Vanhemmuus

Vanhemmuuteen ehtii kasvaa rauhassa. Luonnossa tuskin on mitään anteeksiantavampaa, lojaalimpaa ja joustavampaa kuin oma lapsi. Vanhemmuudessa on hyvä muistaa, että:

- ei ole olemassa yhtä tapaa kasvaa ja kehittyä
- lapsen ja nuoren oma kokemus on tärkeä – sitä tulee kuunnella
- auta lasta saamaan selviytymisen kokemuksia
- aikuisen on oltava lapselle auktoriteetti, muuten lapsuus lyhenee
- lapset tarvitsevat aikuisen läsnäoloa ja aikaa
- riität sellaisena kuin olet
- lapsi haluaa rajoja, vaikka kapinoi niitä vastaan
- lapsi, jonka asioista ollaan kiinnostuneita, tuntee olonsa turvalliseksi
- lapsi haluaa, että aikuinen tietää hänen asioistaan

Lapseni ei pysy paikallaan

Yliaktiivinen lapsi ei kuuntele eikä noudata ohjeita. Hän ei ehkä reagoi houkutteluun, kannustukseen, kavereiden huomautukseen eikä koulussa opettajien kehotuksiin. Myöskään varoitukset eikä rangaistukset eivät tehoa.

Mitä voin tehdä?

- kuuntele lasta ja mieti, mistä todella on kysymys
- katso häntä silmiin ja varmista, että hän kuuntelee ja ymmärtää
- tee se, mitä sanot, äläkä anna periksi
- ota yhteyttä kouluun ja selvitä millainen tilanne koulussa on
- keskustele asiasta koululääkärin kanssa, sillä ongelmallisen käytöksen takana voi olla lääketieteellinen syy

Lapseni on aggressiivinen

Aggressiivinen käyttäytyminen pienellä lapsella ei ole harvinaisuus. Lapsen tulisi oppia, että jokaisella ihmisellä on koskemattomuuden suoja. Nuorella aggressiivisuus on kuitenkin oire jostakin. Väkivaltaa ei tule koskaan hyväksyä. On hyvä muistaa, että aggressiivisuutta on myös huutaminen, pelottelu ja uhkaaminen.

Mitä voin tehdä?

- tee lapselle selväksi, että toisen fyysinen vahingoittaminen on rikos
- vastuu käyttäytymisestään on jokaisella itsellään
- mikäli lapsen aggressiivista käyttäytymistä ilmenee usein, on ulkopuolisen apu usein tärkeää
- ota rohkeasti yhteyttä kouluun, jos oma lapsi käyttäytyy aggressiivisesti tai on joutunut väkivallan kohteeksi

Lapseni on väsynyt

Väsymyksen syynä voi olla riittämätön uni tai puhkeava fyysinen sairaus. Ikään katsomatta lapset ja nuoret nukkuvat liian vähän.

Mitä voin tehdä?

- puhu asiasta rehellisesti ja avoimesti lapsen kanssa
- valvo lapsen television katselua ja tietokoneen käyttöä
- mieti tietokoneen tai television sijoituspaikka
- ole tarvittaessa yhteydessä kouluun

Lapseni pelkää

Pienen lapsen ja kouluikäisen pelot voivat olla hyvin erilaisia. Yhteistä peloille kuitenkin on epävarmuus ja huoli omasta tai toisten turvallisuudesta. Nykyajan kouluikäinen ja lukutaitoinen lapsi kantaa huolta myös pelottavista tapahtumista jotka eivät suoranaisesti uhkaa häntä. Tiedotusvälineet tuovat aikuisten huolet ja pelot lapsen lähelle.

Yleisiä pelon aiheita:
- yksinjääminen
- pimeä
- sairaus tai läheisen menettämisen pelko

Mitä voin tehdä?

- puhu peloista lapsen kanssa, se luo turvallisuuden tunnetta
- anna lapsen itse kertoa tunteistaan
- pyydä lapselta ehdotuksia, mitä toivoisi tehtävän, jottei enää pelkäisi
- älä vähättele pelkoa, muuten lapsi voi jättää kertomatta peloistaan

Lapsi ja stressi

Lapsi kokee valitettavan usein koulutyössään voimakasta tai erittäin voimakasta stressiä. Selviytymisen paineita eivät aina luo vanhemmat tai opettajat, vaan lapsi itse.

Mitä voin tehdä?

- tue lapsen onnistumista pienissäkin asioissa
- kannusta
- hyväksy lapsi juuri sellaisena kuin hän on ja tee se lapselle myös selväksi
- muistuta, että jokaisella on lupa myös epäonnistua
- muistuta, että kukaan ei ole aina täydellinen
- jokainen lapsi haluaa tuottaa iloa tärkeille ihmisille – siis sinulle!

Parasta tukea lapsen terveelle kasvulle ja hyvinvoinnille on kannustaminen ja onnistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen. lapsi odottaa rajoja, oikeudenmukaisuutta ja aitoa kiinnostusta elämäänsä. Lapsi toivoo aina tulevansa hyväksytyksi.

Valtaosa lapsen psyykkisistä vaikeuksista ilmenee käytöshäiriöinä esimerkiksi koulussa. Ne on aina syytä selvittää sillä ne voivat kuulua normaaliin kehitykseen mutta voivat olla myös sairauksien oireita. Esimerkiksi lasten masennus voi tulla esiin motivaation puutteena koulunkäyntiä kohtaan ja/tai oppimisvaikeuksina. Päänsärky, alakuloisuus, kiukkuisuus, selkä- ja niskasäryt voivat myös viestiä masennuksesta.

Vanhempi- luota itseesi lapsesi kasvattajana:

- luo oman perheenne rajat
- vie valitsemasi kasvatuksen linja loppuun asti
- näytä että olemalla läsnä, kysele ja kuuntele
- ole aikuinen ja toimi aikuisen tavoin
- perustele kantasi