Perusopetuslain mukaan lapset aloittavat koulunkäyntinsä sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät seitsemän vuotta. Jokainen lapsi on oma yksilönsä ja on tärkeää, että koulupolku alkaa mahdollisimman hyvin, kehityksellisesti oikeaan aikaan ja lasta parhaiten tukevassa oppimisympäristössä.

Kouluikää lähestyvä lapsi on kiinnostunut uusien asioiden oppimisesta. Hän on tottunut käyttämään kynää, on kiinnostunut kirjaimista ja numeroista ja ymmärtää kielellisiä käsitteitä. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi lapsella on riittävä sosiaalinen ja tunne-elämän kypsyys. On hyvä miettiä, jaksaako lapsi keskittyä tehtävien tekemiseen, onko hänellä omatoimisuutta, osaako hän huolehtia itsestään ja tavaroistaan, miten hän kestää pettymyksiä, mikten hän tulee toimeen toisten lasten kanssa ja pystyykö hän pitämään puolensa jne.

Joskus vanhemmat ja/tai varhaiskasvatuksen/esiopetuksen henkilökunta miettivät lapsen valmiuksia tai kypsyyttä koulunkäynnin aloittamiseen ja millaisia mahdollisia tuen tarpeita lapsella on oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyen. Asiasta on tärkeää käydä avointa keskustelua yhdessä lapsen tuntevien tahojen kanssa esim. lastentarhanopettajan, neuvolan terveydenhoitajan tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa.

Esiopetusvuoteen kuuluvat olennaisena osana havainnointi ja arviointi, joiden avulla kasvattajat oppivat tuntemaan lapsen yksilönä ja osana omaa ryhmäänsä. Näiden myötä toiminta suunnitellaan lapsen tarpeita vastaavaksi ja kasvua sekä oppimista tukevaksi. Esiopetuksen lastentarhanopettajat tekevät tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa ja yksilöllisiä tukitoimia suunnitellaan yhteistyössä vanhempien kanssa.