Tammikuussa 2020 käsiteltävä asia - TYPPI JA FOSFORI REHEVÖITTÄVÄT VESIEKOSYSTEEMEJÄ (BIOS2 OPPIKIRJA KPL 8 (S. 87-101)
TYPPI JA FOSFORI REHEVÖITTÄVÄT VESIEKOSYSTEEMEJÄ (BIOS2 OPPIKIRJA KPL 8 (S. 87-101)
TYPPI JA FOSFORI REHEVÖITTÄVÄT VESIEKOSYSTEEMEJÄ (BIOS2 OPPIKIRJA KPL 8 (S. 87-101)
KAIKKI ELIÖT TARVITSEVAT TYPPEÄ (S. 87)
1) TYPPI ON ELIÖILLE VÄLTTÄMÄTÖN ALKUAINE.
2) SOLUT EIVÄT TOIMI ILMAN TYPPEÄ, KOSKA TYPPEÄ ON SOLUJEN MOLEKYYLEISSÄ, PROTEIINEISSA JA NUKLEIINIHAPOISSA (SIIS DNAssa JA RNAssa).
3) ILMAN KOOSTUMUKSESTA 78 % ON TYPPEÄ.
4) USEIN MAAPERÄSSÄ ON LIIAN VÄHÄN TYPPEÄ KASVEILLE --> TYPPI ON USEIN MINIMITEKIJÄ KASVIEN KASVUN KANNALTA.
ILMAKEHÄN TYPPI SITOUTUU EKOSYSTEEMEIHIN (S. 88)
1) JOTKIN MAAPERÄN BAKTEERIT PYSTYVÄT SITOMAAN ILMAKEHÄN TYPPEÄ JA MUUTTAMAAN SEN KASVEILLE KÄYTTÖKELPOISEEN MUOTOON. TÄTÄ BAKTEERIEN TYPENSIDONTAA KUTSUTAAN BIOLOGISEKSI TYPENSIDONNAKSI.
2) VESISSÄ SYANOBAKTEERIT (KANSANOMAISESTI SINIBAKTEERIT ELI SINILEVÄT) SITOVAT TYPPEÄ.
3) LEPÄN JUURINYSTYRÄBAKTEERIT JA HERNEKASVIEN JUURISSA ELÄVÄT JUURINYSTYRÄBAKTEERIT KYKENEVÄT SITOMAAN TYPPEÄ.
4) MYÖS SALAMOINNIN YHTEYDESSÄ EKOSYSTEEMEIHIN SITOUTUU TYPPEÄ. SALAMA HAJOTTAA TYPPIKAASUA JA VAPAUTUNUT TYPPIMOLEKYYLI SITOUTUU HAPPEEN MUODOSTAEN TYPEN OKSIDIN. TÄTÄ TYPENSIDONTAA KUTSUTAAN ABIOOTTISEKSI TYPENSIDONNAKSI.
TYPPEÄ ON LUONNOSSA ERILAISINA YHDISTEINÄ (S. 89)
SIVULTA 89 JA KUVASTA 89 ILMENEE, ETTÄ:
A) TYPPEÄ ON ILMAKEHÄSSÄ TYPPIKAASUNA
B) MAAPERÄSSÄ AMMONIUM-IONEINA
C) MAAPERÄSSÄ NITRAATTI-IONEINA
HAPELLISISSA OLOSUHTEISSA MAAPERÄ JA MAAPERÄN TYPPIBAKTEERIT SEKÄ JUURINYSTYRÄBAKTEERIT SITOVAT TYPPEÄ. HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA DENITRIFIKAATIOBAKTEERIT AIHEUTTAVAT SEN, ETTÄ ILMAKEHÄÄN KARKAA TYPPEÄ. --> TÄMÄN TAKIA VILJELYMAAT KANNATTAA OJITTAA JA NIIDEN ILMAVUUDESTA ON HUOLEHDITTAVA MM. KYNTÖTÖILLÄ. LUONNOSSA KUNNNON ROUTA KUOHKEUTTAA JA ILMASTAA MAAN.
EPÄORGAANINEN FOSFORI MUUTTUU ORGAANISEKSI (FOSFORIKSI) RAVINTOKETJUISSA (S. 90)
1) FOSFORIA ON SOLUISSA ESIMERKIKSI NUKLEIINIHAPPOJEN (DNA, RNA) JA SOLUKALVOJEN MOLEKYYLIEN RAKENNUSAINEENA.
2) FOSFORIA ON MYÖS LUISSA JA HAMPAISSA
3) KALLIOPERÄSSÄ EPÄORGAANISINA FOSFORIYHDISTEINÄ
4) JÄRVISSÄ FOSFORI ON USEIN TUOTTAJIEN (VESIKASVIT, LEVÄT, SYANOBAKTEERIT) KASVUA RAJOITTAVA MINIMITEKIJÄ.
5) KASVIT OTTAVAT MAAPERÄSTÄ EPÄORGAANISTA FOSFORIA FOSFAATTI-IONEINA.
6) HAJOTTAJAT (BAKTEERIT YMS.) HAJOTTAVAT KUOLLEIDEN ELIÖIDEN SISÄLTÄMÄT ORGAANISET FOSFORIYHDISTEET EPÄORGAANISIKSI YHDISTEIKSI --> NE OVAT TAAS UUDELLEEN KASVIEN KÄYTETTÄVISSÄ.
VESISTÖJEN TYPPI JA FOSFORI OVAT PERÄISIN HAJA- JA PISTEKUORMITUKSESTA (S. 91-92)
1) MAATALOUDESTA HAJAKUORMITUSTA (MAATALOUDEN ON KUITENKIN NYT HAVAITTU OLLEEN LIIAN SUUREN SYNTIPUKIN - MAATALOUDEN FOSFORIN JA TYPEN PÄÄSTÖJÄ ON LIIOITELTU!!!)
2) MYÖS METSÄTALOUS AIHEUTTAA HAJAKUORMITUSTA
3) KAUKOLASKEUMAKIN ON TÄRKEÄ - FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN POLTTO.
4) PISTEKUORMITUSTA EDUSTAVAT SELLAISET PÄÄSTÖLÄHTEET, JOIDEN SIJAINTI TUNNETAAN TARKASTI. KUVASTA S.92 ILMENEE, ETTÄ KIRJOLOHEN KASVATUS AIHEUTTAA TYPEN JA FOSFORIN PISTEKUORMITUSTA.
TARKASTELLAAN KUVIOITA SIVULTA 92
REHEVÖITYMINEN NÄKYY MONIN TAVOIN VESIEKOSYSTEEMEISSÄ (S. 93)
- LIIALLINEN TYPEN JA/TAI FOSFORIN MÄÄRÄ VEDESSÄ REHEVÖITTÄVÄT VESISTÖJÄ.
- VESIEN TUOTTAJIA OVAT VESIKASVIT, LEVÄT JA SYANOBAKTEERIT.
- OSA LEVISTÄ (ESIM. VIHERLEVÄT JA PIILEVÄT) OVAT MIKROSKOOPPISEN PIENIÄ. SAMOIN ON LAITA SYANOBAKTEERIEN KANSSA.
- TUOTTAJAT TARVITSEVAT VALOA, LÄMPÖÄ, HIILIDIOKSIDIA JA RAVINTEITA. KUN VALOA ON RIITTÄVÄSTI, TUOTTAJIEN TUOTANTO ON YLEENSÄ RIIPPUVAINEN RAVINTEIDEN MÄÄRÄSTÄ ELI TYPEN JA FOSFORIN MÄÄRÄSTÄ.
- JOS RAVINTEITA TULEE VESISTÖÖN ENEMMÄN KUIN AIKAISEMMIN, TUOTTAJIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY JA SEURAUKSENA ON REHEVÖITYMINEN ELI PERUSTUOTANNON LISÄÄNTYMINEN. ALKUVAIHEESSA REHEVÖITYMINEN VOI OLLA MYÖNTEINEN ASIA, MUTTA LOPULTA LEVÄT LIMOITTAVAT KIVET, PYYDYKSET JA LAITURIT JA VESI ALKAA HAISEMAANKIN PAHALTA. PAHIMMASSA TAPAUKSESSA KALAKUOLEMAT PILAAVAT VESISTÖT.
REHEVÖITYMISESTÄ VOI SEURATA HAPPIKATOA (S. 93) - TÄRKEÄÄ
1) JOS HAPPI LOPPUU KOKONAAN, KUOLEVAT AEROBISET ELI HAPPEA TARVITSEVAT BAKTEERIT. --> 2) TÄLLÖIN ANAEROBISET ELI HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA ELÄVÄT MÄDÄTTÄJÄBAKTEERIT YLEISTYVÄT. ---> 3) MÄDÄTTÄJÄBAKTEERIT TUOTTAVAT RIKKIVETYÄ --> 4) RIKKIVETY ON MYRKYLLISTÄ MM. KALOILLE --> 5) NE KUOLEVAT ---> 6) POHJAN HAPETTOMUUDEN TAKIA POHJALIETTEESEEN SITOUTUNUT FOSFORI ALKAA LIUKENEMAAN VETEEN. TÄTÄ REHEVÖITYMISEN AIHEUTTAMAA KIERRETTÄ KUTSUTAAN SISÄISEKSI KUORMITUKSEKSI!!!
REHEVÖITYMINEN ON ITÄMEREN PAHIN YMPÄRISTÖONGELMA (S. 94)
http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suomenlahtivuosi_2014/Ymparistokasvatus
REHEVÖITYMINEN MUUTTAA ITÄMEREN ELIÖYHTEISÖÄ (S. 95)
1) SYANOBAKTEERIEN MASSAESIINTYMÄT LOPPUKESÄLLÄ OVAT YLEISTYNEET
2) ETENKIN ITÄMEREN SYVÄNTEET KÄRSIVÄT HAPPIKADOSTA --> USEAT SYVÄNTEET OVAT JOPA TÄYSIN HAPETTOMIA.
3) SYVÄNTEIDEN HAPPITILANNE VOI SILLOIN TÄLLÖIN PARANTUA SUOLAVESIPULSSIEN ANSIOSTA. SUOLAVESIPULSSI TARKOITTAA ITÄMERESSÄ SITÄ, ETTÄ MYRSKYT TUOVAT SILLOIN TÄLLÖIN POHJANMERESTÄ TANSKAN SALMIEN KAUTTA ITÄMEREEN SUOLAISEMPAA JA HAPEKKAAMPAA VALTAMEREN VETTÄ.
https://yhteishyva.fi/artikkeli/loviisalainen-kalastaja-mikael-iloitsee-puhdistuva/613qotXUtAmj5ONZ6inOj9
1) JÄTEVEDENPUHDISTAMOT
- ESIM. METSÄTEOLLISUUDEN JÄTEVESISTÄ ORGAANISESTA AINEKSESTA VOIDAAN POISTAA YLI 90 %.
- JÄTEVESSTÄ VOIDAAN POISTAA SUURIN OSA ORGAANISESTA AINEKSESTA JA FOSFORISTA, MUTTA TYPEN SUHTEEN TÄYTYY YHÄ TEHDÄ TÖITÄ, JOTTA SEN MÄÄRÄÄ SAADAAN ALENNETTUA.
2) MAATALOUDEN HAJAKUORMITUSTA VOIDAAN VÄHENTÄÄ SEURAAVASTI:
A) KÄYTETÄÄN VÄHEMMÄN LANNOITTEITA
B) KEINOLANNOITTEET VOIDAAN KORVATA KARJANLANNALLA
C) LANNOITTEET TULEE LEVITTÄÄ ENNEN KYLVÖÄ
D) PELTOJEN JA VESISTÖJEN (SIIS PUROT JA OJAT MUKAANLUKIEN) VÄLILLÄ TULEE OLLA SUOJAVYÖHYKKEET, JOILLA EI KÄYTETÄ LANNOITTEITA. SUOJAVYÖHYKKEILLÄ KASVATETAAN KASVEJA, JOTKA OTTAVAT HYVIN TALTEEN LANNOITTEIDEN RAVINTEET.
E) PERUSTAMALLA KOSTEIKKOALTAITA VÄHENNETÄÄN ISOMPIIIN VESISTÖIHIN MENEVIEN RAVINTEIDEN MÄÄRÄÄ. KOSTEIKOT HELPOTTAVAT MYÖS TULVASUOJELUSSA.
F) PELTOJEN KALKITSEMINEN PITÄÄ NIIDEN MAAPERÄN HAPPAMUUDEN SOPIVANA HAJOTTAJIEN TOIMINNALLE.
G) VILELYKSIÄ VOIDAAN MUOKATA KYNTÖTÖISSÄ JNE. SITEN, ETTÄ VESI JA RAVINTEET EIVÄT VALUISI SUORAAN VESISTÖIHIN.
REHEVÖITYNEIDEN JÄRVIEN KUNNOSTUSTOIMET (S. 98)
A) VESIKASVIEN NIITTO JA NIITTOJÄTTEEN SIIRTO MAALLE
B) POHJAN RUOPPAUS --> SEKOITTAA VEDEN JA VOI LISÄTÄ LYHYTAIKAISESTI VEDEN SAASTUNEISUUTTA, MUTTA JOS RUOPPAUSJÄTE VIEDÄÄN POIS, VOI RAVINTEIDEN MÄÄRÄ VÄHENTYÄ.
C) HOITOKALASTUS ---> ETENKIN SÄRKIKALOJEN POISTO VOI PARANTAA VESISTÖJEN TILAA
D) HAPEN LISÄÄMINEN ILMASTUKSELLA
KAIKKI ELIÖT TARVITSEVAT TYPPEÄ (S. 87)
1) TYPPI ON ELIÖILLE VÄLTTÄMÄTÖN ALKUAINE.
2) SOLUT EIVÄT TOIMI ILMAN TYPPEÄ, KOSKA TYPPEÄ ON SOLUJEN MOLEKYYLEISSÄ, PROTEIINEISSA JA NUKLEIINIHAPOISSA (SIIS DNAssa JA RNAssa).
3) ILMAN KOOSTUMUKSESTA 78 % ON TYPPEÄ.
4) USEIN MAAPERÄSSÄ ON LIIAN VÄHÄN TYPPEÄ KASVEILLE --> TYPPI ON USEIN MINIMITEKIJÄ KASVIEN KASVUN KANNALTA.
ILMAKEHÄN TYPPI SITOUTUU EKOSYSTEEMEIHIN (S. 88)
1) JOTKIN MAAPERÄN BAKTEERIT PYSTYVÄT SITOMAAN ILMAKEHÄN TYPPEÄ JA MUUTTAMAAN SEN KASVEILLE KÄYTTÖKELPOISEEN MUOTOON. TÄTÄ BAKTEERIEN TYPENSIDONTAA KUTSUTAAN BIOLOGISEKSI TYPENSIDONNAKSI.
2) VESISSÄ SYANOBAKTEERIT (KANSANOMAISESTI SINIBAKTEERIT ELI SINILEVÄT) SITOVAT TYPPEÄ.
3) LEPÄN JUURINYSTYRÄBAKTEERIT JA HERNEKASVIEN JUURISSA ELÄVÄT JUURINYSTYRÄBAKTEERIT KYKENEVÄT SITOMAAN TYPPEÄ.
4) MYÖS SALAMOINNIN YHTEYDESSÄ EKOSYSTEEMEIHIN SITOUTUU TYPPEÄ. SALAMA HAJOTTAA TYPPIKAASUA JA VAPAUTUNUT TYPPIMOLEKYYLI SITOUTUU HAPPEEN MUODOSTAEN TYPEN OKSIDIN. TÄTÄ TYPENSIDONTAA KUTSUTAAN ABIOOTTISEKSI TYPENSIDONNAKSI.
TYPPEÄ ON LUONNOSSA ERILAISINA YHDISTEINÄ (S. 89)
SIVULTA 89 JA KUVASTA 89 ILMENEE, ETTÄ:
A) TYPPEÄ ON ILMAKEHÄSSÄ TYPPIKAASUNA
B) MAAPERÄSSÄ AMMONIUM-IONEINA
C) MAAPERÄSSÄ NITRAATTI-IONEINA
HAPELLISISSA OLOSUHTEISSA MAAPERÄ JA MAAPERÄN TYPPIBAKTEERIT SEKÄ JUURINYSTYRÄBAKTEERIT SITOVAT TYPPEÄ. HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA DENITRIFIKAATIOBAKTEERIT AIHEUTTAVAT SEN, ETTÄ ILMAKEHÄÄN KARKAA TYPPEÄ. --> TÄMÄN TAKIA VILJELYMAAT KANNATTAA OJITTAA JA NIIDEN ILMAVUUDESTA ON HUOLEHDITTAVA MM. KYNTÖTÖILLÄ. LUONNOSSA KUNNNON ROUTA KUOHKEUTTAA JA ILMASTAA MAAN.
EPÄORGAANINEN FOSFORI MUUTTUU ORGAANISEKSI (FOSFORIKSI) RAVINTOKETJUISSA (S. 90)
1) FOSFORIA ON SOLUISSA ESIMERKIKSI NUKLEIINIHAPPOJEN (DNA, RNA) JA SOLUKALVOJEN MOLEKYYLIEN RAKENNUSAINEENA.
2) FOSFORIA ON MYÖS LUISSA JA HAMPAISSA
3) KALLIOPERÄSSÄ EPÄORGAANISINA FOSFORIYHDISTEINÄ
4) JÄRVISSÄ FOSFORI ON USEIN TUOTTAJIEN (VESIKASVIT, LEVÄT, SYANOBAKTEERIT) KASVUA RAJOITTAVA MINIMITEKIJÄ.
5) KASVIT OTTAVAT MAAPERÄSTÄ EPÄORGAANISTA FOSFORIA FOSFAATTI-IONEINA.
6) HAJOTTAJAT (BAKTEERIT YMS.) HAJOTTAVAT KUOLLEIDEN ELIÖIDEN SISÄLTÄMÄT ORGAANISET FOSFORIYHDISTEET EPÄORGAANISIKSI YHDISTEIKSI --> NE OVAT TAAS UUDELLEEN KASVIEN KÄYTETTÄVISSÄ.
VESISTÖJEN TYPPI JA FOSFORI OVAT PERÄISIN HAJA- JA PISTEKUORMITUKSESTA (S. 91-92)
1) MAATALOUDESTA HAJAKUORMITUSTA (MAATALOUDEN ON KUITENKIN NYT HAVAITTU OLLEEN LIIAN SUUREN SYNTIPUKIN - MAATALOUDEN FOSFORIN JA TYPEN PÄÄSTÖJÄ ON LIIOITELTU!!!)
2) MYÖS METSÄTALOUS AIHEUTTAA HAJAKUORMITUSTA
3) KAUKOLASKEUMAKIN ON TÄRKEÄ - FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN POLTTO.
4) PISTEKUORMITUSTA EDUSTAVAT SELLAISET PÄÄSTÖLÄHTEET, JOIDEN SIJAINTI TUNNETAAN TARKASTI. KUVASTA S.92 ILMENEE, ETTÄ KIRJOLOHEN KASVATUS AIHEUTTAA TYPEN JA FOSFORIN PISTEKUORMITUSTA.
TARKASTELLAAN KUVIOITA SIVULTA 92
REHEVÖITYMINEN NÄKYY MONIN TAVOIN VESIEKOSYSTEEMEISSÄ (S. 93)
- LIIALLINEN TYPEN JA/TAI FOSFORIN MÄÄRÄ VEDESSÄ REHEVÖITTÄVÄT VESISTÖJÄ.
- VESIEN TUOTTAJIA OVAT VESIKASVIT, LEVÄT JA SYANOBAKTEERIT.
- OSA LEVISTÄ (ESIM. VIHERLEVÄT JA PIILEVÄT) OVAT MIKROSKOOPPISEN PIENIÄ. SAMOIN ON LAITA SYANOBAKTEERIEN KANSSA.
- TUOTTAJAT TARVITSEVAT VALOA, LÄMPÖÄ, HIILIDIOKSIDIA JA RAVINTEITA. KUN VALOA ON RIITTÄVÄSTI, TUOTTAJIEN TUOTANTO ON YLEENSÄ RIIPPUVAINEN RAVINTEIDEN MÄÄRÄSTÄ ELI TYPEN JA FOSFORIN MÄÄRÄSTÄ.
- JOS RAVINTEITA TULEE VESISTÖÖN ENEMMÄN KUIN AIKAISEMMIN, TUOTTAJIEN MÄÄRÄ LISÄÄNTYY JA SEURAUKSENA ON REHEVÖITYMINEN ELI PERUSTUOTANNON LISÄÄNTYMINEN. ALKUVAIHEESSA REHEVÖITYMINEN VOI OLLA MYÖNTEINEN ASIA, MUTTA LOPULTA LEVÄT LIMOITTAVAT KIVET, PYYDYKSET JA LAITURIT JA VESI ALKAA HAISEMAANKIN PAHALTA. PAHIMMASSA TAPAUKSESSA KALAKUOLEMAT PILAAVAT VESISTÖT.
REHEVÖITYMISESTÄ VOI SEURATA HAPPIKATOA (S. 93) - TÄRKEÄÄ
1) JOS HAPPI LOPPUU KOKONAAN, KUOLEVAT AEROBISET ELI HAPPEA TARVITSEVAT BAKTEERIT. --> 2) TÄLLÖIN ANAEROBISET ELI HAPETTOMISSA OLOSUHTEISSA ELÄVÄT MÄDÄTTÄJÄBAKTEERIT YLEISTYVÄT. ---> 3) MÄDÄTTÄJÄBAKTEERIT TUOTTAVAT RIKKIVETYÄ --> 4) RIKKIVETY ON MYRKYLLISTÄ MM. KALOILLE --> 5) NE KUOLEVAT ---> 6) POHJAN HAPETTOMUUDEN TAKIA POHJALIETTEESEEN SITOUTUNUT FOSFORI ALKAA LIUKENEMAAN VETEEN. TÄTÄ REHEVÖITYMISEN AIHEUTTAMAA KIERRETTÄ KUTSUTAAN SISÄISEKSI KUORMITUKSEKSI!!!
REHEVÖITYMINEN ON ITÄMEREN PAHIN YMPÄRISTÖONGELMA (S. 94)
http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suomenlahtivuosi_2014/Ymparistokasvatus
REHEVÖITYMINEN MUUTTAA ITÄMEREN ELIÖYHTEISÖÄ (S. 95)
1) SYANOBAKTEERIEN MASSAESIINTYMÄT LOPPUKESÄLLÄ OVAT YLEISTYNEET
2) ETENKIN ITÄMEREN SYVÄNTEET KÄRSIVÄT HAPPIKADOSTA --> USEAT SYVÄNTEET OVAT JOPA TÄYSIN HAPETTOMIA.
3) SYVÄNTEIDEN HAPPITILANNE VOI SILLOIN TÄLLÖIN PARANTUA SUOLAVESIPULSSIEN ANSIOSTA. SUOLAVESIPULSSI TARKOITTAA ITÄMERESSÄ SITÄ, ETTÄ MYRSKYT TUOVAT SILLOIN TÄLLÖIN POHJANMERESTÄ TANSKAN SALMIEN KAUTTA ITÄMEREEN SUOLAISEMPAA JA HAPEKKAAMPAA VALTAMEREN VETTÄ.
REHEVÖITYMINEN VAIKUTTAA ELIÖLAJEIHIN ERI TAVOIN (S. 96)
MITEN ITÄMEREN REHEVÖITYMINEN VAIKUTTAA LINTUIHIN?
1) KALOJA RAVINTONAAN KÄYTTÄVÄT LINNUT HARVINAISTUVAT, SILLÄ VEDEN SAMENTUMINEN HAITTAA RAVINNON PYYDYSTÄMISTÄ (ESIMERKIKSI ISOKOSKELOT, RUOKIT)
2) SÄRKIKALAT RUNSASTUVAT ITÄMEREN REHEVÖITYESSÄ --> SÄRKIKALAT SYÖVÄT RUNSAASTI PIENIÄ SINISIMPUKOITA ---> SINISIMPUKKA HARVINAISTUU SÄRKIEN TAKIA ---> SINISIMPUKOITA SYÖVÄ HAAHKA VOI HARVINAISTUA.
3) VESIKASVEJA JA LEVIÄ SYÖVÄT LINTULAJIT, KUTEN KYHMYJOUTSENET, VOIVAT YLEISTYÄ ITÄMEREN REHEVÖITYESSÄ.
4) jOTKIN LINTULAJIT KÄRSIVÄT LEVÄMYRKYISTÄ TAI JOSTAIN MUISTA MYRKYISTÄ - JOUKKOKUOLEMIA ON HAVAITTU AINAKIN RUOKKILINNUILLA.
REHEVÖITYMISTÄ ESTETÄÄN TEHOKKAIMMIN KUORMITUSTA VÄHENTÄMÄLLÄ (S. 97)
https://yhteishyva.fi/artikkeli/loviisalainen-kalastaja-mikael-iloitsee-puhdistuva/613qotXUtAmj5ONZ6inOj9
1) JÄTEVEDENPUHDISTAMOT
- ESIM. METSÄTEOLLISUUDEN JÄTEVESISTÄ ORGAANISESTA AINEKSESTA VOIDAAN POISTAA YLI 90 %.
- JÄTEVESSTÄ VOIDAAN POISTAA SUURIN OSA ORGAANISESTA AINEKSESTA JA FOSFORISTA, MUTTA TYPEN SUHTEEN TÄYTYY YHÄ TEHDÄ TÖITÄ, JOTTA SEN MÄÄRÄÄ SAADAAN ALENNETTUA.
2) MAATALOUDEN HAJAKUORMITUSTA VOIDAAN VÄHENTÄÄ SEURAAVASTI:
A) KÄYTETÄÄN VÄHEMMÄN LANNOITTEITA
B) KEINOLANNOITTEET VOIDAAN KORVATA KARJANLANNALLA
C) LANNOITTEET TULEE LEVITTÄÄ ENNEN KYLVÖÄ
D) PELTOJEN JA VESISTÖJEN (SIIS PUROT JA OJAT MUKAANLUKIEN) VÄLILLÄ TULEE OLLA SUOJAVYÖHYKKEET, JOILLA EI KÄYTETÄ LANNOITTEITA. SUOJAVYÖHYKKEILLÄ KASVATETAAN KASVEJA, JOTKA OTTAVAT HYVIN TALTEEN LANNOITTEIDEN RAVINTEET.
E) PERUSTAMALLA KOSTEIKKOALTAITA VÄHENNETÄÄN ISOMPIIIN VESISTÖIHIN MENEVIEN RAVINTEIDEN MÄÄRÄÄ. KOSTEIKOT HELPOTTAVAT MYÖS TULVASUOJELUSSA.
F) PELTOJEN KALKITSEMINEN PITÄÄ NIIDEN MAAPERÄN HAPPAMUUDEN SOPIVANA HAJOTTAJIEN TOIMINNALLE.
G) VILELYKSIÄ VOIDAAN MUOKATA KYNTÖTÖISSÄ JNE. SITEN, ETTÄ VESI JA RAVINTEET EIVÄT VALUISI SUORAAN VESISTÖIHIN.
REHEVÖITYNEIDEN JÄRVIEN KUNNOSTUSTOIMET (S. 98)
A) VESIKASVIEN NIITTO JA NIITTOJÄTTEEN SIIRTO MAALLE
B) POHJAN RUOPPAUS --> SEKOITTAA VEDEN JA VOI LISÄTÄ LYHYTAIKAISESTI VEDEN SAASTUNEISUUTTA, MUTTA JOS RUOPPAUSJÄTE VIEDÄÄN POIS, VOI RAVINTEIDEN MÄÄRÄ VÄHENTYÄ.
C) HOITOKALASTUS ---> ETENKIN SÄRKIKALOJEN POISTO VOI PARANTAA VESISTÖJEN TILAA
D) HAPEN LISÄÄMINEN ILMASTUKSELLA