VUODEN 2020 TAMMIKUUSSA KÄSITELTÄVÄ ASIA - BIOS2_OPPIKIRJAN KAPPALE 7 HÄIRIÖT HILEN KIERROSSA MUUTTAVAT ILMASTOA (s. 75-86)

HIILTÄ VARASTOITUU EKOSYSTEEMEIHIN (s. 75-76)

1) NOPEAKIERTOISEN HIILEN JA SAMALLA HIILEN LYHYTAIKAISTEN VARASTOJEN MÄÄRITELMÄ: HIILTÄ ON SEKÄ ILMAKEHÄSSÄ HIILIDIOKSIDINA, ETTÄ ELIÖISSÄ ORGAANISINA YHDISTEINÄ. TÄTÄ HIILTÄ KUTSUTAAN NOPEAKIERTOISEKSI HIILEKSI.

2) NOPEAKIERTOISEN HIILEN MÄÄRÄSSÄ EI YLEENSÄ TAPAHDU LUONNONOLOISSA KOVIN SUURIA MUUTOKSIA. TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ ETENKIN MUORET METSÄT JA MERTEN PLANKTON (LEVÄT JA SYANOBAKTEERIT) SITOVAT TEHOKKAASTI ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIA. TÄMÄN TAKIA ETENKIN NUORET METSÄT JA MERTEN PLANKTON (LEVÄT JA SYANOBAKTERIT) OVAT HIILINIELUJA. 

3) METSÄT SITOVAT HIILIDIOKSIDIA FOTOSYNTEESISSÄ ELI YHTEYTTÄMISESSÄ

4) SAMOIN MERTEN LEVÄT JA SYANOBAKTEERIT (ELI SINIBAKTEERIT ELI KANSANOMAISESTI SINILEVÄT) SITOVAT FOTOSYNTEESISSÄ ELI YHTEYTTÄMISESSÄ HIILIDIOKSIDIA

5) ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIA KUITENKIN MYÖS SITOUTUU MERIIN JA MUIHIN VESIIN LIUKENEMALLA HIILIHAPPONA!

6) FOTOSYNTEESISSÄ TUOTTAJAT (KASVIT YMS.) VALMISTAVAT AURINGON ENERGIAN VALON AVULLA HIILIDIOKSIDISTA JA VEDESTÄ HAPPEA JA SOKERIA.

7) KULUTTAJIEN AINEENVAIHDUNTAPROSESSIEN SOLUHENGITYKSESSÄ HAPPI PALAA HITAASTI JA SOKERISTA SAADAAN ENERGIAA AINEENVAIHDUNTAAN. SOLUHENGITYKSEN TULOKSENA SYNTYY HIILIDIOKSIDIA JA VETTÄ. MYÖS TUOTTAJIEN ELINTOIMINNOISSA TAPAHTUU SOLUHENGITYSTÄ JA SEN MYÖTÄ HILIDIOKSIDIAKIN, MUTTA ONNEKSI TUOTTAJAT TUOTTAVAT YLENMÄÄRIN OMIIN ELINTOIMINTOIHINSA NÄHDEN SOKEREITA JA HAPPEA JA TOISAALTA KULUTTUVAT ENEMMÄN HIILIDIOKSIDIA KUIN TUOTTAVAT. NÄMÄ TOSIASIAT MAHDOLLISTAVAT NÄKEMÄMME KALTAISEN ELÄMÄN MAAPALLOLLA.

8) HAJOTTAJIEN SOLUHENGITYSTÄ MAAPERÄSSÄ KUTSUTAAN MAAHENGITYKSEKSI (S. 76)

FOSSIILISET POLTTOAINEET OVAT HIILEN PITKÄAIKAISIA VARASTOJA (S. 76)

1) HIILEN PITKÄAIKAISTEN VARASTOJEN MÄÄRITELMÄ: HIILEN PITKÄAIKAISIA VARASTOJA OVAT FOSSIILISET POLTTOAINEET (MAAÖLJY, ÖLJYLIUSKE, ÖLJYHIEKKA, MAAKAASU JA TURVE (SUOMESSA MUUTAMAN TUHANNEN VUODEN IKÄINEN HIILEN VARASTO))

2) PITKÄAIKAISISSA VARASTOISSA HIILI ON OLLUT KIERROSTA POISSA JOPA SATOJA MILJOONIA VUOSIA (ESIMERKIKSI KIVIHIILIKAUDEN (OLI NOIN 359-299 MILJOONAA VUOTTA SITTEN) TULOKSENA OVAT SYNTYNEET SUURET KIVIHIILIESIINTYMÄT. 

3) NYT IHMINEN HYÖDYNTÄÄ OMASSA ENERGIANTUOTANNOSSAAN NÄITÄ FOOSSIILISIA HIILIESIINTYMIÄ ---> SEURAUKSENA ON OLLUT ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN NOUSU JA KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUMINEN.

4) MYÖS TULIVUORENPURKAUKSISSA VAPAUTUU ILMAAN HIILTÄ.

5) SUOMEN SUOT OVAT SÄILÖNEET HIILTÄ TURPEESSAAN MUUTAMAN TUHANNEN VUODEN AJAN. SUOT OVAT SIIS HIILEN VARASTOJA. TOISAALTA SOISTA VAPAUTUU METAANIA, JOKA ON TEHOKAS KASVIHUONEKAASU.


ELÄMME KASVIHUONEESSA - ONNEKSI (S. 77)

1) ILMAKEHÄMME ON USEIDEN KAASUJEN SEOS.

2) NS. LUONTAINEN KASVIHUONEILMIÖ ON ELINEHTOMME --> ILMAN SITÄ MAPALLON KESKILÄMPÖTILA OLISI NYKYISTÄ NOIN 33 ASTETTA KYLMEMPI!

3) IHMISEN TOIMINTA LÄMMITTÄÄ KUITENKIN NYT MAAPALLOA LIIKAA!


TÄRKEIN KASVIHUONEKAASU ON HIILIDIOKSIDI (S. 78)

1) HIILIDIOKSIDI AIHEUTTAA NOIN KAKSI KOLMASOSAA ILMAKEHÄN LÄMPÖTILAN NOUSUSTA.

2) AMERIKKALAINEN CHARLES KEELING HAVAITSI HAVAIJILLA 1950-60 LUKUJEN TAITTEESSA, ETTÄ ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS ON TASAISESTI KOHOAMASSA (S. 78).

3) ENNEN TEOLLISTA VALLANKUMOUSTA 1700-LUVULLA ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS OLI VAIN 0,027 %, NYT SE ON YLI 0,040 % (S. 78).

4) TÄRKEIMMÄT KASVIHUONEKAASUT OVAT: A) VESIHÖYRY ON TÄRKEIN LUONTAINEN KASVIHUONEKAASU - SANA LUONTAINEN TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ IHMINEN EI MITÄ ILMEISIMMIN VAIKUTA VESIHÖYRYN MÄÄRÄÄN ILMAKEHÄSSÄ AINAKAAN MERKITTÄVÄMMIN. B) KAIKKEIN TÄRKEIN KASVIHUONEKAASU ON HIILIDIOKSIDI --> SEN MÄÄRÄÄ ILMAKEHÄSSÄ IHMINEN ON LISÄNNYT SELKEÄSTI KÄYTTÄMÄLÄ FOSSIILISIA POLTTOAINEITA.  C) METAANI OLISI VIELÄ HIILIDIOKSIDIAKIN TEHOKKAAMPI KASVIHUONEKAASU, MUTTA ONNEKSI SITÄ ON ILMAKEHÄSSÄ VAIN 0,0002 %. METAANI MYÖS HÄVIÄÄ ILMAKEHÄSTÄ NOPEASTI. IHMINEN ON KUITENKIN KAKSINKERTAISTANUT METAANIN MÄÄRÄN ILMAKEHÄSSÄ.  METAANIA SYNTYY ORGAANISEN AINEEN HAJOTESSA HAPETTOMISSA OLOISSA (SOILLA, RIISIPELLOILLA, KAATOPAIKOILLA, MÄREHTIJÖIDEN RUUANSULATUKSESSA (SIIS LEHMÄT!), METAANIA VAPAUTUU MYÖS ARKTISTEN SOIDEN IKIROUDAN SULAESSA JA MERENPOHJASTA MERTEN LÄMMETESSÄ. 



ILMASTONMUUTOS SIIRTÄÄ BIOMIEN RAJOJA (S. 79-82)

1) KASVUKAUSI PITENEE (S. 80)
A) KASVUKAUDEN MÄÄRITELMÄ: KASVUKAUSI ON AJANJAKSO, JOLLOIN VUOROKAUDEN KESKILÄMPÖTILA ON PYSYVÄSTI YLI + 5 CELSIUSASTETTA.
B) VIIMEISEN VUOSISADAN AIKANA (siis 1900-luvulla) KASVUKAUSI ON PIDENTYNYT SUOMESSA 10 VRK! 

C) SUOMESSA KASVUKAUSI VOI PIDENTYÄ TÄLLÄ VUOSISADALLA JOPA 2 KK !!!! ---> SILLOIN SUOMESSA VALLITSISISVAT OLOSUHTEET, JOTKA OVAT NYT POHJOIS-SAKSASSA!!!

MAA- JA METSÄTALOUDEN EDELLYTYKSET MUUTTUVAT (S. 80)
- MM. MAISSINVILJELY VOI OLLA MAHDOLLISTA SUOMESSA.

MUUTTOLINTUJEN AIKATAULUT MUUTTUVAT (S. 81):

1) LINNUT JA PERHOSET OVAT HYVIÄ BIOINDIKAATTOREITA ILMASTONMUUTOKSEN SUHTEEN!

2) KUOVI JA PEIPPO SAAPUVAT SUOMEEN NYKYÄÄN 7-8 PÄIVÄÄ AIEMMIN KUIN 1900-LUVUN ALUSSA

3) LINTUJEN PESINTÄ ON AIKAISTUNUT

MONIEN LAJIEN LEVINNEISYYS ULOTTUU ENTISTÄ POHJOISEMMAKSI

1) NEITOPERHONEN

2) PUUTIAINEN --> MYÖS PUUTIAISEN LEVITTÄMIÄ BORRELIOOSIA JA PUUTIAISAIVOKUUMETTA TAVATAAN YHÄ POHJOISEMPANA

MITEN ILMASTONMUUTOSTA VOIDAAN HIDASTAA ? (S. 83-84)

1) KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖJÄ PYRITÄÄN RAJOITTAMAAN 

2) HIILINIELUJA TARVITAAN LISÄÄ
- METSÄT
- SUOT

3) ETENKIN ASENTEIDEN ON MUUTUTTAVA