2 STRATEGIA, KEHITTÄMISSUUNNITELMA, OPETUSSUUNNITELMA 

Kaupungin yhteinen kehittämiskohde 

Lukuvuonna 2023–2024 kehittämisen kohteena on oppimisen tuen kehittäminen. 
 

Koulun toimenpiteet  

Oppimisen tuen kehittäminen  

Oppimisen tuen ryhmä koordinoi kolmiportaisen tuen toteutumista koulussa. Ryhmä seuraa säännöllisesti lukuvuoden aikana luokkien tuen tarvetta, tuen kohdentumista ja toteutumista. Annettava tuki on suunniteltua ja joustavaa eli muuttuu tarpeen mukaan. Tukimuoto voi olla eriyttäminen, joustavat ryhmittelyt, osa-aikainen erityisopetus, tukiopetus, ohjaajan tuki tai esimerkiksi pienessä ryhmässä opiskelu. Myös oppilashuollon palvelut ovat tarpeen tullen käytettävissä. 

Oppimisen tuen ryhmään kuuluvat Jynkän koulun laaja-alaiset erityisopettajat, erityisluokanopettajat, resurssiopettaja ja rehtori. Tiimi kokoontuu kerran kuussa. Varsinaisen kokoontuvan ryhmän lisäksi koulunkäynninohjaajat ovat keskeinen osa oppimisen tuen joustavaa tiimiä. 

1.–2. luokat    

Oppimisen tuki on kaikkien oppilasryhmässä toimivien aikuisten tehtävä. Jatkuvan arvioinnin avulla tukea pystytään kohdentamaan oikea-aikaisesti ja suunnittelemaan opetusta joustavasti. Tavoitteena on taata jokaiselle oppilaalle mahdollisuus opiskella oman oppimispolkunsa mukaisessa ryhmässä siten, että henkilökohtaiset tuen tarpeet tulevan mahdollisimman hyvin huomioiduksi.  

1.–2. luokilla erityisesti äidinkielen ja matematiikan tunteja on palkitettu samalla vuosiluokalla siten, että oppilaita voidaan jakaa joustavasti tuen tarpeen mukaisiin ryhmiin. Tällöin myös laaja-alaisen erityisopettajan tuen kohdentaminen samanaikaisesti usealle luokalle onnistuu. Koulunkäynninohjaajat toimivat luokanopettajien kanssa yhteistyössä oppitunneilla mahdollistaen oppilaille enemmän henkilökohtaista tukea oppimistilanteissa. 

Kaikissa alkuopetusluokissa on käytössä taululla näkyvä päiväkohtainen struktuuri, ja oppilaan päivän kulkua tuetaan myös visuaalisesti kuvallisen tai kirjallisen ohjauksen avulla. Luokissa on käytössä erilaisia kannustamistyövälineitä, joilla pyritään ohjaamaan oppilasta oikeaan suuntaan sekä opiskelu- että vuorovaikutustaidoissa. 

1C –luokka (yleisopetus) ja 1E –luokka (erityisluokka) tekevät yhteistyötä useamman tunnin päivässä. Yhteistyössä hyödynnetään opettajien vahvuuksia ja jaetaan oppilaita erilaisiin ryhmiin työskentelytavoista riippuen. Näin yleisopetuksen oppilaat saavat pienryhmätukea ja erityisluokan oppilaat pääsevät integroitumaan luonnollisesti yleisopetuksen ryhmään.  

3.–4. luokat   

Isot oppimisympäristöt mahdollistavat tehokkaan aikuisresurssin käyttämisen. Oppilaan työskentelyä, opiskelua ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan jakamalla oppilaita tarkoituksen mukaisiin ryhmiin, jolloin kullakin oppilaalla on mahdollisuus kehittyä oman tasonsa mukaisesti.  

Osa oppitunneista järjestetään koko luokkatason yhteisinä oppimistilanteina. Joillakin viikkotunneilla toteutetaan samanaikaisopetusta, jolloin esimerkiksi valmistavan ja S2- oppilaiden tuki vahvistuu. 

Toimintaa arvioidaan ja mukautetaan tarpeen mukaan. 

 
5.–6. luokat   

Koulupäivän alkuun käydään päiväjärjestys oppilaiden kanssa. Oppituntien alussa myös oppitunnin aiheet selvitetään oppilaille. Käydään oppitunnin aiheita moniaistisesti. Samanaikaisopettajia osalla tunneista. Erityisopettaja voi toimia samanaikaisopettajana tai ottaa oppilaita pienryhmään.  

Koulun oma tavoite lukuvuonna 2023–2024 on liikuntakasvatuksen lisääminen osaksi arkea:  

1.–2. luokat   

Toiminnallisuus on osa alkuopetusluokkien toimintaa joka päivä. Liikunnalliset toimintatuokiot, laulut ja leikit näkyvät alkuopetuksen toiminnassa päivittäin. Oppilaita ohjataan terveisiin elämäntapoihin sekä kotona että koulussa. Tämä korostuu myös useiden oppiaineiden sisällöissä lukuvuoden aikana. Välituntileikkejä pyritään ohjaamaan liikunnalliseen suuntaan.  

Lähiympäristöä hyödynnetään retkeilemällä lähiympäristössä. Esiopetuksen kanssa pyritään toteuttamaan toiminnallinen leikki- ja liikuntapäivä kevään viimeisellä kouluviikolla.   

3.–4. luokat   

Toiminnallisuutta oppitunneille mahdollisuuksien mukaan esim. matematiikan toiminnalliset oppimishetket ja kesken tunnin tapahtuvat taukojumpat. Välituntiturnauksia sählyssä, jalkapallossa, kaukalopallossa ja lentopallossa. Välitunteja aktivoittaa liikuntavälinelainaamot, joista oppilaat voivat lainata välitunneille itselle mieluisia tarvikkeita.  

Lisäksi hyödynnämme opetuksessa Jynkän seudun mahtavia lähiliikuntapaikkoja kuukausittain. 

5.–6. luokat   

Toiminnallisuutta oppitunneille mahdollisuuksien mukaan esim. englannin tunneilla sentence hunt. Rauhoittumis- ja keskittymisharjoituksia, jotta opitaan omia rauhoittumisen keinoja. Näin toiminnalliset oppitunnit ovat helpompia toteuttaa. Välituntiturnauksia esim. sähly, kaukalopallo, jalkapallo. Välitunneilla liikuntavälinelainaamot. Välkkäreiden (6.-luokkalaisten) ohjaamia pelejä eka- ja tokaluokkalaisille. Monarin järjestämänä pelivälitunti kerran viikossa 6. -luokkalaisille. 

Ohessa tiimien toimintasuunnitelmat:  

1.–2. luokkien tiimin toimintasuunnitelma 

Tiimiimme kuuluu lukuvuonna 2023–2024 seuraavat henkilöt: Kirsi Räsänen (1A), Riitta Kolehmainen (1B), Miia Taskinen (1C), Anna-Katri Pesonen(2A), Anni Vauhkonen (2B), Kaarle Ruokolainen (2C), Jaana Sarameri (1E), Eliisa Halonen (ela), Johanna Varis (ohjaaja), Irina Huttunen (ohjaaja), Jenna Heiskanen (ohjaaja) ja Marianne Matilainen (ohjaaja).  

Tiimimme kokoontuu keskiviikkoisin klo 14.05–15.30.  

Suunnitteluryhmän kokouksista laaditaan tiedote, joka on kaikkien luettavissa Teams’ssa. Tiimipalaverissa keskustellaan tarvittaessa suunnitteluryhmän asettamista aiheista. Tiimipalaverissa käydään läpi tulevan viikon käytännön asiat sekä käsitellään yhteisiä asioita joko koko tiimin voimin tai luokkatasoittain. Tiimissä pyritään tukemaan myös aikuisten hyvinvointia ja työssä jaksamista.  

Yhteisopettajuutta toteutetaan pääsääntöisesti luokkatasoittain. Opettajat suunnittelevat opetustyötä yhdessä. Opetus toteutetaan kuhunkin tilanteeseen sopivissa ryhmissä. Ideoita ja materiaaleja jaetaan tiimin kesken. Luokkien lukujärjestykset on synkronoitu siten, että yhteisopettajuus mahdollistuu hyvin. Tiimityötä ja yhteisopettajuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti lukuvuoden aikana.  

Formatiivinen arviointi on oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen, koululaisen taitojen kehittymiseen sekä koulun ja ryhmän jäsenenä toimimiseen. Tärkeää on välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen.  

Arvioinnin lähtökohtana on jokaisen oppilaan omat lähtökohdat ja tavoitteet, joista keskustellaan oppilaan kanssa Oma oppimispolku -vihkon ja Koululaiseksi kasvaminen -oppimiskeskustelulomakkeen pohjalta. Näihin keskusteluihin pyritään järjestämään kahdenkeskinen tuokio oppilaan ja opettajan välillä.  

Itse- ja vertaisarviointia toteutetaan monin tavoin eri materiaalien avulla. Itsearvioinnin tukena on Oma oppimispolku -vihko. 

Yhteisopettajuuden myötä oppilasarviointia toteutetaan pitkin lukuvuotta yhdessä luokkatason opettajien kanssa. Tämä mahdollistaa muun muassa oppilaiden joustavan ryhmittelyn, oppilaiden tuen jatkuvan arvioinnin sekä tuen kohdentamisen oikea-aikaisesti. Tunteja palkittamalla erityisesti äidinkielessä ja matematiikassa oppilaita voidaan jakaa joustavasti tuen tarpeen mukaisiin ryhmiin. Tämä mahdollistaa myös laaja-alaisen erityisopettajan tuen kohdentamisen samanaikaisesti usealle luokalle. Luokkataso toteuttaa lukuvuoden päättöarviointia keskustellen yhteistyössä.  

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja koululaisen taitojen kehittymistä arvioidaan kannustaen sekä vahvistaen hyvien asioiden ja tekojen huomaamista.  

Joustavaa esi- ja alkuopetusta toteutetaan tiimisopimusten mukaan. 

3.–4. luokkien tiimin toimintasuunnitelma   

Tiimiimme kuuluu lukuvuonna 2023–2024 seuraavat henkilöt: Soile Eskelinen 3A, Pasi Seppänen 3B, Maarit Kivimäki 3C, Arja Laukkarinen 4A, Janne Lappalainen 4B, Petri Manninen 4C, Eliisa Halonen (ela), Sirpa Niskanen (ohjaaja) ja Arja Vepsäläinen (ohjaaja) Suunnitteluryhmän kokouksista laaditaan tiedote, joka on kaikkien luettavissa Teams’ssa. Tiimipalaverissa keskustellaan suunnitteluryhmän tiedotteen mukaiset asiat. Lisäksi käydään läpi tulevan viikon asiat joko koko tiimin kanssa tai vuosiluokittain.  

Yhteisopettajuutta toteutetaan luokkatasoittain. Opettajat suunnittelevat opetustyötä yhdessä. Opetus toteutetaan kuhunkin tilanteeseen sopivissa ryhmissä.  

Luokkien lukujärjestykset on sijoitettu niin, että yhteisopettajuus mahdollistuu hyvin. Kolmannella luokalla näitä tunteja on 8 ja neljännellä 5. Lisäksi liikuntaluokkien liikuntatunnit on sijoitettu samoille tunnille, joka mahdollistaa luokkarajojen ylittävän yhteistyön. 

Tiimityötä ja yhteisopettajuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti lukuvuoden aikana.   

Formatiivinen arviointi on edelleen oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen ja sitä toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti, digitaalisin välinein, esim. Wilma. Tärkeää on antaa välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen. Summatiivinen arviointi perustuu formatiiviseen arviointiin.    

Arvioinnin välineinä käytetään myös itsearviointia ja vertaisarviointia valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita käyttäen, peukuttamalla sekä tekemällä eri oppiaineissa portfolioita (konkreettisia kansioita tai digitaalisesti).    

Oppilaan ohjausta kehitämme kiinnittämällä huomiota päivittäiseen oppilaan kohtaamiseen. Pyrimme järjestämään aikaa oppilaan kohtaamiselle. Jokaisella oppitunnilla opettajat ohjaavat oppilasta hänen omalla tasollaan. Kehitämme opiskelutaitoja siten, että itsenäinen työskentely, parityöskentely ja tietojen etsiminen onnistuvat. Opettaja keskustelee yhdessä oppilaan kanssa oppimiskeskustelukaavakkeen täyttämisestä.    

Pyrimme ohjaamaan oppilaita omatoimisuuteen ja vastuun ottamiseen omasta oppimisesta.   

 5.–6. luokkien tiimin toimintasuunnitelma    

5.–6.-luokkien tiimi kokoontuu keskiviikkoisin klo 14.10, tai koulun yhteisen palaverin jälkeen.  

 Tiimiin kuuluvat lukuvuonna 2023–2024:  

Erityisopettaja Leila Pelo  

Englannin opettaja Anne Tuovinen  

5A-luokanopettaja Hannele Roivanen  

5B-luokanopettaja Minna Parviainen  

5C-luokanopettaja Janne Ojala  

6A-luokanopettaja Juho Paakkari 

6B-luokanopettaja Jouko Soukkamäki 

6C-luokanopettaja Taina Kurikka 

 S2 -opettaja Perttu Kosonen toimii sovittujen 5. - 6. -luokkien oppilaiden kanssa   

Koulunkäynnin ohjaaja Petteri Karvonen 

5.-luokkien yhteistoiminta:  

toimivat yhteistyössä yläkerran päätyluokissa 

• Opetuksen suunnittelua tehdään yhdessä.   

• Erityisopettaja Leila Pelo toimii 5.-lk:lla palkitettu 2 matematiikan ja 2 äidinkielen tuntia viikossa  

  
6.-luokkien yhteistoiminta:     
   6. lk:t toimivat yhdessä 6bc 202 ja203 luokissa, 6A 106 luokassa  

• Erityisopettaja Leila Pelo 6.lk:lla palkitettu 3 äidinkielen ja 2 matematiikan tuntia. Lisäksi on 2-3/ h 6a ja 6c -luokille 

Tiimin yhteinen toiminta:  

5.–6. luokat  

• Monialainen oppimiskokonaisuus Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu toteutetaan yhdessä syyslukukaudella. Tavoitteena pyrkiä pitäytymään vuosiluokkien oppiaineiden sisällöissä. Hyödynnetään Jynkän koulun Jynkän koulu liikkuu KA1 -erasmusprojektia (ulkolaiset vierailijat) mahdollisuuksien mukaan 
• Lukuvuoden tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen oppilaiden kanssa     

• Välkkäri-ohjaaja-toiminta, uusia 5. -luokkalaisia koulutetaan mahdollisuuksien mukaan  

5.–6. luokkien arviointikäytänteistä: 

Formatiivinen arviointi on edelleen oleellinen osa päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se sisältyy oppiaineiden opetukseen ja sitä toteutetaan monilla eri tavoilla: suullisesti, digitaalisin välinein, esim. Wilma. Tärkeää on antaa välitön suullinen palaute ja kannustus sekä oppilaan huomaaminen. Summatiivinen arviointi perustuu formatiiviseen arviointiin.    

Arvioinnin välineinä käytetään myös itsearviointia ja vertaisarviointia valmiita tai itsetehtyjä lomakkeita käyttäen, peukuttamalla sekä tekemällä eri oppiaineissa portfolioita (konkreettisia kansioita tai digitaalisesti).    

Oppilaan ohjausta kehitämme kiinnittämällä huomiota päivittäiseen oppilaan kohtaamiseen. Pyrimme järjestämään aikaa oppilaan kohtaamiselle. Jokaisella oppitunnilla opettajat ohjaavat oppilasta hänen omalla tasollaan. Kehitämme opiskelutaitoja siten, että itsenäinen työskentely, parityöskentely ja tietojen etsiminen onnistuvat.  

Opiskelutaidot ja niiden vahvistaminen ovat tärkeät oppilaan ohjauksen kohteet. Pyritään vahvistamaan oppilaan oman oppimistyylin kehittymistä ja kokeillaan erilaisia oppimistapoja. Lisäksi oppilaita ohjataan hyvien koulutehtävärutiinien luomiseen ja ylläpitämiseen. Koulutyön aikatauluttamista harjoitellaan. Omien vahvuuksien löytämistä tuetaan. Oppilaan oman toiminnan ohjausta tuetaan ohjaamalla omien tavoitteiden asettamiseen.  

Syksyllä asetetaan kouluvuotta koskevat tavoitteet oppimiskeskustelukaavakkeen mukaisesti. Kannustamiseen ohjataan. Huomaa hyvä -toiminnan mukaisesti kehitämme oppilaan positiivista suhtautumista koulutyöhön. Reiluraha-systeemi tukee edellistä toimintaa. Yrityskylä-oppimiskokonaisuus toteutetaan kuudensilla luokilla ja sen tavoitteena on ohjata yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ymmärtämiseen ja omien ammattihaaveiden viriämiseen.  

Oppilaanohjauksesta vastaavat tiimin opettajat yhdessä. Erityisopettaja ja tiimin luokanopettajat sopivat tarvittaessa luokkakohtaisia oppilaan ohjauksen tavoitteita ja tarpeen mukaan ryhmittävät luokan oppilaita toiminnanohjauksen tavoitteita vastaaviksi. Toimintatapoja etsitään ja kehitetään lukuvuoden aikana oppilaan ohjauksen tavoitteita vastaaviksi.  Oppilaan ohjauksen keskiössä ovat: opiskelutaidot, koulunkäynti ja itsetuntemus.  

Erityisluokkien tiimisuunnitelma   

Tiimipalaverissa käsitellään erityisluokkien ajankohtaisista asioista:  

• Palaverissa pohditaan mihin koulun yhteisiin toimintoihin meillä olisi mahdollisuus osallistua.  
• Palaverissa käsitellään mennyt viikko ja pohditaan seuraavaa.  
• Käymme työnohjauksellisesti läpi yksilöiden ja ryhmän jaksamista työssä.
• Pohdimme ryhmien välistä yhteistyötä, sen kehittämistä ja mahdollisia pulmakohtia yhteistyössä.  

Erityisopetus ja Integraatio   

Kaikissa erityisluokissa pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään yleisopetukseen integrointia. Yksittäiset oppilaat ovat olleet aktiivisesti integroituneena yleisopetuksen ryhmiin. Integroinnit ovat onnistuneet hyvin. Pyrimme olemaan muiden luokkien apuna tarvittaessa ja mikäli se on oman ryhmän kannalta katsottuna mahdollista.  
 

Erityisluokkien välinen yhteistyö  

Erityisluokkien keskinäinen yhteistyö on kehittynyt vuosien aikana paljon. Sekä oppimistilanteissa että myös käyttäytymiseen liittyvissä tilanteissa on pystytty rakentamaan yhteistyötä. Tarvittaessa aikuiset tai oppilaat liikkuvat luokalta toiselle, vaikka kesken oppitunnin. Myös pysyvissä oppilassiirroissa on pystytty löytämään hyviä ratkaisuja. Kun toinen luokka on ollut liian täynnä, niin toinen luokka on pystynyt ottamaan oppilaan vastaan, vaikka luokkataso ei ole ollut oikea. Myös yleisopetuksesta olemme pystyneet ottamaan oppilaita kriisitilanteissa luokkiimme ja sitä kautta tarjoamaan apuja yleisopetukseen. Myös Alavan kanssa yhteistyö on vuoden aikana kehittynyt paljon.  


Erityisluokat ja ympyröivä yhteiskunta   

Pyrimme mahdollisuuksien mukaan liikkumaan lähiympäristössä esimerkiksi metsiin ja laavuille. Retket ovat pääsääntöisesti sujuneet hyvin. Retkille menemme pääsääntöisesti kävellen, mutta pidämme mahdollisuutena myös julkista liikennettä.  

Opetussuunnitelman mukaisen oppilaanohjauksen kehittäminen:   

Päivittäin aloitamme päivän kyselemällä oppilaiden hyvinvointia ja millä mielellä on tullut kouluun. Mikäli on ollut murheita tai iloja, niin mahdollisuuksien mukaan keskustellaan niistä yhdessä. Iltapäivällä pysähdytään hetkeksi ja mietitään, miten päivä on sujunut ja millä mielellä lähtee kotiin. Samassa yhdessä täytetään päiväarviointi oppilaan kanssa, jossa arvioinnin kohteena ovat opiskelu ja käytös.  

Vahvuudet ja tunnetaidot ovat päivittäin läsnä luokan arjessa mukana. Välillä harjoittelemme ja keskustelemme ryhmänä, miten pitäisi toimia ja käsitellä tunteita. Myös oppilaan henkilökohtaisia tunnetaitoja ja vahvuuksia käsitellään yhdessä aikuisten ja myös osittain muiden lasten kanssa.


Oppimisen ja hyvinvoinnin haasteiden tukeminen toimintakulttuuria kehittämällä:   

Kaikissa luokissa on hyvin vahva struktuuri ja samankaltainen toimintamalli. Mallia mietitään joka syksy uudestaan, kun nähdään, millainen ryhmä on kunakin vuonna luokassa. Oppilaat saavat henkilökohtaista ohjausta ja tukea omassa kouluarjessa jaksamiseen ja opiskeluun.