ELIÖYHTEISÖ MUODOSTUU ALUEEN ERI LAJIEN POPULAATIOISTA (BIOS OPPIKIRJAN KPL 4, S. 39-48)
ELIÖYHTEISÖ MUODOSTUU ALUEEN ERI LAJIEN POPULAATIOISTA (BIOS OPPIKIRJAN KPL 4, S. 39-48)
ELIÖYHTEISÖ MUODOSTUU ALUEEN ERI LAJIEN POPULAATIOISTA (BIOS OPPIKIRJAN KPL 4, S. 39-48)
KAPPALE 4 ALKAA HAVAINNOLLLISESTI KUVALLA MOOTTORIVENEESTÄ JA MAAILMAN SUURIMMASTA ELÄIMESTÄ SINIVALAASTA...
ETELÄINEN JÄÄMERI ON ÄKKISESTI AJATELTUNA KARU JA KYLMÄ... KUITENKIN MERESSÄ ON RUNSASLAJINEN ELIÖYHTEISÖ, JOKA ELÄTTÄÄ MUUN MUASSA VALAITA JA PINGVIINEJÄ. MEREN ELIÖIDEN VÄLILLÄ ON MONENLAISIA VUOROVAIKUTUSSUHTEITA.
KRILLIT (KATKARAPUJA JA KATKARAVUN KALTAISIA ÄYRIÄISIÄ) SYÖVÄT PLANKTONIA. KRILLIT OVAT PUOLESTAAN MUUN MUASSA SINIVALAIDEN ELIÖYHTEISÖÄ.
SINIVALAAN KIELI ON HENKILÖAUTON KOKOINEN JA SYDÄN PAINAA 1500 KILOA.
SINIVALAS SYÖ JOPA 40 MILJOONAA KRILLIÄ PÄIVÄSSÄ.
KAPPALEEN 4 LOPPU ON YHTÄ MAHTAVA: SIVULLA 48 TIIVISTELMÄSSÄ KÄSITELLÄÄN HAVAINNOLLISESTI LAJIEN VÄLISTEN SUHTEIDEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA LAJIEN NÄKÖKULMASTA. SAMOIN KÄSITELLÄÄN KUNKIN SUHDETYYPIN EVOLUTIIVISTA MERKITYSTÄ.
TARKASTELLAAN KUITENKIN NYT HIEMAN LÄHEMPÄÄ LAJIEN VÄLISIÄ SUHTEITA ELIÖYHTEISÖISSÄ.
ELIÖYHTEISÖN LAJIT VAIKUTTAVAT TOISIINSA (S. 39)
LAJIEN VÄLINEN KILPAILU JOHTAA ERIKOISTUMISEEN (S. 40)
ERÄS BIOLOGIAN SÄÄNNÖISTÄ ON: "KAKSI TÄYSIN SAMANLAISEN EKOLOKERO (= LAJIN PAIKKA LUONNOSSA) OMAAVAA LAJIA EI VOI ELÄÄ SAMALLA ALUEELLA. PAREMPI KILPAILIJA SYRJÄYTTÄÄ AINA HEIKOMMAN. TÄMÄ TUNNETAAN SYRJÄYTTÄVÄNÄ KILPAILUNA,
ESIM. KANADANMAJAVA ON SYRJÄYTTÄNYT EUROOPANMAJAVAN JA ISOROTTA (HARMAAROTTA) ON SYRJÄYTTÄNYT MUSTAROTAN.
KILPAILUA VÄLTTÄÄKSEEN LAJIT PYRKIVÄT ERIKOISTUMAAN. ESIMERKIKSI KOLOISSA PESIVÄT LINTULAJIT PYRKIVÄT PESIMÄÄN ERIKOKOISISSA KOLOISSA.
TALVISESSA METSÄSSÄ TIASLAJIT PYRKIVÄT VÄLTTÄMÄÄN KILPAILUA RUOKAILEMALLA PUUN ERI OSISSA (KUVA S. 41)!!!
LOPULTA KILPAILU VOI JOHTAA RAKENTEELLISIIN EROIHIN - KÄPYLINNUT VÄLTTÄVÄT KILPAILUA NOKAN RAKENTEEN AVULLA , MÄNNYN SIEMENIÄ SYÖ ROTEVANOKKAINEN ISOKÄPYLINTU, KESKIKOKOISEN RISTINOKAN OMAAVA PIKKUKÄPYLINTU SYÖ KUUSEN SIEMENIÄ JA PIENINOKKAISIN KIRJOSIIPIKÄPYLINTU RUOKAILEE LEHTIKUUSISSA, JOIDEN KÄVYT OVAT KAIKKEIN PIENIMPIÄ.
SEKÄ KASVI- ETTÄ ELÄINLAJIT KILPAILEVAT YMPÄRISTÖRESURSSEISTA (S. 40)
YMPÄRISTÖRESURSSI VOI OLLA RAVINTOA, RAVINTEITA, ELINTILAA JA PESÄPAIKKOJA.
OPPIKIRJASSA S. 40 VARIKSENMARJA KILPAILEE KEMIALLISTEN YHDISTEIDEN AVULLA MUIDEN KASVIEN KANSSA.
SEKÄ KASVI- ETTÄ ELÄINLAJIT KILPAILEVAT YMPÄRISTÖRESURSSEISTA (S. 40)
LAJIENVÄLINEN KILPAILU VOI JOHTAA SOPEUTUMISEEN (S. 41)
-EDELLÄMAINITUT TIAISET JA KÄPYLINNUT. KÄPYLINNUILLA SOPEUTUMINEN ON JOHTANUT JOPA LAJIUTUMISEEN.
KAPPALE 4 ALKAA HAVAINNOLLLISESTI KUVALLA MOOTTORIVENEESTÄ JA MAAILMAN SUURIMMASTA ELÄIMESTÄ SINIVALAASTA...
ETELÄINEN JÄÄMERI ON ÄKKISESTI AJATELTUNA KARU JA KYLMÄ... KUITENKIN MERESSÄ ON RUNSASLAJINEN ELIÖYHTEISÖ, JOKA ELÄTTÄÄ MUUN MUASSA VALAITA JA PINGVIINEJÄ. MEREN ELIÖIDEN VÄLILLÄ ON MONENLAISIA VUOROVAIKUTUSSUHTEITA.
KRILLIT (KATKARAPUJA JA KATKARAVUN KALTAISIA ÄYRIÄISIÄ) SYÖVÄT PLANKTONIA. KRILLIT OVAT PUOLESTAAN MUUN MUASSA SINIVALAIDEN ELIÖYHTEISÖÄ.
SINIVALAAN KIELI ON HENKILÖAUTON KOKOINEN JA SYDÄN PAINAA 1500 KILOA.
SINIVALAS SYÖ JOPA 40 MILJOONAA KRILLIÄ PÄIVÄSSÄ.
KAPPALEEN 4 LOPPU ON YHTÄ MAHTAVA: SIVULLA 48 TIIVISTELMÄSSÄ KÄSITELLÄÄN HAVAINNOLLISESTI LAJIEN VÄLISTEN SUHTEIDEN HYÖTYJÄ JA HAITTOJA LAJIEN NÄKÖKULMASTA. SAMOIN KÄSITELLÄÄN KUNKIN SUHDETYYPIN EVOLUTIIVISTA MERKITYSTÄ.
TARKASTELLAAN KUITENKIN NYT HIEMAN LÄHEMPÄÄ LAJIEN VÄLISIÄ SUHTEITA ELIÖYHTEISÖISSÄ.
ELIÖYHTEISÖN LAJIT VAIKUTTAVAT TOISIINSA (S. 39)
LAJIEN VÄLINEN KILPAILU JOHTAA ERIKOISTUMISEEN (S. 40)
ERÄS BIOLOGIAN SÄÄNNÖISTÄ ON: "KAKSI TÄYSIN SAMANLAISEN EKOLOKERO (= LAJIN PAIKKA LUONNOSSA) OMAAVAA LAJIA EI VOI ELÄÄ SAMALLA ALUEELLA. PAREMPI KILPAILIJA SYRJÄYTTÄÄ AINA HEIKOMMAN. TÄMÄ TUNNETAAN SYRJÄYTTÄVÄNÄ KILPAILUNA,
ESIM. KANADANMAJAVA ON SYRJÄYTTÄNYT EUROOPANMAJAVAN JA ISOROTTA (HARMAAROTTA) ON SYRJÄYTTÄNYT MUSTAROTAN.
KILPAILUA VÄLTTÄÄKSEEN LAJIT PYRKIVÄT ERIKOISTUMAAN. ESIMERKIKSI KOLOISSA PESIVÄT LINTULAJIT PYRKIVÄT PESIMÄÄN ERIKOKOISISSA KOLOISSA.
TALVISESSA METSÄSSÄ TIASLAJIT PYRKIVÄT VÄLTTÄMÄÄN KILPAILUA RUOKAILEMALLA PUUN ERI OSISSA (KUVA S. 41)!!!
LOPULTA KILPAILU VOI JOHTAA RAKENTEELLISIIN EROIHIN - KÄPYLINNUT VÄLTTÄVÄT KILPAILUA NOKAN RAKENTEEN AVULLA , MÄNNYN SIEMENIÄ SYÖ ROTEVANOKKAINEN ISOKÄPYLINTU, KESKIKOKOISEN RISTINOKAN OMAAVA PIKKUKÄPYLINTU SYÖ KUUSEN SIEMENIÄ JA PIENINOKKAISIN KIRJOSIIPIKÄPYLINTU RUOKAILEE LEHTIKUUSISSA, JOIDEN KÄVYT OVAT KAIKKEIN PIENIMPIÄ.
SEKÄ KASVI- ETTÄ ELÄINLAJIT KILPAILEVAT YMPÄRISTÖRESURSSEISTA (S. 40)
YMPÄRISTÖRESURSSI VOI OLLA RAVINTOA, RAVINTEITA, ELINTILAA JA PESÄPAIKKOJA.
OPPIKIRJASSA S. 40 VARIKSENMARJA KILPAILEE KEMIALLISTEN YHDISTEIDEN AVULLA MUIDEN KASVIEN KANSSA.
SEKÄ KASVI- ETTÄ ELÄINLAJIT KILPAILEVAT YMPÄRISTÖRESURSSEISTA (S. 40)
LAJIENVÄLINEN KILPAILU VOI JOHTAA SOPEUTUMISEEN (S. 41)
-EDELLÄMAINITUT TIAISET JA KÄPYLINNUT. KÄPYLINNUILLA SOPEUTUMINEN ON JOHTANUT JOPA LAJIUTUMISEEN.