Kielikukkanen
Kielikukkanen
Kielikukkanen: pedagogista kehittämistä ja yhteistyötä kielten opetukseen
Kielikukkanen-hankkeessa kehitettiin uusia malleja kansalaisopistojen kieltenopetukseen kahden vuoden ajan. Ensimmäisenä vuonna hankkeessa pilotoitiin uusia toimintamalleja kielten kurssisuunnittelussa sekä verkko- että lähiopetuksessa. Lisäksi ensimmäisenä vuonna aiheena oli osaamisperusteisuus. Toisena vuonna jatkettiin osaamisperusteisuuden parissa ja perehdyttiin erityisesti arviointiin. Tämän lisäksi kehitettiin verkostoitumista kansalaisopistojen ja muiden oppilaitosmuotojen kanssa. Kurssien toivottiin vahvistavan suomalaista kielivarantoa, vastaavan paremmin opiskelijoiden tarpeisiin ja lisäävän kieltenopiskelun saavutettavuutta ja merkityksellisyyttä. Opetushallituksen rahoittamaa hanketta koordinoi Etelä-Helsingin kansalaisopisto. Ensimmäisenä vuona kumppaneina olivat Kalliolan ja Kuopion kansalaisopistot sekä Vaasan kansalaisopisto Alma. Toisena vuona mukaan tulivat Jyväskylän kansalaisopisto ja Revontuli-opisto. Hankkeeseen osallistui sekä opistojen kielten suunnittelijoita että kieltenopettajia.
Kielikukkanen-malli
Ensimmäisenä vuonna hankkeessa kehitettiin Kielikukkanen-malli, jonka tarkoituksena oli helpottaa kurssisuunnittelua, opiskelijoiden kurssivalintaa sekä toimia hyödyllisenä työkaluna myös opintoneuvonnan ja asiakaspalvelun näkökulmasta. Mallissa kurssit on jaoteltu viiteen eri kategoriaan niiden sisällön perusteella. Mallia testattiin Etelä-Helsingin ja Kuopion kansalaisopistoissa, ja testauksen perusteella sitä muokattiin käyttäjäystävällisemmäksi. Mallin käyttöönottoa helpottamaan julkaistiin suunnitteluopas (https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto/muu-koulutus/kielikukkanen/suunnitteluopasluonnos), joka sisältää myös paljon muuta hankkeen aikana tuotettua materiaalia. Lisäksi mallia on esitelty kaikille avoimissa verkkotilaisuuksissa, joissa osallistujat ovat saaneet neuvoja mallin käyttöönottoon liittyviin käytännön kysymyksiin. Yhteistä, vapaasti käytettävää materiaalia on tehty myös opiskelijoiden informointia varten. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli, että hankkeen päätyttyä kaikki hankeopistot käyttävät Kielikukkanen-mallia kieltenopetuksen suunnittelussa, markkinoinnissa ja toteutuksessa. Syksystä 2022 lähtien Kielikukkanen-malli onkin käytössä kaikissa hankeopistoissa sekä myös muutamassa hankkeen ulkopuolisessa opistossa.
Opetussuunnitelmatyö
Hankkeen tavoitteena oli myös kielten opetussuunnitelmien kehittäminen. Hankkeessa laadittiin yhteinen kielten opetussuunnitelmapohja kaikille hankeopistoille ja työssä oli mukana laaja joukko suunnittelijoita sekä kielten tuntiopettajia. Suurimmalla osalla opistoista ei ollut opetussuunnitelmaa ja sen laatimisesta nähtiin olevan hyötyä erityisesti Koski-kurssien eli kansalliseen opintosuoritusten tietokantaan rekisteröitävien kurssien suunnittelussa. Opetussuunnitelma toimii strategisena ja pedagogisena työkaluna, joka auttaa saamaan kokonaiskuvan opetustoiminnasta, luo hyvät edellytykset oppimiselle ja edistää opetuksen tasa-arvoa ja laatua. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä työstimme myös huoneentauluja opiskelun ja opetuksen tueksi. Huoneentauluilla saamme näkyviksi kieltenopetuksessa ja -opiskelussa tärkeitä periaatteita ja arvoja.
Opettajien arviointiosaamisen kehittäminen
Kolmantena tavoitteena oli opettajien arviointiosaamisen kehittäminen sekä lähi- että verkko-opetuksessa. Kaikissa hankeopistoissa on suunniteltu opetusohjelmaan Koski-kelpoisia kursseja, joissa opettaja tarvitsee arviointitaitoja pystyäkseen arvioimaan opiskelijan osaamista. Hankkeella onkin ollut iso rooli Koski-kurssien lisääntymisessä hankeopistoissa. Opettajien tietoisuus Koski-kurssien olemassaolosta, suunnittelusta ja arvioinnista on lisääntynyt. Hankkeessa on suunniteltu paljon materiaalia ja esimerkkejä arvioinnin helpottamiseksi. Myös tämän osion toteutuksessa oli mukana paljon kielten tuntiopettajia ja he kokivat yhteiset tilaisuudet ja keskustelut erittäin hyödyllisinä. Tilaisuudet toimivat vertaistukena tuntiopettajille, joiden mahdollisuudet kollegojen tapaamiseen ovat jääneet vähiin korona-aikana. Arviointitietoutta välitettiin myös hankkeen ulkopuolisille toimijoille kaikille avoimissa webinaareissa.
Yhteistyö
Neljäntenä tavoitteena oli lisätä sekä kansalaisopistojen keskinäistä yhteistyötä että yhteistyötä eri oppilaitosmuotojen välillä. Kansalaisopistojen välisen yhteistyön tavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa opistojen kurssitarjontaa. Yhteistyömuotoja kehiteltiin sellaisten kurssien kohdalla, joita ei omassa opistossa ole voitu järjestää, mutta joille on kysyntää. Kun omaan opistoon ei todennäköisesti tule riittävästi ilmoittautuneita ja kurssia ei saada alkamaan, voidaan kursseja tarjota yhteistyössä muiden opistojen kanssa. Näin voidaan mahdollistaa monipuolinen tarjonta ja edesauttaa opettajien työllistymistä. Esimerkiksi HELI-mallissa laitetaan toisen opiston kurssin linkki omaan Hellewiin ja ohjataan opiskelijoita ilmoittautumaan kurssin järjestävään opistoon. PAJA-mallissa taas opiskelijapaikat, kustannukset ja valtionosuustunnit jaetaan osallistuvien opistojen kesken. Erilaisista yhteistyömalleista tehtiin ohjeistuksia, joita opistot voivat käyttää yhteistyön helpottamiseksi. Hankkeessa järjestettiin myös Kurssitori, jossa luotiin pohjaa opistojen väliselle yhteistyölle. Kurssitorilla opistot löysivät uusia kumppaniopistoja, joiden kanssa yhdessä toteutetaan verkkokursseja. Tärkeää oli myös se, että vapaan sivistystyön Koski-uudistusta ja sen tuomia mahdollisuuksia erityisesti ammattikorkeakoulutoimijoille tuotiin esille heille suunnatussa webinaarissa. Kansalaisopistojen opintopisteelliset kurssit mahdollistavat opintojen tunnustamisen helpommin muissa oppilaitosmuodoissa ja tukevat jatkuvan oppimisen periaatetta.
Kielikukkanen-hankkeessa hankeopistot ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kahden vuoden ajan. Vaikka hanke päättyy, yhteistyötä jatketaan monin tavoin. Kielikukkanen-mallin käyttäjille on luotu yhteinen viestintäkanava, jonka kautta voimme tukea niitä opistoja, jotka ottavat mallin käyttöön tulevaisuudessa ja yhdessä kehittää mallia yhä paremmaksi. Myös yhteistyökurssien suunnittelua ja toteutusta jatketaan ja tavoitteena on järjestää kieltenopettajien tapaamisia muutaman kerran vuodessa. Tapaamisten tavoitteena on jakaa osaamista ja uusia ideoita kieltenopettajien kesken. Myös Kurssitorien järjestäminen jatkuu. Näin hankkeessa luodut hyvät käytänteet saadaan entistä laajemmin käyttöön ja käytössä olevia vahvistetaan.
Kirjoittajat
Marjo Markkanen, koulutussuunnittelija, Kuopion kansalaisopisto
Anna-Riitta Niemelä, hankekoordinaattori ja tuntiopettaja, Kalliolan kansalaisopisto