Kuopion kansalaisopistossa on ollut mahdollisuus opiskella maailmanmusiikkia yli 10 vuoden ajan. Viime keväänä, toukokuussa 2024, Kansanlauluyhtye ILolle avautui mahdollisuus lähteä kulttuurivaihtoon Italiaan opiskelemaan Salenton alueen perinne- ja kansanmusiikkia. Euroopan Unionin tukema, oppilaitosten välinen Erasmus-vaihto mahdollisti kahdeksan opiskelijan ja kolmen opettajan viikon mittaisen opintomatkan Padovaan Koillis-Italiaan. Opiskelu tapahtui paitsi luentojen muodossa, myös erityisesti yhteismusisoinnin ja tanssin avulla, yhdessä paikallisten muusikoiden, tanssijoiden ja harrastajien kanssa. Välitön vuorovaikutus, uuden oppimisen halu sekä yhdessä tekemisen riemu siivittivät kulttuuriperinnön jakamista molempiin suuntiin.

Kuva: Eero Laitinen

Matkailun sanotaan avartavan näkemyksiämme. Vaikka usein muistamme, että Suomessa asiat ovat aika lailla hyvin, on kulttuurivaihto parhaimmillaan tajunnan räjäyttävä kokemus. Italia tunnetaan maana, jossa kulttuuri kukoistaa, maasta löytyy loistokkaita matkailukohteita, makuelämyksiä ja kauneutta. Harvoin kuitenkaan muistamme, että meillä Suomessa on tasa-arvo, pitkälle kehittynyt demokratia ja upea luonto metsineen ja järvineen. Nämä ovat ulkomailla asioita, joista Suomi tunnetaan. Ollessamme kulttuurivaihdossa maailmalla edustamme usein asioita, joita pidämme itsestään selvinä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että muualla maailmassa asiat olisivat samalla tavalla kuin meillä.
Kuva: Eero Laitinen

Yksi mieliinpainuvimmista hetkistä oli kaupunkibussissa, jossa viereemme istui parikymppinen nuori mies. Hän halusi avata keskustelun ja kysyi, mistä päin olemme kotoisin. Suomesta, vastasimme. Mies ilahtui ja huudahti, että teillähän on toimiva demokratia! Seuraavana päivänä taas ihmettelimme vanhempien naisten hämmästelyä, kuinka opettajana (ja matkalla mukana) voi olla neljän lapsen äiti, vieläpä niin, että mies oli jäänyt kotiin hoitamaan yhteisiä lapsia koko matkan ajaksi. Kansanlauluja laulaessa ja niistä keskustellessa tuli myös esille, että Italiassa pilkkalauluja on saanut esittää vain naisista. Meillä Suomessa tasa-arvon nimissä pilkkalauluja voi laulaa kenestä vain. Maailmalla edustimme juuri niitä asioita, jotka tuntuivat meistä itsestäänselvyyksiltä.
Kuva: Eero Laitinen

Vaihdossa mukana ollut ILolainen kuvailee matkaa näin: ”Vaikuttavin asia, jonka muistan, on kuitenkin se, että minulla oli mahdollisuus tutustua perintöön, kulttuuriin, kieleen, tanssiin ja musiikkiin Salentosta, Kaakkois-Italiasta. Vaikka olen henkilökohtaisesti kotoisin Etelä-Euroopasta, en tiennyt mitään tästä hyvin ainutlaatuisesta kansanperinteestä, joka sai alkunsa kreikkalaisen ja italialaisen kulttuurin sekoituksesta, jossa oli ripaus länsiafrikkalaisia melodioita. Minuun teki erityisen vaikutuksen se, että Salenton ihmiset käyttivät jo vuosisatoja sitten musiikkiterapeuttista Pizzicaa emotionaalisten häiriöiden parantamiseen, vaikka niiden katsottiin tuolloin johtuvan hämähäkin puremista. Tämä on toinen esimerkki perinteisiin kulttuureihin ankkuroiduista todellisista viisauksista, jotka olemme nyt löytämässä uudelleen tieteellisillä lähestymistavoilla. Olen myös liikuttunut kuullessani Salenton hyväksikäytetyistä talonpoikaisnaisista kertovan laulun "Fimmine Fimmine" tarinasta ja nähdessäni, miten he saattoivat käyttää musiikkia hymninä puolustaakseen oikeuksiaan ja ihmisarvoaan. Näin voimakkaat laulut toimivat nyt levittäjinä tasa-arvon, ihmisarvon kunnioittamisen ja suvaitsevaisuuden sanoman välittämiseksi maailmanlaajuisesti, ja me (Kansanlauluyhtye ILo) aiomme puolustaa näitä Salentina-lauluja tänä kesänä suomalaisilla kansanmusiikkifestivaaleilla levittääksemme tätä kulttuuria yhä syvemmälle Suomeen."

"Fimmine, fimmine" -laulu esitettynä yhdessä:

Kansanlauluyhtye ILo