Koulupsykologi tutkii oppimisvaikeuksia silloin, kun tukitoimista ja oppilaan hyvistä työskentelytottumuksista huolimatta oppiminen ei etene toivotulla tavalla. Mikäli oppilas ei saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita edes välttävästi ja mietitään ensimmäistä kertaa tavoitteiden yksilöllistämistä (erityinen tuki, Hojks), psykologi on aina mukana arvioimassa oppimista.

Oppimisvaikeuksien tutkimus alkaa aloituspalaverilla, jossa on koulupsykologin lisäksi mukana ainakin opettaja ja erityisopettaja, oppilas ja huoltajat. Palaverissa psykologi päättää tutkimusten tarpeellisuuden ja kiireellisyyden. Tutkimuksiin on aina jonoa. Tutkimukseen kuuluu huoltajien haastattelu oppilaan kehityshistoriasta ja yksilöllisiä tutkimuskäyntejä oppilaalle. Tutkimuskäyntejä on yleensä 3-5 koulupäivien aikana omalla koululla 1-2 tuntia kerrallaan. Tutkimuskäynneillä jutellaan oppilaan kanssa koulunkäynnistä ja oppimisesta ja tehdään erilaisia tehtäviä eri taitoalueilta. Tehtävät voivat olla mm. koulumaisia lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen liittyviä tai yleistä kykytasoa arvioivia kielellisten taitojen, hahmottamisen, muistin ja tarkkaavaisuuden tehtäviä. Tutkimuksen päättää palautepalaveri, jossa käydään läpi tutkimustulokset ja suositukset tukitoimista joko yhdessä tai erikseen opettajien ja huoltajien ja oppilaan kanssa.

Tutkimuksista kirjoitetaan yhteenveto, jossa kuvataan oppilaan vahvuudet ja yleinen kykytaso- ja rakenne. Yhteenvedossa kuvataan vastaako kykytaso oppimistuloksia ja mitkä tekijät (esim. motivaatio, luokan ilmapiiri, psyykkiset tekijät) vaikuttavat mahdolliseen kykytason ja oppimistulosten väliseen eroon. Yhteenvedossa kuvataan oppimisvaikeuksien luonnetta. Erityisvaikeus näkyy vain tietyssä taitoalueessa ja usein eniten kouluympäristössä. Laaja-alaiset vaikeudet heijastuvat kaikkeen oppimiseen ja aiheuttavat haasteita myös arkeen koulun ulkopuolella. Yhteenvetoon kirjataan myös palautepalaverissa sovitut tukitoimet.