaa koko digitiimi, joka kokoontuu kuukausittain.  

Toimenpiteet oppilaiden riittävien digitaitojen varmistamiseksi  

Kaikki opettajat sitoutetaan noudattamaan digitaitokalenteria. Tutoropettajat pitävät asiaa esillä säännöllisesti ja antavat pedagogista tukea tarvittaessa. Oppilasagentit ovat luokissa opettajien apuna tarvittaessa.