KÄSITELLÄÄN TAMMIKUUSSA 2020 - BIOS2-OPPIKIRJAN KAPPALE 6 - KAUPUNKIEKOLOGIA TARKASTELEE KAUPUNKILUONNON ERITYISPIIRTEITÄ (S. 64-74)
BIOS2-OPPIKIRJAN KAPPALE 6 - KAUPUNKIEKOLOGIA TARKASTELEE KAUPUNKILUONNON ERITYISPIIRTEITÄ (S. 64-74)
BIOS2-OPPIKIRJAN KAPPALE 6 - KAUPUNKIEKOLOGIA TARKASTELEE KAUPUNKILUONNON ERITYISPIIRTEITÄ (S. 64-74)
SUURIN OSA IHMISISTÄ ASUU NYT KAUPUNGEISSA (3/5 MAAPALLON VÄESTÖSTÄ) --> HEILLE KAUPUNKILUONTO (JOS SELLAISTA EDES HEIDÄN ASUINKAUPUNGISTAAN LÖYTYY) ON ARKIPÄIVÄÄ.
KAUPUNKI ON SAAREKE ALKUPERÄISEN LUONNON KESKELLÄ (S. 64)
- KAUPUNKIEN ABIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT EROAVAT SELVÄSTI YMPÄRÖIVIEN MAASEUTU- JA METSÄALUEIDEN ABIOOTISISTA YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ.
KAUPUNGEISSA MAAPERÄ, VALO JA LÄMPÖ POIKKEAVAT LUONNONTILAISESTA YMPÄRISTÖSTÄ (S. 65)
- RAKENNETTUJEN ALUEIDEN MAAPERÄ ON USEIN TIIVISTÄ JA KOVAA ---> LAAJOILLA ALUELLA ON ASFALTTIA, BETONIA JA RAKENNUKSIA,
- LÄMPÖTILA ON USEIN JOPA 3 ASTETTA KORKEAMPI KUIN YMPÄRÖIVÄLLÄ MAASEUDULLA. SEN TAKIA KAUPUNGEISSA ON USEIN ETELÄISIÄ LAJEJA MAASEUTUA ENEMMÄN.
- LAAJAT ALUEET KAUPUNGEISTA ON VALAISTU MYÖS ÖISIN.
KAUPUNGEISSA SATAA ENEMMÄN KUIN MAASEUDULLA (S. 65)
- KAUPUNGEISSA SATAA JOPA 15 % ENEMMÄN KUIN YMPÄRÖIVÄLLÄ MAASEUDULLA. TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ A) KAUPUNKIEN ILMASSA ON RUNSAASTI HIUKKASIA, JOTKA TOIMIVAT SATEEN TIIVISTYMISKESKUKSINA. B) ASFALTIN JA RAKENNUSTEN TAKIA ILMA MYÖS LÄMPENEE NOPEASTI --> YLÖSPÄIN KOHOAVA ILMA JÄÄHTYY JA SEN SUHTEELLINEN KOSTEUS LISÄÄNTYY --> SYNTYY SADE.
- KAUPUNGEISSA ON PILVISEMPÄÄ KUIN MAASEUDULLA.
- SADEVESI KULKEUTUU NOPEASTI POIS ASFALTOINNIN JA VIEMÄREIDEN ANSIOSTA.
- TALVELLA LUNTA ON VÄHEMMÄN KUIN MAASEUDULLA.
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ MUUTTUU KOKO AJAN (S. 65)
- RAKENTAMINEN
- MYRKYLLISET AINEET
- REHEVÖITTÄVÄT AINEET
KAUPUNKI ON IHMISEN YLLÄPITÄMÄ EKOSYSTEEMI (S. 66)
- UUSI ELINYMPÄRISTÖ --> KAUPUNKEJA ON OLLUT SUOMESSA MELKO LYHYEN AJAN.
- KAUPUNKIEKOLOGIAN TUTKIJOITA KIINNOSTAA SE, MITKÄ ELIÖLAJIT PYSTYVÄT SOPEUTUMAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖIHIN.
KAUPUNKIEKOSYSTEEMI EI VOI SÄILYÄ ILMAN IHMISTÄ (S. 66).
- ALKUPERÄINEN KASVILLISUUS ON PÄÄASIASSA TUHOTTU.
- USEAT TULOKASLAJIT OVAT NOPEITA LEVIÄMÄÄN JA LISÄÄNTYMÄÄN, MUTTA HEIKKOJA KILPAILEMAAN MUIDEN LAJIEN KANSSA.
- ALKUPERÄISEN LUONNON "PALAUTUMISKOKEILUJA": A) TSERNOBYL JA B) ITÄ- JA LÄNSI-SAKSAN RAJA (KYLMÄN SODAN AIKANA).
KAUPUNKIEKOSYSTEEMI ON ERILAINEN KUIN LUONNONTILAINEN EKOSYSTEEMI (S. 67)
- TUOTTAJIA ELI KASVILLISUUTTA ON KAUPUNGEISSA MELKO VÄHÄN.
- PEDOILLE ON HELPPOA SAALISTA RUNSAASTI.
- HAJOTTAJIA ON VÄHÄN.
KAUPUNKIEN KASVILLISUUS ON MÄÄRÄLLISESTI NIUKKAA, MUTTA LAJISTOLTAAN MONIPUOLISTA (S. 67)
IHMINEN VAIKUTTAA KAUPUNKIEN KASVILAJISTOON (S. 68)
- KASVILAJEJA ON KAUPUNGEISSA YLEENSÄ RUNSAASTI, KOSKA IHMINEN ON LUONUT JA ISTUTTANUT UUSIA LAJEJA.
- KAUPUNKILAJEJA (PIHARATAMO, PIHATÄHTIMÖ ELI VESIHEINÄ JA JÄTTIPALSAMI)
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KOOSTUU ERILAISISTA LAIKUISTA (S. 69)
MONET ELÄIMET OVAT KAUPUNKIEN MENESTYJIÄ (S. 69)
- RUSAKKO, SIILI JA ORAVA. NYT MYÖS KETTU, SUPIKOIRA, MÄYRÄ JA KANIINI (KANIINI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA).
- ISOROTTA JA KOTIHIIRI
- LEPAKOT
- JOPA HUUHKAJALLE KAUPUNKIYMPÄRISTÖ TARJOAA MENESTYKSEKKÄÄN PESIMÄPAIKAN (KERROSTALOT YMS. MUISTUTTAVAT KALLIOITA, SYÖTÄVÄKSI ON ROTTIA, SINISORSIA JA KANIINEJA)
https://puoliaika.com/video-huuhkaja-lensi-kentalle-legendaarisesta-suomi-belgia-ottelusta-10-vuotta/
JOTKIN LINTULAJIT OVAT AITOJA KAUPUNKILINTUJA (S. 70)
KAUPUNGEISSA ON LAJIEN ALKUPERÄISIÄ ELINYMPÄRISTÖJÄ MUISTUTTAVIA PAIKKOJA (S. 70)
LAJI VOI OMAKSUA KAUPUNGISSA UUDEN EKOLOKERON (S. 71)
LAIKUTTAISUUS VOI PILKKOA POPULAATIOITA (S. 71)
KAUPUNKIEKOLOGISIA TUTKIMUKSIA VOIDAAN SOVELTAA KAUPUNKISUUNNITTELUSSA (S. 72)
KAUPUNKIEKOLOGISEN TUTKIMUKSEN PERUSTEELLA PYRITÄÄN RAKENTAMAAN PAREMPAA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ (S. 72)
TEHTÄVÄT (S. 73)
VIHERKATOT JA VIHERSEINÄT OSAKSI KAUPUNKILUONTOA (s. 73-74)
MIELESTÄNI TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ, SILLÄ VIHERKATTOJEN JA VIHERSEINIEN AVULLA VOIDAAN KAUPUNKEIHIN TUODA HITUNEN "LISÄÄ LUONTOA". A) ON JOPA MAHDOLLISTA TUOTTAA HUNAJAA KATOILLA SIJAITSEVIEN MEHILÄISPESIEN AVULLA. B) SAMALLA KAUPUNKILAISET OVAT HITUSEN ENEMMÄN MUKANA TORJUMASSA ILMASTONMUUTOSTA ---> VIHREÄT KASVIT OTTAVAT ILMASTA POIS HIILIDIOKSIDIA JA TUOTTAVAT HAPPEA.
TIIVISTELMÄ (S. 74). TIIVISTELMÄSTÄ HAVAITSEE, ETTÄ MONET KAUPUNGEISSA ELÄVÄT ELÄIMET OVAT A) IHMISEN PÖYTÄVIERAITA, B) NE LÖYTÄVÄT HELPOMMIN RAVINTONSA KAUPUNGEISTA, KUIN MAASEUDULTA. C) ELÄIMET KÄYTTÄYTYVÄT ERI TAVALA KAUPUNGEISSA, KUIN MAASEUDULLA.
KASVILLISUUDESTA VOI PUOLESTAAN TODETA, ETTÄ A) KASVILISUUS ON NIUKEMPAA KUIN MAASEUDULLA, B) PALJON ISTUTETTUJA LAJEJA, C) PALJON IHMISEN MUKANA TULLEITA LAJEJA. D) PALJON KUIVIIN YMPÄRISTÖIHIN SOPEUTUNEITA LAJEJA.
SUURIN OSA IHMISISTÄ ASUU NYT KAUPUNGEISSA (3/5 MAAPALLON VÄESTÖSTÄ) --> HEILLE KAUPUNKILUONTO (JOS SELLAISTA EDES HEIDÄN ASUINKAUPUNGISTAAN LÖYTYY) ON ARKIPÄIVÄÄ.
KAUPUNKI ON SAAREKE ALKUPERÄISEN LUONNON KESKELLÄ (S. 64)
- KAUPUNKIEN ABIOOTTISET YMPÄRISTÖTEKIJÄT EROAVAT SELVÄSTI YMPÄRÖIVIEN MAASEUTU- JA METSÄALUEIDEN ABIOOTISISTA YMPÄRISTÖTEKIJÖISTÄ.
KAUPUNGEISSA MAAPERÄ, VALO JA LÄMPÖ POIKKEAVAT LUONNONTILAISESTA YMPÄRISTÖSTÄ (S. 65)
- RAKENNETTUJEN ALUEIDEN MAAPERÄ ON USEIN TIIVISTÄ JA KOVAA ---> LAAJOILLA ALUELLA ON ASFALTTIA, BETONIA JA RAKENNUKSIA,
- LÄMPÖTILA ON USEIN JOPA 3 ASTETTA KORKEAMPI KUIN YMPÄRÖIVÄLLÄ MAASEUDULLA. SEN TAKIA KAUPUNGEISSA ON USEIN ETELÄISIÄ LAJEJA MAASEUTUA ENEMMÄN.
- LAAJAT ALUEET KAUPUNGEISTA ON VALAISTU MYÖS ÖISIN.
KAUPUNGEISSA SATAA ENEMMÄN KUIN MAASEUDULLA (S. 65)
- KAUPUNGEISSA SATAA JOPA 15 % ENEMMÄN KUIN YMPÄRÖIVÄLLÄ MAASEUDULLA. TÄMÄ JOHTUU SIITÄ, ETTÄ A) KAUPUNKIEN ILMASSA ON RUNSAASTI HIUKKASIA, JOTKA TOIMIVAT SATEEN TIIVISTYMISKESKUKSINA. B) ASFALTIN JA RAKENNUSTEN TAKIA ILMA MYÖS LÄMPENEE NOPEASTI --> YLÖSPÄIN KOHOAVA ILMA JÄÄHTYY JA SEN SUHTEELLINEN KOSTEUS LISÄÄNTYY --> SYNTYY SADE.
- KAUPUNGEISSA ON PILVISEMPÄÄ KUIN MAASEUDULLA.
- SADEVESI KULKEUTUU NOPEASTI POIS ASFALTOINNIN JA VIEMÄREIDEN ANSIOSTA.
- TALVELLA LUNTA ON VÄHEMMÄN KUIN MAASEUDULLA.
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ MUUTTUU KOKO AJAN (S. 65)
- RAKENTAMINEN
- MYRKYLLISET AINEET
- REHEVÖITTÄVÄT AINEET
KAUPUNKI ON IHMISEN YLLÄPITÄMÄ EKOSYSTEEMI (S. 66)
- UUSI ELINYMPÄRISTÖ --> KAUPUNKEJA ON OLLUT SUOMESSA MELKO LYHYEN AJAN.
- KAUPUNKIEKOLOGIAN TUTKIJOITA KIINNOSTAA SE, MITKÄ ELIÖLAJIT PYSTYVÄT SOPEUTUMAAN KAUPUNKIYMPÄRISTÖIHIN.
KAUPUNKIEKOSYSTEEMI EI VOI SÄILYÄ ILMAN IHMISTÄ (S. 66).
- ALKUPERÄINEN KASVILLISUUS ON PÄÄASIASSA TUHOTTU.
- USEAT TULOKASLAJIT OVAT NOPEITA LEVIÄMÄÄN JA LISÄÄNTYMÄÄN, MUTTA HEIKKOJA KILPAILEMAAN MUIDEN LAJIEN KANSSA.
- ALKUPERÄISEN LUONNON "PALAUTUMISKOKEILUJA": A) TSERNOBYL JA B) ITÄ- JA LÄNSI-SAKSAN RAJA (KYLMÄN SODAN AIKANA).
KAUPUNKIEKOSYSTEEMI ON ERILAINEN KUIN LUONNONTILAINEN EKOSYSTEEMI (S. 67)
- TUOTTAJIA ELI KASVILLISUUTTA ON KAUPUNGEISSA MELKO VÄHÄN.
- PEDOILLE ON HELPPOA SAALISTA RUNSAASTI.
- HAJOTTAJIA ON VÄHÄN.
KAUPUNKIEN KASVILLISUUS ON MÄÄRÄLLISESTI NIUKKAA, MUTTA LAJISTOLTAAN MONIPUOLISTA (S. 67)
IHMINEN VAIKUTTAA KAUPUNKIEN KASVILAJISTOON (S. 68)
- KASVILAJEJA ON KAUPUNGEISSA YLEENSÄ RUNSAASTI, KOSKA IHMINEN ON LUONUT JA ISTUTTANUT UUSIA LAJEJA.
- KAUPUNKILAJEJA (PIHARATAMO, PIHATÄHTIMÖ ELI VESIHEINÄ JA JÄTTIPALSAMI)
KAUPUNKIYMPÄRISTÖ KOOSTUU ERILAISISTA LAIKUISTA (S. 69)
MONET ELÄIMET OVAT KAUPUNKIEN MENESTYJIÄ (S. 69)
- RUSAKKO, SIILI JA ORAVA. NYT MYÖS KETTU, SUPIKOIRA, MÄYRÄ JA KANIINI (KANIINI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA).
- ISOROTTA JA KOTIHIIRI
- LEPAKOT
- JOPA HUUHKAJALLE KAUPUNKIYMPÄRISTÖ TARJOAA MENESTYKSEKKÄÄN PESIMÄPAIKAN (KERROSTALOT YMS. MUISTUTTAVAT KALLIOITA, SYÖTÄVÄKSI ON ROTTIA, SINISORSIA JA KANIINEJA)
https://puoliaika.com/video-huuhkaja-lensi-kentalle-legendaarisesta-suomi-belgia-ottelusta-10-vuotta/
JOTKIN LINTULAJIT OVAT AITOJA KAUPUNKILINTUJA (S. 70)
KAUPUNGEISSA ON LAJIEN ALKUPERÄISIÄ ELINYMPÄRISTÖJÄ MUISTUTTAVIA PAIKKOJA (S. 70)
LAJI VOI OMAKSUA KAUPUNGISSA UUDEN EKOLOKERON (S. 71)
LAIKUTTAISUUS VOI PILKKOA POPULAATIOITA (S. 71)
KAUPUNKIEKOLOGISIA TUTKIMUKSIA VOIDAAN SOVELTAA KAUPUNKISUUNNITTELUSSA (S. 72)
KAUPUNKIEKOLOGISEN TUTKIMUKSEN PERUSTEELLA PYRITÄÄN RAKENTAMAAN PAREMPAA KAUPUNKIYMPÄRISTÖÄ (S. 72)
TEHTÄVÄT (S. 73)
VIHERKATOT JA VIHERSEINÄT OSAKSI KAUPUNKILUONTOA (s. 73-74)
MIELESTÄNI TÄMÄ ON TÄRKEÄÄ, SILLÄ VIHERKATTOJEN JA VIHERSEINIEN AVULLA VOIDAAN KAUPUNKEIHIN TUODA HITUNEN "LISÄÄ LUONTOA". A) ON JOPA MAHDOLLISTA TUOTTAA HUNAJAA KATOILLA SIJAITSEVIEN MEHILÄISPESIEN AVULLA. B) SAMALLA KAUPUNKILAISET OVAT HITUSEN ENEMMÄN MUKANA TORJUMASSA ILMASTONMUUTOSTA ---> VIHREÄT KASVIT OTTAVAT ILMASTA POIS HIILIDIOKSIDIA JA TUOTTAVAT HAPPEA.
TIIVISTELMÄ (S. 74). TIIVISTELMÄSTÄ HAVAITSEE, ETTÄ MONET KAUPUNGEISSA ELÄVÄT ELÄIMET OVAT A) IHMISEN PÖYTÄVIERAITA, B) NE LÖYTÄVÄT HELPOMMIN RAVINTONSA KAUPUNGEISTA, KUIN MAASEUDULTA. C) ELÄIMET KÄYTTÄYTYVÄT ERI TAVALA KAUPUNGEISSA, KUIN MAASEUDULLA.
KASVILLISUUDESTA VOI PUOLESTAAN TODETA, ETTÄ A) KASVILISUUS ON NIUKEMPAA KUIN MAASEUDULLA, B) PALJON ISTUTETTUJA LAJEJA, C) PALJON IHMISEN MUKANA TULLEITA LAJEJA. D) PALJON KUIVIIN YMPÄRISTÖIHIN SOPEUTUNEITA LAJEJA.