GE3-kurssin oppikirjan GEOS3 4 kappale ASUTUKSEN JAKAUTUMINEN JA MUUTTOLIIKKEET (s. 36-45)

MAAILMASSA ON TIHEÄÄN JA HARVAAN ASUTTUJA ALUEITA (S. 36)

VÄENTIHEYS ELI ASUKASTIHEYS ILMAISTAAN ASUKKAIDEN MÄÄRÄLLÄ / NELIÖKILOMETRI.

AINOA KÄYTÄNNÖSSÄ TÄYSIN ASUMATON MANNER (TUTKIMUSASEMILLA ON TUTKIMUSHENKILÖSTÖÄ YMS.) ON ETELÄMANNER.

OIKUMEENI = MAAPALLON VAKINAISESTI ASUTTU ALUE

ANOIKUMEENI = ASUMATON ALUE (ETELÄMANNER, PÄÄOSA GRÖNLANNISTA, ISLANNIN SISÄOSAT, LAAJAT ALUEET SIPERIASTA JNE.)


LUONNONOLOT VAIKUTTAVAT VÄESTÖNTIHEYTEEN (S. 37)

1. MAATALOUSVALTAISILLA ALUEILLA SUOTUISAT ILMASTO, PINNANMUODOT JA MAAPERÄ LISÄÄVÄT VÄKILUKUA.

2. TEOLLISTUNEILLA ALUEILLA RUNSAAT RAAKA-AINEVARAT JA ENERGIAVARAT MAHDOLLISTAVAT TIHEÄN ASUTUKSEN. (Esimerkiksi Euroopassa Ruhrin alue ja sen lähialueet)

3. SUURIN OSA KAIKKEIN TIHEIMMIN ASUTUISTA ALUEISTA SIJAITSEE RANNIKOILLA, JOILLA ON SUOTUISAT ILMASTO, PINNANMUODOT JA MAAPERÄ SEKÄ RUNSAAT JA HYÖDYNNETTÄVISSÄ OLEVAT LUONNONVARAT.

4. HARVA ASUTUS JOHTUU YLEENSÄ EPÄEDULLISISTA LUONNONTIETEELLISISTÄ TEKIJÖISTÄ (KYLMYYS, VÄHÄSATEISUUS, JYRKKÄ VUORISTO)

5. MISTÄ JOHTUU SEURAAVIEN ALUEIDEN HARVAN ASUTUKSEN TAI ASUMATTOMUUDEN SYYT (S. 38):

A. MONGOLIA. (Kylmyys, etenkin kesällä kuivuus ja kuumuus, hankalasti saavutettavaissa - mantereen sisäosissa).  

B. AUTRALIAN POHJOISOSAT (Todella kuumaa kesällä, kuivaa, vaikeasti saavutettavissa - mantereen siaäosissa).  

C. SAHARA (Kuumuus ja kuivuus, vaikeasti saavutettavissa - mantereen sisäosissa

D. AMAZONIA (Sademetsä -liian kosteaa ja kuumaa, useilla alueilla sademetsän maannos on latosolia, joka muuttuu hakatuilla alueilla rankkasateiden takia helposti kivikovaksi lateriitiksi. Joillakin alueilla on kuitenkin intiaanien aikaansaamaa "mustaa multaa" Terra Pretaa. https://wikikko.info/wiki/Terra_preta . Amazonin sademetsässä asui vielä 1500-luvulla miljoonia intiaaneja, mutta löytöretkeilijöiden tuomat taudit tappoivat heidät!!!)

E. HIMALAJA (Kylmyys, korkea vuoristo)

F. KALLIOVUORET (Kylmyys, vuoristo)

G. SAHEL (Kuivuus, satunnaiset heinäsirkkojen massaesiintymät)

H. KALAHARI (Kuivuus, vaikea saavuttaa)


I. SIPERIA (Kylmyys, vaikea saavuttaa)

J. ANTARKTIS (Jäätävä kylmyys, vaikea saavuttaa)

K. TIIBET (Kylmyys, ohut ilma ylängöllä)

L. AFRIKAN SISÄOSAT (Vaikea saavuttaa)


IHMISET MUUTTAVAT MONESTA SYYSTÄ (S. 39)

MÄÄRITELLÄÄN SEURAAVAT KÄSITTEET:

A. MUUTTOLIIKE = vakinaisen asuinpaikan vaihtaminen - sekä vapaaehtoinen, että pakolaisuus

PENDELÖINTI = Työmatkaliikennettä työpaikan ja asunnoin välillä

B. LÄHTÖMUUTTO = Jostain alueelta muutetaan pois

C. TULOMUUTTO muutetaan jonnekin alueelle. Alueen saama väestönlisäys

D. NETTOMUUTTO = Lähtömuutto - Tulomuutto

E. PALUUMUUTTAJA = Henkilö, joka muuttaa takaisin lähtöalueelleen. Suomessa inkeriläisiäkin, joiden esi-isät olivat muuttaneet jopa 1600-luvulla Venäjälle, kutsuttiin paluumuuttajiksi.


SIVULLA 39 ON KUVA MUUTTOLIIKKEIDEN LUOKITTELUSTA. MUUTTOLIIKKEET VOIDAAN JAKAA A) VAPAAEHTOISIIN MUUTTOLIIKKEISIIN - MAAN SISÄINEN MAASSAMUUTTO JA KANSAINVÄLISET MUUTOT (MAASTAMUUTTO JA MAAHANMUUTTO SEKÄ SIIRTOLAISUUS) JA B) PAKKOMUUTTOIHIN - MAANSISÄISET MUUTOT (PAKENEMINEN KATASTROFIALUEILTA JA PAKKOSIIRROT) SEKÄ KANSAINVÄLISET MUUTOT (MAASTAMUUTTO JA MAAHANMUUTTO SEKÄ PAKOLAISUUS)

YHÄ MAAILMAN SUURIN PAKKOMUUTTO ON OLLUT MUSTIEN VIENTI ORJUUTEEN AFRIKASTA 1600-LUVULTA AINA 1800-LUVUN PUOLIVÄLIIN. HISTORIALLISTEN SYIDEN TAKIA VOIDAAN PUHUA NEEKERIORJUUDESTA - KUULEMMA TÄMÄ N- SANA HYVÄKSYTÄÄN TÄSSÄ YHTEYDESSÄ - ASIA KUULUU HISTORIAAN, JOKA LOPPUI 1865 ORJIEN VAPAUTUESSA USAn POHJOISVALTIOIDEN (JENKKIEN) VOITTAESSA ORJUUTTA KANNATTAVAT ETELÄVALTIOT (KONFEDERAATION), MUUTOIN N- SANA ON TUOMITTAVA, KOSKA SEN SÄVY ON ETENKIN AMERIKKALAISESSA YHTEISKUNNASSA - EI NIINKÄÄN SUOMALAISESSA - NEGATIIVINEN.