OPPIKIRJAN BIOS2 KAPPALE 2 - YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA ELIÖIDEN ELINMAHDOLLISUUKSIIN (S. 14-26)
OPPIKIRJAN BIOS2 KAPPALE 2 - YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA ELIÖIDEN ELINMAHDOLLISUUKSIIN (S. 14-26)
TARKASTELLAAN ENSIMMÄISEKSI TEHTÄVIÄ SIVULTA 13
1. KÄSITTEET:
MITÄ TARKOITTAVAT:
A. BIOSFÄÄRI
B. EKOSYSTEEMI
C. EKOLOGIA
D. YMPÄRISTÖEKOLOGIA
E. ANTROPOSEENI
F. KESTÄVÄ KEHITYS
....
4. TAANTUNEITA LAJEJA:
KOTTARAINEN JA RUISKAUNOKKI OVAT VILJELYSMAIDEN LAJEJA, JOIDEN KANNAT PIENENIVÄT SUOMESSA VOIMAKKAASTI 1960-70-LUVUILLA.
A. ETSI TIETOA NÄIDEN LAJIEN ELINYMPÄRISTÖVAATIMUKSISTA
B. MITÄ OLETTAMUKSIA ELI HYPOTEESEJA VOIT KEKSIÄ KANTOJEN PIENENEMISELLE?
C. MITEN KANTOJEN PIENENEMISEN SYITÄ VOITAISIIN TUTKIA?
Muita taantuneita maatalousympäristön lajeja ovat peltosirkku, ruisrääkkä
ja kuovi .
KAPPALEEN 2 - YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA ELIÖIDEN ELINMAHDOLLISUUKSIIN (S. 14-26) - ASIOITA:
ELIÖIDEN YMPÄRISTÖ KOOSTUU ABIOOTTISISTA JA BIOOTTISISTA YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ
MITÄ OVAT ABIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT?
ABIOOTTISET TEKIJÄT OVAT ELOTTOMAN LUONNON TEKIJÖITÄ:
ESIMERKIKSI:
1. LÄMPÖ
2. TUULI
3. VESI
4. VALON MÄÄRÄ
5. SUOLAISUUS
JNE....
MITÄ OVAT BIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT?
BIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT OVAT ELOLLISEN LUONNON TEKIJÖITÄ
esimerkiksi:
1. RAVINTOKASVI, RAVINTOELÄIN
2. KILPAILEVAT LAJIT
3. TAUDIT
4. LOISET
5. SAALISTAJAT
ELIÖT OVAT SOPEUTUNEET VUODENAIKOJEN VAIHTELUUN:
1. PITKÄNPÄIVÄNKASVIT - USEAT SUOMEN KASVIT OVAT PITKÄNPÄIVÄNKASVEJA
2. LYHYENPÄIVÄNKASVIT - TROPIIKIN KASVEJA
3. PÄIVÄNEUTRAALIT KASVIT ESIM. PERUNA - KOTOISIN PERUSTA, MUTTA PUIKULAPERUNA KASVAA LAPISSAKIN.
KASVIT VOIVAT SELVIYTYÄ KYLMÄSTÄ JA KUIVASTA KAUDESTA (S. 18)
1. TALVEENTUMINEN - VALMISTAUDUTAAN TALVEEN. ESIMERKIKSI KASVIT OTTAVAT SUOMESSA LEHTIVIHREÄN TALTEEN ---> LEHDET KELTAISIA JA PUNAISIA --->
RUSKAVÄRITYS
2. KYLMÄKÄSITTELY --> USEIN SIEMENET PYSTYVÄT ITÄMÄÄN VASTA PAKKASEN JÄLKEEN
ELÄIMET OVAT SOPEUTUNEET EPÄEDULLISIIN OLOIHIN (TALVEN KYLMYYTEEN) MONELLA TAVALLA:
1. VAIHTOLÄMPÖISET ELÄIMET - KYLMÄNHORROS. RUUMIINLÄMPÖ JOPA ALLE 0 - CELSIUSTA. KÄÄRMEET, HYÖNTEISET, SAMMAKOT
RUUTANA SELVIÄÄ TALVESTA ALKOHOLIKÄYMISELLÄ
2. TASALÄMPÖISET ELÄIMET - TALVIHORROS JA TALVIUNI
TALVIHORROS: RUUMIINLÄMPÖTILA . NOIN 4 ASTETTA CELSIUSTA. ESIM. SIILI, LEPAKKO, TAMMIHIIRI.
TALVIUNI - RUUMIINLÄMPÖTILA LASKEE VAIN MUUTAMAN ASTEEN: KARHU, MÄYRÄ, SUPIKOIRA. KARHULLA ON SYVIN TALVIUNI, MÄYRÄ HERÄILEE ENEMMÄN JA SUPIKOIRA ON HYVIN USEIN LIIKKEELLÄ TALVELLAKIN.
ERILAISIA TAPOJA SELVITÄ TALVESTA:
ESIM.:
1. ORAVALLE TALVITURKKI
2. ORAVA JA TIAISET KERÄÄVÄT TALVIVARASTOJA
3. METSÄJÄNIS, RIEKKO, LUMIKKO JA KÄRPPÄ OVAT TALVELLA VALKOISIA - SUOJAPUKU + LÄMMIN PUKU
4. ESIMERKIKSI KARHU LIHOTTAA ITSENSÄ SYKSYLLÄ - SELVIÄÄ TALVESTA (RASVALLA).
5. SUURIN OSA LINTULAJEISTA MUUTTAA TALVEKSI ETELÄMMÄKSI.
6. KANALINNUT (TEERI, RIEKKO JNE.) YÖPYVÄT PAKKASÖINÄ LUMIKIEPISSÄ / LUMIKUOPASSA --> LUMI SUOJAA PAKKASELTA.
JOKAISELLA ELIÖLAJILLA ON OMA EKOLOKERONSA (S. 20-21)
LAJIN PAIKKA JA TEHTÄVÄ LUONNOSSA - SAMALLA ALUEELLA EI VOI ELÄÄ KAKSI TÄYSIN SAMAN EKOLOKERON OMAAVAA LAJIA - VAHVEMPI LAJI SYRJÄYTTÄÄ HEIKOMMAN LAJIN.
ESIMERKIKSI HARMAAROTTA ON SYRJÄYTTÄNYT MUSTAROTAN - NIILLÄ OLI SAMA EKOLOKERO.
KANADANMAJAVA OM SYRJÄYTTÄNYT EUROOPANMAJAVAN
SIETOALUEELLA SELVIYDYTÄÄN (S. 22)
SIETOALUE ON SE ALUE, JOSSA ELIÖ PYSTYY SELVIYTYMÄÄN ESIMERKIKSI LÄMPÖTILAN SUHTEEN. ESIMERKIKSI TAVALLINEN HEVONEN KESTÄÄ HUONOSTI ÄÄRIMMÄISEN KYLMIÄ LÄMPÖTILOJA, ESIM. -60 ASTETTA, MUTTA JAKUTIANHEVONEN KESTÄÄ "HIRVIÖPAKKASIAKIN".
LAJEJA TARKKAILEMALLA VOIDAAN TEHDÄ PÄÄTELMIÄ YMPÄRISTÖN TILASTA (S. 23)
ON OLE
ABIOOTTISET JA BIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT VAIKUTTAVAT LAJIEN LEVINNEISYYTEEN (S. 24)
TEHDÄÄN OPPIKIRJAN TEHTÄVÄT 1-3 SIVULTA 25
TARKASTELLAAN SAIMAANNORPAN YMPÄRISTÖRESURSSEJA SIVULTA 26
1. KÄSITTEET:
MITÄ TARKOITTAVAT:
A. BIOSFÄÄRI
B. EKOSYSTEEMI
C. EKOLOGIA
D. YMPÄRISTÖEKOLOGIA
E. ANTROPOSEENI
F. KESTÄVÄ KEHITYS
....
4. TAANTUNEITA LAJEJA:
KOTTARAINEN JA RUISKAUNOKKI OVAT VILJELYSMAIDEN LAJEJA, JOIDEN KANNAT PIENENIVÄT SUOMESSA VOIMAKKAASTI 1960-70-LUVUILLA.
A. ETSI TIETOA NÄIDEN LAJIEN ELINYMPÄRISTÖVAATIMUKSISTA
B. MITÄ OLETTAMUKSIA ELI HYPOTEESEJA VOIT KEKSIÄ KANTOJEN PIENENEMISELLE?
C. MITEN KANTOJEN PIENENEMISEN SYITÄ VOITAISIIN TUTKIA?
Muita taantuneita maatalousympäristön lajeja ovat peltosirkku, ruisrääkkä
ja kuovi .
KAPPALEEN 2 - YMPÄRISTÖ VAIKUTTAA ELIÖIDEN ELINMAHDOLLISUUKSIIN (S. 14-26) - ASIOITA:
ELIÖIDEN YMPÄRISTÖ KOOSTUU ABIOOTTISISTA JA BIOOTTISISTA YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ
MITÄ OVAT ABIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT?
ABIOOTTISET TEKIJÄT OVAT ELOTTOMAN LUONNON TEKIJÖITÄ:
ESIMERKIKSI:
1. LÄMPÖ
2. TUULI
3. VESI
4. VALON MÄÄRÄ
5. SUOLAISUUS
JNE....
MITÄ OVAT BIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT?
BIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT OVAT ELOLLISEN LUONNON TEKIJÖITÄ
esimerkiksi:
1. RAVINTOKASVI, RAVINTOELÄIN
2. KILPAILEVAT LAJIT
3. TAUDIT
4. LOISET
5. SAALISTAJAT
ELIÖT OVAT SOPEUTUNEET VUODENAIKOJEN VAIHTELUUN:
1. PITKÄNPÄIVÄNKASVIT - USEAT SUOMEN KASVIT OVAT PITKÄNPÄIVÄNKASVEJA
2. LYHYENPÄIVÄNKASVIT - TROPIIKIN KASVEJA
3. PÄIVÄNEUTRAALIT KASVIT ESIM. PERUNA - KOTOISIN PERUSTA, MUTTA PUIKULAPERUNA KASVAA LAPISSAKIN.
KASVIT VOIVAT SELVIYTYÄ KYLMÄSTÄ JA KUIVASTA KAUDESTA (S. 18)
1. TALVEENTUMINEN - VALMISTAUDUTAAN TALVEEN. ESIMERKIKSI KASVIT OTTAVAT SUOMESSA LEHTIVIHREÄN TALTEEN ---> LEHDET KELTAISIA JA PUNAISIA --->
RUSKAVÄRITYS
2. KYLMÄKÄSITTELY --> USEIN SIEMENET PYSTYVÄT ITÄMÄÄN VASTA PAKKASEN JÄLKEEN
ELÄIMET OVAT SOPEUTUNEET EPÄEDULLISIIN OLOIHIN (TALVEN KYLMYYTEEN) MONELLA TAVALLA:
1. VAIHTOLÄMPÖISET ELÄIMET - KYLMÄNHORROS. RUUMIINLÄMPÖ JOPA ALLE 0 - CELSIUSTA. KÄÄRMEET, HYÖNTEISET, SAMMAKOT
RUUTANA SELVIÄÄ TALVESTA ALKOHOLIKÄYMISELLÄ
2. TASALÄMPÖISET ELÄIMET - TALVIHORROS JA TALVIUNI
TALVIHORROS: RUUMIINLÄMPÖTILA . NOIN 4 ASTETTA CELSIUSTA. ESIM. SIILI, LEPAKKO, TAMMIHIIRI.
TALVIUNI - RUUMIINLÄMPÖTILA LASKEE VAIN MUUTAMAN ASTEEN: KARHU, MÄYRÄ, SUPIKOIRA. KARHULLA ON SYVIN TALVIUNI, MÄYRÄ HERÄILEE ENEMMÄN JA SUPIKOIRA ON HYVIN USEIN LIIKKEELLÄ TALVELLAKIN.
ERILAISIA TAPOJA SELVITÄ TALVESTA:
ESIM.:
1. ORAVALLE TALVITURKKI
2. ORAVA JA TIAISET KERÄÄVÄT TALVIVARASTOJA
3. METSÄJÄNIS, RIEKKO, LUMIKKO JA KÄRPPÄ OVAT TALVELLA VALKOISIA - SUOJAPUKU + LÄMMIN PUKU
4. ESIMERKIKSI KARHU LIHOTTAA ITSENSÄ SYKSYLLÄ - SELVIÄÄ TALVESTA (RASVALLA).
5. SUURIN OSA LINTULAJEISTA MUUTTAA TALVEKSI ETELÄMMÄKSI.
6. KANALINNUT (TEERI, RIEKKO JNE.) YÖPYVÄT PAKKASÖINÄ LUMIKIEPISSÄ / LUMIKUOPASSA --> LUMI SUOJAA PAKKASELTA.
JOKAISELLA ELIÖLAJILLA ON OMA EKOLOKERONSA (S. 20-21)
LAJIN PAIKKA JA TEHTÄVÄ LUONNOSSA - SAMALLA ALUEELLA EI VOI ELÄÄ KAKSI TÄYSIN SAMAN EKOLOKERON OMAAVAA LAJIA - VAHVEMPI LAJI SYRJÄYTTÄÄ HEIKOMMAN LAJIN.
ESIMERKIKSI HARMAAROTTA ON SYRJÄYTTÄNYT MUSTAROTAN - NIILLÄ OLI SAMA EKOLOKERO.
KANADANMAJAVA OM SYRJÄYTTÄNYT EUROOPANMAJAVAN
SIETOALUEELLA SELVIYDYTÄÄN (S. 22)
SIETOALUE ON SE ALUE, JOSSA ELIÖ PYSTYY SELVIYTYMÄÄN ESIMERKIKSI LÄMPÖTILAN SUHTEEN. ESIMERKIKSI TAVALLINEN HEVONEN KESTÄÄ HUONOSTI ÄÄRIMMÄISEN KYLMIÄ LÄMPÖTILOJA, ESIM. -60 ASTETTA, MUTTA JAKUTIANHEVONEN KESTÄÄ "HIRVIÖPAKKASIAKIN".
LAJEJA TARKKAILEMALLA VOIDAAN TEHDÄ PÄÄTELMIÄ YMPÄRISTÖN TILASTA (S. 23)
ON OLE
ABIOOTTISET JA BIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT VAIKUTTAVAT LAJIEN LEVINNEISYYTEEN (S. 24)
TEHDÄÄN OPPIKIRJAN TEHTÄVÄT 1-3 SIVULTA 25
TARKASTELLAAN SAIMAANNORPAN YMPÄRISTÖRESURSSEJA SIVULTA 26