VII Terveys koetuksella
VKO 13 Kpl 52 Jos syöminen häiriytyy
VKO 12 Kpl 51 Nuoren mielikin voi sairastua
VKO 11 Videot ja lisämateriaali KPL 50 Kriisistä voi selviytyä
https://yle.fi/uutiset/3-12352018
Katso oheiset videot ja keskustele parin tai ryhmän kanssa, millaisia ajatuksia se herätti.
Mikä on kriisi?
Oma apu-ohjelma
Kriisin vaiheet
Ystävän kuolema
Seurustelun loppu
VKO 11 Kpl 50 Kriisistä voi selviytyä
VKO 10 kpl 49 Stressi hallintaan
Mielipidekirjoitus (Arvioitava kotitehtävä)
Voit etsiä apua seuraavista ohjeistuksista:
https://juttutyypit.fi/juttutyypit/mielipidekirjoitus/
https://www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/
http://saosaat.blogspot.com/2014/09/mielipidekirjoitus.html
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Terveydenhuolto Suomessa kpl 56 (Vko 32 12.8.2021)
Kpl 57 Kansantaudeista kansanterveyteen (Vko 33 19.8.2021)
Kpl 57 Kansantaudit ja kansanterveystyö
KPL 57 Lisätietoa kansantaudeista
Testaa tietosi: Kuinka hyvin tunnet kansantaudit? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/08/terveystiedon-pistokoe-kuinka-hyvin-tunnet-kansantaudit
THL:n ennuste: Suomalaisten riski kuolla kansantauteihin pienenee - ylipainon yleistyminen voi hidastaa hyvää kehitystä. https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/ajankohtaista_arkisto/thl_n_ennuste_suomalaisten_riski_kuolla_kansantauteihin_pienenee_-_ylipainon_yleistyminen_voi_hidastaa_hyvaa_kehitysta.21854.news
Riskikäyttäytyminen, elintavat ja biologinen ero – Siinä syitä, miksi poikavauvojen elinajanodote on vieläkin yli viisi vuotta tyttöjä lyhyempi. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006681377.html
Tilastotietoa kuolenmansyistä Suomessa:
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tau_001_fi.html
Yle Areena:
Diabetes
Kysytään lääkäriltä Tyypin 1 diabetes
Astma
Kysytään lääkäriltä Astma
Syöpä
Kysytään lääkäriltä Syöpä
Sydän- ja verisuonitaudit. Sydäntautiliiton valistuselokuva Joka toinen vuodelta 1956 varoittaa sydäntä kuormittavista elintavoista. Tuolloin Suomessa joka toinen kuolemantapaus johtui sydän- ja verisuonitaudeista.
Joka toinen
Mielen häiriöt
Marja Sannikka: Uuvumme työkyvyttömiksi
Suomalaiset huippu-urheilijat kaipaavat tukea...
Onko mielenterveysongelmat edelleen tabu?
Suun sairaudet
Aamutohtori ke 5.9.2018
KPL 58 Allergia- ja astmaliitto: lisätietoa ja videoita
Mitä allergia on?
Allergia on elimistön poikkeava tapa reagoida erilaisiin aineisiin, joka on tavallisesti valkuaisaine. Ainetta, joka aiheuttaa oireet kutsutaan allergeeniksi, kuten esimerkiksi siitepöly tai ruoka-aine.
Allergiat jaotellaan välittömiin ja viivästyneisiin allergioihin. Nimensä mukaisesti välitön allergiaoireet tulevat nopeasti altistumisen jälkeen, kuten esimerkiksi kissa-allergiassa. Viivästynyt allergia tulee tuntien tai vuorokausien kuluessa, kuten esimerkiksi kosmetiikan säilöntäaineiden aiheuttamassa allergiassa.
Ristireaktiot ovat samakaltaisten valkuaisaineiden aiheuttamia reaktioita. Tyyppiesimerkki tästä on koivuallergisen reagointi raakaan porkkanaan tai omenaan.
Allergiaoireiden tai anafylaksian yleisimpiä aiheuttajia on listattu täällä. Suomalaisista noin 20 % on siitepölyallergisia. Lasten ja aikuisten oireiden aiheuttajat eroavat hieman toisistaan. Allergisoitua voi mille tahansa, ja allergiat sekä niiden oireet ovat yksilöllisiä. Siksi kattavia listauksia allergisoivista asioista on mahdoton antaa.
Allergia on perinnöllinen ominaisuus. Jos vanhemmilla on allergia, lapsilla on suuri riski sairastua allergiaan. Allergia voi myös puhjeta, jos ihminen altistuu voimakkaasti ja pitkän aikaa jollekin allergiaa aiheuttavalle aineelle.
Allergia- ja astmaliitto; Ohjevideot
Ekologinen ruokavalio ja allergiat
Mitä astma on? Astma
Astma on hengitysteiden pitkäaikaisesta tulehduksesta johtuva sairaus.
Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Valtaosa astmaa sairastavista pystyy oikein hoidettuna elämään normaalia, aktiivista arkielämää.
Astma on yleisimpiä pitkäaikaissairauksia niin lapsilla kuin aikuisilla. Väestöstämme noin 10 % sairastaa astmaa. Lisäksi 7 - 9 %:lla on astman kaltaisia oireita, jolloin oireet ilmenevät esimerkiksi flunssan aikana tai siitepölykaudella. Astma voi alkaa missä iässä tahansa, mutta eniten sitä esiintyy lapsilla ja yli 40-vuotiailla. Taipumus astmaan on pysyvä. Oireet voivat olla pitkäänkin poissa, tai ne voivat yhtäkkiä pahentua.
Astman kehittymiseen vaikuttaa sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. Astma voi olla myös työperäistä. Aikaisemmin astma jaoteltiin allergiseksi tai ei-allergiseksi. Nykytietämyksen mukaan astma on monimuotoisempi, ja sen hoito on muuttunut entistä yksilöllisemmäksi.
Astmaa hoidetaan pääsääntöisesti hengitettävillä lääkkeillä. Säännöllisellä lääkehoidolla pyritään vaimentamaan keuhkoputkien tulehdusta ja pitämään se hallinnassa. Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa hengitystä vaikeuttavia pysyviä rakenteellisia muutoksia keuhkoputkissa.
Toiminnalliset hengityshäiriöt voivat aiheuttaa astmaa muistuttavia oireita.