Allergiat jaotellaan välittömiin ja viivästyneisiin allergioihin. Nimensä mukaisesti välitön allergiaoireet tulevat nopeasti altistumisen jälkeen, kuten esimerkiksi kissa-allergiassa. Viivästynyt allergia tulee tuntien tai vuorokausien kuluessa, kuten esimerkiksi kosmetiikan säilöntäaineiden aiheuttamassa allergiassa.

Ristireaktiot ovat samakaltaisten valkuaisaineiden aiheuttamia reaktioita. Tyyppiesimerkki tästä on koivuallergisen reagointi raakaan porkkanaan tai omenaan.

Allergiaoireiden tai anafylaksian yleisimpiä aiheuttajia on listattu täällä. Suomalaisista noin 20 % on siitepölyallergisia. Lasten ja aikuisten oireiden aiheuttajat eroavat hieman toisistaan. Allergisoitua voi mille tahansa, ja allergiat sekä niiden oireet ovat yksilöllisiä. Siksi kattavia listauksia allergisoivista asioista on mahdoton antaa.

Allergia on perinnöllinen ominaisuus. Jos vanhemmilla on allergia, lapsilla on suuri riski sairastua allergiaan. Allergia voi myös puhjeta, jos ihminen altistuu voimakkaasti ja pitkän aikaa jollekin allergiaa aiheuttavalle aineelle.

Tyypillisiä oireita ovat yskä, limaneritys, hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus. Valtaosa astmaa sairastavista pystyy oikein hoidettuna elämään normaalia, aktiivista arkielämää.

Astma on yleisimpiä pitkäaikaissairauksia niin lapsilla kuin aikuisilla. Väestöstämme noin 10 % sairastaa astmaa. Lisäksi 7 - 9 %:lla on astman kaltaisia oireita, jolloin oireet ilmenevät esimerkiksi flunssan aikana tai siitepölykaudella. Astma voi alkaa missä iässä tahansa, mutta eniten sitä esiintyy lapsilla ja yli 40-vuotiailla. Taipumus astmaan on pysyvä. Oireet voivat olla pitkäänkin poissa, tai ne voivat yhtäkkiä pahentua.

Astman kehittymiseen vaikuttaa sekä perinnöllinen alttius että ympäristötekijät. Astma voi olla myös työperäistä. Aikaisemmin astma jaoteltiin allergiseksi tai ei-allergiseksi. Nykytietämyksen mukaan astma on monimuotoisempi, ja sen hoito on muuttunut entistä yksilöllisemmäksi.

Astmaa hoidetaan pääsääntöisesti hengitettävillä lääkkeillä. Säännöllisellä lääkehoidolla pyritään vaimentamaan keuhkoputkien tulehdusta ja pitämään se hallinnassa. Hoitamattomana astmatulehdus voi aiheuttaa hengitystä vaikeuttavia pysyviä rakenteellisia muutoksia keuhkoputkissa.

Toiminnalliset hengityshäiriöt voivat aiheuttaa astmaa muistuttavia oireita.