Koulumme painotus on oppiaine Äidinkieli ja kirjallisuus.

Painotuksemme vahvistaa ja tukee äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelman tavoitteiden (T1-T15) toteutumista. Kirjallisuutta opiskellaan erilaisia tekstejä lukemalla, kertomalla ja kirjoittamalla. Niitä myös kuunnellaan, kuvitetaan, esitetään ja katsotaan. Keskeisiä asioita ovat elämyksellisyys, ajatusten jakaminen, kirjallisuuden käsitteiden harjoittelu ja luova ilmaisu. Kirjallisuuden opiskelussa harjoitellaan systemaattisesti pari- ja lukupiirilukemista.  

Draamakasvatuksen tavoitteena on, että oppilas saa kokemuksia, tietoja ja taitoja draaman ja teatterin ilmaisukeinoista sekä työskentelytavoista. 

Kirjallisuusviikkoa vietämme viikolla 44, jolloin luemme liikunta-aiheisia kirjoja. Ilmaisutaitoviikkoa vietämme viikolla kahdeksan. Viikon aikana tutustumme vlogiin ja podcastiin. 

Koulukirjastomme Hippiäisen lukunurkka on koulumme sydän - se on lukemisen, tiedonhaun ja opiskelun paikka. 

Koulussamme on mahdollisuus suorittaa Kuopion kaupunginkirjaston Lentoon! -lukudiplomi.  

Koulumme opetussuunnitelmassa kuvataan mm. toiminta-ajatus, arvot, kasvatustavoitteet ja tuntijako.

Yhteisopettajuuteen kannustetaan ja sitä toteuttavat ykkös-, kakkos-, kolmos- ja nelosluokilla toimivat opettajaparit. Kutosluokalla toimii yksi yhteisopettajuusluokka. Osa erityisen tuen oppilaista opiskelee erityisluokassa, niitä ovat yhdysluokat 1-2 ja 3-6.

Opetustilat ovat tehokkaassa käytössä, jakotiloista on puutetta. Varasto- ja käytävätiloja hyödynnetään oppimisympäristöinä.

Oppilaita otetaan luokissa ja erilaisissa opetustilanteissa mukaan päätöksentekoon. Oppilaiden osallisuus ja koulun toiminnan suunnitteluun vaikuttaminen toteutuvat myös mm. oppilaskuntatoiminnan ja VL-raadin kautta.

Oppimiskeskustelut toteutetaan marras-tammikuussa. Ops-tiimi valmistelee ja tiedottaa arviointiin liittyvistä asioista, joista keskustelemme yhdessä.

Koulumme yhteiset käytänteet käsitellään oppilaiden kanssa säännöllisesti, neljä kertaa lukuvuoden aikana.

Kuopion joustava esi- ja alkuopetus

TIIMISOPIMUS

Osa 1

AIKUISTIIMI

Tiimiimme kuuluvat	Reetta Burtsov, Emilia Laitinen, Urpu-Maarit Bruun, Sari Turunen, Olli Laukkanen, Petri Pelkonen, Heli Pohjola, Pirjo-Liisa Komu, Johanna Kauhanen, Emilia Pasanen, Heli Lehtiniemi
Tiimisopimuksen päivämäärä	14.9.2023
Tiimisopimuksen päivitys ja arviointi	13.5.2024
Tiimimme kokoontumisajat ja -paikat	17.1.2024
Lapsiryhmämme	1A-D, 1-2E   Esiopetusryhmät: Kissankellot, Sananjalat, Kotaesikoulu, Runoratsut1
Oppimisympäristömme	Aurinkorinteen koulu ja sen lähiympäristö

 

Osa 2

TOIMINNAN PERIAATTEET

Kuvaus toiminnan periaatteiden toteutumisesta

 

PITKÄKESTOISET HETEROGEENISET PIKKUTIIMIT  

(Tähän kirjataan ryhmittelytavat, kestot ja ryhmien nimet, mutta ei lapsien nimiä.)

Ei ole toistaiseksi. Katsomme miten ryhmät muokkautuvat toiminnan edetessä.

 

Arviointi

 

LEIKKI, LEIKILLISYYS, TOIMINNALLISUUS

Toiminnalliset työtavat korostuvat sekä esikoulussa että koulussa.

 

Arviointi

 

OMATAHTISUUS

Esiopetuksessa aloitetaan joulun jälkeen lukemisen oppimispolku ja 1. luokalla aloitetaan kirjoittamisen oppimispolku syksyllä. Esi- ja alkuopetuksessa ryhmitellään oppilaita taitojen, aihepiirien ja mahdollisuuksien mukaan, jotta voidaan tukea oppilaiden oppimisen omatahtisuutta. Esiopetuksessa lapsi voi päättää ajoittain työskentelyjärjestyksen.

 

Arviointi

 

 

OMA OPPIMISPOLKU

Polkujen ja Montako tähteä väritetään –open opas tulostusversioihin: https://peda.net/kuopio/ejky/kaveri

Esiopetusvuonna käytössä lukemisen polku

Ekaluokalla käytössä kirjoittamisen polku

Tokaluokalla käytössä matematiikan polku

 

 

Miten kahdenkeskinen aika lapsen kanssa järjestyy? Ketä tarvitsen/tarvitsemme avuksi?	Koulussa kahdenkeskisen ajan järjestämiseksi tarvitaan lisäresursseja (ohjaajia, resurssiopettajaa).   Esiopetuksen ryhmässä on kaksi opettajaa, joten kahdenkeskisen ajan löytäminen on mahdollista.
Miten huoltajat ovat osallisia?	Esiopetuksessa oppimispolkua esitellään vanhemmille vanhempainillassa ja tiedonsiirtopalaverissa käydään vanhemman kanssa läpi opiskeltuja asioita.   Koulussa oppimispolkua voidaan käydä läpi oppimiskeskustelussa.   Lapselle asetetaan tavoitteet syksyllä yhteistyössä vanhempien kanssa sekä esikoulussa että koulussa siihen varattuun lomakkeeseen.
Huomioita seuraavalle vuodelle	Lapsen tiedot välittyvät koululle keväällä 2024 tiedonsiirtopalaverissa.

 

Osa 3

ESI-JA ALKUOPETUKSEN RYHMIEN YHTEISTOIMINTA

(Tätä osaa ei tarvitse täyttää, jos esi- ja alkuopetusryhmät toimivat yhteistoimintaryhmänä)

 

Käytettävissä oleva aikuisresurssi	Esikoulun puolella ryhmässä toimii kaksi opettajaa. Koulun puolella 1. luokalla vain yksi resurssiopettajan tunti/vko (sekin jaettu kahden luokan kesken), muuten käytössä vain koulunkäynninohjaaja lisäresurssina.
Suunnitelma yhteisestä tekemisestä	Muodostetaan ”kummiluokat” esiopetusryhmistä ja ekaluokista. Mietitään yhdessä opetustuokioita ja tapahtumia mahdollisuuksien mukaan, painottuen keväälle.   Joululaulajaiset.   Koulun puolelta välitetään tieto koulumme MOK-viikoista esikouluun. Vko 40 syksyllä, aiheena Liikuntaharrastukset. Kevään aiheena Kieli- ja kulttuuritietoisuus). Myös kirjallisuus- ja ilmaisutaitoviikot ilmoitetaan esikoulun väelle. Mahdollisesti yhteistä tekemistä liikuntaviikkoon liittyen.   Koulumme painotusops (Äidinkieli ja kirjallisuus) myös esikoulun käytössä.   Kevään suunnitelmat laaditaan tammikuun palaverissa.
Arviointi	13.5.2024 Mukaan pyydetään mahdollisesti tulevia 1.luokan opettajia. -à Eivät mukana 13.5. On sovittu uusi palaveri 22.5., jossa tulevat 1.luokan opettajat ja esikoulun väki miettivät ensi lukuvuoden raameja. Tiedottamisessa esikoulun suuntaan oli puutteita. Kevään MOK-aihe ilmoitettiin liian myöhään, jotta esikoulun väki olisi ehtinyt mukaan suunnitteluun. Myös ilmaisutaitoviikko jäi ilmoittamatta. Muuten suunnitelmat kummiluokkien kanssa toteutuneet suunnitellusti.

 

Pohjana Kuopion kaupungin esi- ja alkuopetuksen yhteistyökäytänteet: https://peda.net/kuopio/ejky/lomakkeita

 

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET (MOK)

1. Liikuntaharrastukset
Oppilaat valitsivat toiseksi MOK-aiheeksi liikuntaharrastukset oppilaskunnan järjestämässä äänestyksessä, jossa oli kerättynä luokista tulleita aiheita.

Ajoitus
MOK toteutetaan viikolla 40.  Jokainen luokkataso työskentelee vuosiviikkotuntimääränsä mukaisesti.  

Tavoitteet
- tutustutaan erilaisiin liikuntaharrastuksiin
- kannustetaan liikunnalliseen elämäntapaan "Askelviikko-teemalla"
- tutustutaan liikunnan hyötyihin (oppiminen, hyvinvointi)
- kokeillaan erilaisia / uusiakin liikuntaharrastuksia
- yhteistyö ja opiskelu erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskentely useiden eri aikuisten kanssa
- projektityöskentely

Sisällöt
-Otetaan liikunta-aihe huomioon mahdollisimman monessa oppiaineessa
esim. liikuntatarinan kirjoittaminen, draamassa ja ilmaisussa kehontuntemuksen kehittäminen, kuvataiteessa unelmien liikuntapaikan suunnittelussa/ tekemällä teos liikuntaharrastukseen liittyen, käsitöissä harrastevälineen suunnittelu/toteutus, matematiikassa liikunta-aiheisia laskuja

Digitaitojen kehittäminen ikätason/luokkatason mukaisesti: videoesittely, julisteen suunnitteleminen, liikuntaharrastuksen sääntöjen laatiminen sähköisesti

Arviointi
Työskentelyä arvioidaan itse- ja vertaisarvioinnin avulla
Luokkataso voi myös halutessaan laatia yhteisen arviointipohjan, jota hyödyntävät esim. palautekyselyn avulla. Kuinka moni lisäsi liikuntaa, kuka löysi uuden harrastuksen.

2. KIELI- JA KULTTUURITIETOINEN KOULU 

Kaupungin yhteinen monialaisen oppimiskokonaisuuden aihe tänä lukuvuonna on Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu. MOK toteutetaan kevätlukukaudella, jossa yhdistetään myös ilmaisutaidon oppimissisältöjä (painotukseemme liittyvä). 

Aika:  

MOK toteutetaan kevätlukukauden aikana helmikuussa. Jokainen luokkataso työskentelee vuosiviikkotuntimääränsä mukaisesti.   

Tavoitteet:  

-Suomen kulttuurihistoriaan ja suomen kieleen tutustuminen 

- yhteistyötaidot, opiskelu erilaisissa ryhmissä ja useiden eri aikuisten kanssa  
- projektityöskentely  
- ilmaisutaidot 

Arviointi  
Arviointi on jatkuvaa. Työskentelyä arvioidaan myös itse- ja vertaisarvioinnin avulla.   

 

TVT-SUUNNITELMA 2023-24

Lukuvuodelle 2023-2024 tavoitteeksi asetettiin: 

• Luodaan digitutoreille vuosikello, jolloin tutoreiden työt jakaantuisivat paremmin koko lukuvuodelle.
• OppilasAgenttien ohjaajien ja digitutoreiden työn organisointi uudelleen. 
• Digitaalisen ympäristön käyttöönotto henkilökunnalle.

Toimenpiteet:  

• Digitutorit suunnittelevat syksyn aikana yhdessä tutorin vuosikellon opettajien tuen tarpeiden perusteella.
• Kuluvana lukuvuonna digitutoreiden määrä on kasvanut kahdesta kolmeen. Kaksi tutoria ohjaa OppilasAgentti –toimintaa, jonka lisäksi opettajien on mahdollista saada pedagogista tukea kaikilta kolmelta
• Luodaan koulun henkilökunnalle Teams-ympäristö, jonne tallennetaan tärkeitä yhteisiä dokumenttejaja jossa henkilökunta voi tehdä yhteistyötä. 

2. Miten koulunne digipedagogiikan kokonaisvaltainen kehittäminen ja sen vastuut on määritelty? Miten pedagoginen ja tekninen tuki koulussanne organisoidaan ja resursoidaan niin, että se hyödyttää kaikkia opettajia?

Digipedagogiikan kehittämisvastuu kuuluu pääsääntöisesti koulumme digitiimin jäsenille. Jäseninä ovat rehtori Esa Miettinen, digitutorit Elina Sipilä, Matti Haverinen ja Ossi Hyvönen sekä atk-vastaavat Marko Rissanen ja Olli Laukkanen. Digitutorit vastaavat ensisijaisesti digipedagogiikan kehittämisestä ja atk-vastaavat teknisistä ratkaisuista sekä niihin liittyvistä ongelmatilanteista. Tehtäviä hoidetaan yhteisesti omien taitojen ja kykyjen mukaan: digitutorit voivat auttaa teknisissä pulmissa ja atk-vastaavat digipedagogisissa kysymyksissä. Pedagogisen tuen tasainen jakaminen huomioidaan siten, että digitutorit pyrkivät käymään digiagenttien kanssa kaikissa luokissa kouluvuoden aikana vähintään 1-2 kertaa. Lisäksi digitutoreita voi varata erikseen omiin projekteihin. Teknistä tukea tarvitaan päivittäin ja henkilökunta tietää, että kysymällä keneltä tahansa digitiimin jäseneltä neuvoa, ongelmiin saa apua. 

3. Miten varmistetaan, että kaikki oppilaat oppivat riittävät digitaidot? 
    
   Opettajia rohkaistaan käyttämään opetuksessaan tieto- ja viestintätekniikkaa. Kaikki tietokoneet ja iPadit ovat varattavissa nettivarauskalenterin kautta. Tvt-mentori käy mahdollisuuksien mukaan luokissa antamassa opetusta/vinkkejä. Kouluttautumista ja tietokoneiden käyttöön kannustamista pidetään aktiivisesti esillä ja tutoropettajat toimivat opettajien tukena. Atk-vastaavat toimivat arjessa apuna sekä teknisissä että pedagogisissa haasteissa. Lisäksi oppilaiden vertaisoppimista hyödynnetään opetuksessa niin, että taidon jo osaavat oppilaat voivat toimia tutoreina toisille oppilaille ja ryhmille. 
    
   Ohjeistetaan ja koulutetaan opettajia käyttämään laitteita ja ohjelmistoja.  

Muistutetaan digitaitokalenterista https://peda.net/kuopio/tvt-tuki/digikalenteri. Pyydetään tarvittaessa digitutoria avuksi, jos opettajan omat digitaidot eivät riitä. Kalenteri on tulostettu luokkiin näkyville. Opettaja voisi merkitä siihen tvt-taidot, jotka on jo harjoiteltu ja mitä taitoja harjoitellaan. Asiaa pidetään esillä luokkatasopalavereissa. Digitaitokalenterin sisältämiä opiskelukokonaisuuksia jaksotetaan niin, että niitä opiskellaan tasaisesti koko lukuvuoden ajan. 

Koulumme digitiimin näkemysten sekä opettajille suunnatun kyselyn mukaan olemme edistyneet viime vuosina tvt:n käytössä ja aiemmin tavoitteeksi asetettuja käytäntöjä on saatu toimimaan. Koulussa seurataan laitteiden käyttöä ja pohditaan laitteiden sijoittelua ja käytettävyyttä. Koulussa on opettajia, jotka seuraavat uutta teknologiaa ja ovat kiinnostuneita kokeilemaan uusia ratkaisuja. Koululla on yleensä riittävästi ajanmukaisia päätelaitteita silloin, kun opettaja niitä tarvitsee opetuksessaan. Oppilaslaitteita hyödynnetään aktiivisesti ja niiden varaaminen on koettu sujuvaksi. Koulussa on pysyvä toimintamalli OppilasAgentti –toiminnasta. Oppilaiden osaamista kehitetään systemaattisesti ja heille on säännöllisiä kokoontumisia. OppilasAgenttien osaamista hyödynnetään laajasti koulussa sekä oppilaiden että koulun aikuisten digiosaamisen kehittämiseksi. 

Vuoden 2023 opettajille suunnatussa kyselyssä on kartoitettu opettajakohtaisesti, missä aiheessa opettajat kaipaavat lisätukea. Tätä kartoitusta käytetään pohjana, kun lisätuen kohdentamista suunnitellaan.