MAATALOUS ON MAANVILJELYÄ JA KARJATALOUTTA (S. 60)
ALKUTUOTANNON ELINKEINOJA: A) MAATALOUS, B) KALASTUS JA C) METSÄTALOUS
RAVINNONTUOTANNOLLISESTI MAATALOUS VOIDAAN JAKAA 1) MAANVILJELYYN JA 2) KARJATALOUTEEN.
MAATALOUDEN LISÄKSI RAVINNONTUOTANTOON KUULUVAT KALASTUS JA AKVAKULTTUURI
OMAVARAISESSA MAATALOUDESSA PERHEET VILJELEVÄT MAATA JA KASVATTAVAT ELÄIMIÄ SAADAKSEEN ITSELLEEN RUOKAA.
KAUPALLISESSA MAATALOUDESSA RUOKA TUOTETAAN MYYNTIIN. USEIN MAATILAT OVAT ERIKOISTUNEET TUOTTAMAAN JOTAIN TIETTYÄ RAAKA-AINETTA TAI TUOTETTA, JOKA SIIRTYY MAATALOUDEN JALOSTUSKETJUSSA KULUTTAJIEN KÄYTTÖÖN.
MAATALOUS ON TEHOKKUUDELTAAN INTENSIIVISTÄ TAI EKSTENSIIVISTÄ (S. 61)
INTENSIIVINEN MAATALOUS: MAATALOUS ON INTENSIIVISTÄ ELI TEHOKASTA, KUN SIITÄ SAADAAN PINTA-ALAA KOHDEN SUURI TUOTTO.
EKSTENSIIVINEN MAATALOUS: MAATALOUS ON EKSTENSIIVISTÄ ELI VÄHÄTEHOISTA, KUN SIITÄ SAADAAN PINTA-ALAA KOHDEN VÄHÄINEN TUOTTO.
KUVA S. 61 MAAPALLON MAAPINTA-ALAN MAANKÄYTTÖ: 1) METSIÄ 32 %, 2) VILJELYKELVOTONTA ALUETTA 31 %, 3) LAIDUNTA 26 % JA 4) PELTOA 11 %. SIIS 37 % MAAPALLON MAAPINTA-ALASTA ON OTETTU IHMISEN RAVINNONTUOTANNON KÄYTTÖÖN.
KUVA S. 61 MAATALOUDEN HARJOITTAMISEN EDELLYTYKSET: A) RIITTÄVÄSTI LÄMPÖÄ, B) RIITTÄVÄSTI VETTÄ, C) VAKAAT POLIITTISET OLOT JA MAANOMISTUSOLOT, D) RAVINTEIKAS MAAPERÄ, E) SOVELTUVA TEKNOLOGIA JA F) TOIMIVAT LIIKENNEYHTEYDET SEKÄ MYYNTI- JA JAKELUVERKOSTO.
MAATALOUSTYYPIT (S. 62-63):
MAATOUSTYYPIT TEKSTINÄ
RUUAN TUOTANTOTAPA JA ALKUPERÄ VAIKUTTAVAT OSTOPÄÄTÖKSIIN (S. 64)
RUOKAVALINTOJA (S. 65)
A) RUOKAHÄVIKKI
B) LUOMURUOKA
C) LÄHIRUOKA
D) PALKOKASVEJA
E) HYÖNTEISET
VESISTÄ SAADAAN RAVINTOA (S. 66)
- KALASTUS
- AKVAKULTTUURI
SUURI OSA MAAPALLON KALAKANNOISTA ON YLIKALASTETTUJA (S. 67)
- LIIKAKALASTUS
- EI-TOIVOTTU SIVUSAALIS
- KESTÄVÄ KALASTUS
-POHJATROOLAUS
METSIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ TAKAA NIIDEN SÄILYMISEN (S. 68)
- MEKAANINEN METSÄTEOLLISUUS
- KEMIALLINEN METSÄTEOLLISUUS
- METSIEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ
TAIGA ON TALOUDELLISESTI MERKITTÄVIN METSÄVYÖHYKE (S. 69)
TÄRKEÄÄ: ESIMERKKEJÄ PUUBIOMASSA HYÖDYNTÄMISESTÄ BIOTEKNOLOGIAN AVULLA (S. 69)
KAIVOSTOIMINNASSA HYÖDYNNETÄÄN MAANKAMARAN RAAKA-AINEITA (S. 70)
KAIVANNAISET
MALMIT
TEOLLISUUSMINERAALIT
ENERGIAMINERAALIT
KIERRÄTYS JA UUSIOKÄYTTÖ VAIKUTTAVAT KAIVOSTUOTTEIDEN RIITTÄVYYTEEN (S. 71)
MAAILMAN ENERGIATALOUS PERUSTUU VIELÄ UUSITUMATTOMIIN ENERGIALÄHTEISIIN (S. 72)
FOSSIILISET POLTTOAINEET
YDINVOIMA - URAANI
TURVE
UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTTÖ LISÄÄNTYY (S. 73)
